Viides kurssikerta sai huonon alun, kun QGIS ei löytänytkään kaikkia tiedostoja edellisen viikon kartan pohjalle. Arttu oli kuitenkin varautunut tähän, ja sain valmiin karttapohjan käyttöön ennen kuin ehdin hätääntyä sen enempää 🙂 ! Tämä toimi hyvänä muistutuksena itselleni tallentamispaikan tärkeydestä! Kurssikerta oli lopulta tähän mennessä mielestäni hauskoin, ja erityisesti lopputunnista saimme pohtia asioita enemmän itsekseen ja kuten Laurakin blogissaan kirjoittaa, ohjelman kanssa itse säätäminen on tehokkaampaa, mutta myös hauskempaa! Itsenäinen työskentely tunnilla toimi itselleni hyvin, sillä aiheita sai oikeasti pohtia myös itse, mutta apu oli lähellä, joten ei tarvinnut pelätä sitä, että johonkin ongelmaan jäisi pahasti kiinni!
Tämän viikon teema olivat bufferit. Bufferianalyysilla voidaan ilmaista valitun kokoinen vyöhyke valitun kohteen ympäriltä. Tämän tyyppisiä analyyseja voitaisiin käyttää esimerkiksi, jos mitattaisiin, kuinka moni asuu kilometrin säteellä metroasemista ja pohtia näin metroasemien saavutettavuutta. Meille teemana olivat Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokentät ja niiden melualueet. Tutkimme asukastietoja erilaisilta alueilta esimerkiksi kilometrien ja valmiin melualue-aineiston pohjalta. Bufferin avulla näiden selvittäminen oli hyvin yksinkertaista. Valintatyökalut tulivat tänään runsaaseen käyttöön, ja kun tutkimme nimenomaan tiettyjä, valittuja kohteita tietokannasta, oli erityisen tärkeää merkitä selected features only -painike, jotta erikseen valitut tiedot näkyisivät statistics paneelissa. Valintatyökalut toimivat QGIS:illä mielestäni selkeästi ja muuttamalla hieman muiden tietokantojen värejä, keltaiset eli valitut kohdat ponnahtavat silmille kartalta selvästi, kuten kuvasta 1 näkyy. Taulukkoon 1 keräsin tietoja buffereiden ja valintatyökalun yhteisen käytön jäljiltä.
Taulukko 1: Bufferoinnista saatuja tietoja alueiden asukkaista
Alkuun tehtävät sujuivat mekaanisesti ja pyörittelin lukuja ja aineistoa miettimättä sen kummemmin, mitä luvut oikeastaan tarkoittavat. Lauran blogi sai minut kuitenkin pohtimaan aiheita lukujen takana. Esimerkiksi vähintään 55 desibelin melualueella Helsinki-Vantaan ympärillä asuu yli 11 tuhatta ihmistä. Istuessani kotona hiljaisuudessa kirjoittamassa tätä blogia, koitan kuvitella lentoaseman melut tähän ympärille ja masennun hieman. Kaupungeissa ihmiset ovat niin tottuneita jatkuvaan meluun ympärillä, että oikeaa, täydellistä hiljaisuutta ei osaa välttämättä edes kaivata. Tällaisia melubuffereita voitaisiinkin vertailla esimerkiksi alueen asuntokannan hintoihin ja pohtia näin melun vaikutusta alueen haluttavuuteen. Armida nosti blogissaan myös muita projekteja, millä tavalla bufferivyöhykkeen luomisesta olisi hyötyä, kuten esimerkiksi bufferien hyödyntäminen pendelöintimalleissa.
Vaikka pääfokuksessa oli tänään bufferivyöhykkeiden luominen ja niistä saatavan tiedon saaminen QGIS:illä, kiinnitin hetken huomiota myös siihen, miten luomiamme bufferivyöhykkeitä voisi visuaalisesti ilmaista. Mitään valmista karttaa en näistä tehnyt, mutta mallailin hieman eri värejä ja tyylejä. Tasavärinen bufferimalli auttaa erottamaan valitut kohteet selkeästi muusta ympäristöstä (kuva 2), mutta jää kartalla vähän yksinäiseksi ja irralliseksi tekijäksi, mikä ei välttämättä ole huono asia, jos keskitytään pelkästään bufferivyöhykkeeseen ja sen sisältämään tietoon. Tyylitellympi ja läpikuultavampi bufferi taas sulauttaa luodun vyöhykkeen enemmän osaksi ympäristöä, jolloin kartalla se on helpompi sijoittaa alueelle (kuva 3). Lisäksi läpikuultavampi tyyli auttaa mielestäni hahmottamaan alueen todellista kokoa, kun kartan muut merkit jäävät näkösälle. Ruutuviivoja sisältävä tyyli tekee kartasta tällä hetkellä epäselvän, mutta yksivärinen ja läpikuultavampi tyyli voisi mielestäni sopia kuvaamaan aiheitta hyvin. Jäimme vieruskaverini Taikan kanssa pohtimaan myös sitä, millä värillä melua olisi hyvä kuvata. Tämäkin riippuu varmaan kontekstista, kuuloa suojelevat tahot voisivat varmastikin esittää liian kovan melun vaarallisen punaisena, mutta melualueelta asuntoa kaupitteleva kiinteistövälittäjä tuskin haluaisi kuvata melutasoa alueella näin kärkkäästi.
Lähteet:
Siltala L. (2024) Viides kurssikerta, Lauran blogi viitattu 16.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/lesiltal/2024/02/14/viides-kurssikerta/
Wanström A. (2024) Bufferointi ja reflektointi viikko 5 Gissful thinking viitattu 16.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/armida/2024/02/15/bufferointi-ja-reflektointi-viikko-5/
Muut viittaukset:
Taika: Taika Jaakkolan blogi https://blogs.helsinki.fi/jztaika/