Vielä hetki QGIS:iä
Viimeistä viikkoa viedään ja sen kunniaksi saimme tällä kurssikerralla päättää kokonaan itse, millaisen kartan haluamme luoda. Aluksi datan suuri määrä vaikeutti päätöstä siitä, mistä aiheesta halusi kartan tehdä, ja viikon ensimmäisenä ryhmänä ei voinut katsella muiden blogeja ja hakea niistä inspiraatiota. Toisaalta tämä antoi vapauden luoda sellaisen kartan, minkä tahtoi ilman painetta tehdä samantyylisiä kuin muut. Päädyin lopulta Natural Earth Datan sivuille, josta löytyi erilaisia maailmankarttapohjia. Runsaudenpaljous iski sielläkin, mutta huomattavasti vähemmillä vaihtoehdoilla 😀 ! Kokeilin vielä tunnin aluksi latailla eri aineistoja koneelle ja QGIS:iin nähdäkseni, miltä ne näyttävät karttana. Natural Earth Data -sivusto oli helppokäyttöinen ja pohdinkin sitä selaillessa, että näitä datoja voisin käyttää hyödykseni, jos haluan leikkiä QGIS:llä ihan huviksenikin!
Lopulta päädyin valitsemaan karttaani edellisen kurssikerran innoittamana tulivuori-dataa ja urbaaneja alueita kuvaavan datan. Pohjakartaksi valitsin maailmankartan valtioiden rajoilla, sillä halusin kartalle jonkinlaisen jaottelun mantereiden lisäksi tekemättä siitä kuitenkaan liian epäselvää. Aluksi latasin vain maa-alueita kuvaavan kartan, mutta onneksi samalta sivustolta löytyi myös pelkästään merialueita kuvaava tiedosto, joka oli helppo lisätä projektiin mukaan! Urbaaniutta kuvaavat alueet näkyivät ensin hyvin pieninä maailmankartalla, joten bufferoin niille 1 asteen puskurivyöhykkeen, jotta ne kuvaisivat selkeämmin urbaanien alueiden esiintyvyyttä maailmassa. Bufferointi on yksi QGIS:n toiminnoista, jotka jäivät heti ensimmäisellä kerralla hyvin mieleen, mitä auttaa varmasti työkalujen visuaalinen ja helposti hahmotettava käyttötarkoitus, kuten Henrikki pohtii omassa blogissaan. Halusin tuoda tulivuori-tietokannan karttaan, mutta itsessään se toi loppujen lopuksi vähän informaatiota, joten päätin select by location -toiminnon avulla kohdistaa huomion tulivuoriin, jotka sijaitsevat urbaaneilla alueilla. Unohdin (jälleen kerran) ensin luoda valituista kohteista oman layerinsa, jotta pisteet näkyvät eriteltyinä myös valmiissa kartassa. Tutuksi tulleella toiminnolla onnistuin luomaan oman tason kuitenkin nopeasti (kertaus on opintojen äiti, mitä Heinikin muistuttaa!), ja pääsin niin ikään visualisoimaan pisteitä, jollain muulla kuin QGIS:n valitsemalla ihanalla keltaisella värillä.Valitsin näiden valittujen tulivuorten visualisoinniksi hieman erityylisen pisteen, jotta ne pistäisivät kartalta paremmin silmään. Tärkeää on, että kartalla näkyvät asiat tuodaan selkeästi esille ja että karttaa on visuaalisesti helppo katsella. Visualisoinnin tärkeyttä pohtii myös Heini maanjäristys-karttojensa parissa.
Viime viikolla pohdin mittakaavan ja pohjoisnuolen käyttöä maailmankartalla, ja tällä viikolla lisäsin maailmankarttaan myös pohjoisnuolen, mistä olen tyytyväinen. Jokin pohjoisnuolessa saa aikaan tutun ja turvallisen fiiliksen karttaa tehdessä, lisäksi se antaa mielestäni kartasta luotettavamman kuvan. Lopputulokseen olen suhteellisen tyytyväinen. Voisin kuvitella käyttäväni tämäntyyppistä karttaa opettaakseni esimerkiksi tulivuorten merkittävyydestä ja niiden tuhojen ongelmista urbaaneilla alueilla.
Olimme olleet Venlan kanssa tunnilla niin ahkeria, että ehdimme aloittaa myös toisen kartan tekemistä. Reipasta! Koska ensimmäisen kartan olin tehnyt koko maailmasta, halusin nyt keskittyä johonkin pienempään alueeseen. Loin kartan, jossa luokittelin Suomen kuntia väkiluvun mukaan. Valitsin kartan väritykseksi sinisen sävyjä, jotka koin erottuvan ja korostavan eri luokkia tarpeeksi, mutta aihetta kärjistämättä. Rosa sanoittaa visuaalisen valintansa hienosti luodessaan Suomen kartasta mahdollisimman puolueettoman ensimmäisellä kurssikerralla. Tässä vaiheessa gis-velhon uraa tulee jo selkärangasta, että punaisen värin käyttämistä kartoissa miettii aina kahdesti!
Venlan vinkkauksesta tutkailin myös rajapintoja ja löysin omalta koneeltani jo valmiiksi ladatun väyläviraston WFS-osoitteen. Olin itse unohtanut toisella kurssikerralla käydyt rajapinta-asiat, mutta väyläviraston tiedoista löytyi vaikka mitä! Koitin latailla eri tiedostoja, mutta koko Suomen alueen kokoiselle alueella dataa oli hieman liikaa käsiteltäväksi. Esimerkiksi valaistut tiet-data voisi toimi kaupungin mittakaavalla loistavasti, mutta koko Suomen skaalalla kartasta ei saisi selvää mitään. Valitsin karttaani lopulta Suomen pääliikenneväylät, jotka yhdessä väkitietojen kanssa kuvaavat hyvin Suomen eri asutuskeskittymien yhteyksiä. Olisin halunnut lisätä karttaan vielä jonkin muuttujan, esimerkiksi sairaaloiden sijainnit, mutta lopputunnista en löytänyt enää mitään dataa, mikä olisi auennut QGIS:iin haluamallani tavalla. Kello oli kuitenkin jo kahdeksan illalla, joten päätin olla tyytyväinen päivän tuloksiin, mitä olin saanut aikaan.
Huhuh, siinä oli seitsemän viikkoa täyttä GIS-tykitystä. Olo on samaan aikaan helpottunut, mutta toisaalta myös hieman haikea. Vaikka QGIS raastaakin hermoja välillä toden teolla, on karttojen suunnittelu ja tekeminen myös palkitsevaa hommaa! Viimeinen kurssikerta oli mukava lopettaa hyvään fiilikseen ja tunteeseen, että paljon on myös tältä kurssilta opittu. Miska kuvaa mielestäni osuvasti QGIS:iä kuin vieraaksi kieleksi, minkä opetteluun ei auta muu kuin raaka toisto ja aiheiden ymmärtäminen eikä vain ulkoa opettelu. Ja näinhän se on, myöhemmin huomaa heti, onko luennoilla Artun johdolla tehdyt toiminnot ymmärtänyt kunnolla vai vainko toistanut ne papukaijana perässä. Kurssilla käytiin paljon asiaa läpi, ja vaikka kaikki ei jäänyt varmastikaan päähän, antoi kurssi mielestäni kattavan opetuksen QGIS:n saloista ja hyvät eväät myös ohjelmiston itsenäiseen käyttöön. Ainakin minuun jäi pieni kutina karttojen tekemisestä ja voi olla, että availen QGIS:n kotikoneellanikin ihan huvikseni myöhemmin! Ehkä innostusta ja kärsivällisyyttä ohjelmiston opetteluun löytyy jopa paremmin kun paine tehtävistä katoaa. Mutta kuten Sohvi blogissaan toteaa, QGIS:ille raivostuminen kuuluu asiaan, kun opettelee kaiken maailman uusia toimintoja! Toisaalta, niinhän se menee kaikessa uuden opettelussa!
Kiitos, kun luit blogiani, katotaan, minkä aiheen parissa ilmestyn uudestaan kirjoittelemaan!
Lähteet:
Kopsa H. (2024) Geoinformatiikan menetelmät 1, viides luento/työpaja! Henrikin blogi viitattu 27.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/hekopsa/2024/02/17/geoinformatiikan-menetelmat-1-viides-luento-tyopaja/
Tolvanen H. (2024) Kuudes viikko – Kaiken maailman maanjäristykset ja tulivuoret Heinin seikkailu geoinfon syövereihin viitattu 27.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/heinitol/2024/02/kuudes-viikko-kaiken-maailman-maanjaristykset-ja-tulivuoret/
Elomaa R. (2024) Viikko 1 – paluu QGIS:n pariin Rosan geoinfo blogi viitattu 27.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/elomrosa/2024/01/23/viikko-1-paluu-qgisn-pariin/
Pihlajaniemi M. (2024) Viides luento Pmiska’s blog viitattu 27.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/pmiska/2024/02/20/viides-luento/