Viime vuoden aikana jälleen moni artikkeliprosessi pääsi maaliin, tässä yhteenvetoa kolmesta niistä. Kaikki artikkelit käsittelevät hieman eri näkökulmista kulutukseen liittyvien totunnaisuuksien haastamista ja sitä kautta mahdollisuuksia suunnata kulutusta vähäpäästöisempään suuntaan.
Kaksi ensimmäistä artikkelia ovat vuonna 2019 päättyneen ENERGISE-hankkeen viimeisiä julkaisuja. Artikkelissamme What is clean and comfortable? Challenging norms and conventions in everyday life toward sustainability hyödynnämme hankkeen Suomessa kerättyä aineistoa haasteista, joissa 37 suomalaista kotitaloutta haastoi itsensä laskemaan kodin lämpötilaa sekä vähentämään pyykinpesua. Haasteiden tavoitteena oli saada kotitaloudet pohtimaan arjen rutiineja sekä näiden rutiinien taustalla vaikuttavia, sosiaalisia ja kulttuurisia odotuksia, normeja ja totunnaisuuksia. Toisessa artikkelissa Towards sustainable energy consumption: Challenging heating-related practices in Denmark, Finland, and Hungary keskitymme lämmityshaasteeseen ja vertailemme tuloksia Tanskan, Suomen ja Unkarin välillä. Kaikista hankemaista näissä kolmessa sisälämpötilat olivat keskimäärin korkeimpia, mutta samaan aikaan saavutettu lämpötilan lasku vaatimattomin.
Kolmas viime vuonna julkaistu artikkeli on osa tämän vuoden loppuun saakka jatkuvaa EE-TRANS-hanketta. Reconfiguring everyday eating: Vegan Challenge discussions in social media -artikkelissa hyödynnämme aineistona sosiaalisen median Vegaanihaasteeseen liittyviä keskusteluita. Kaikkia kolmea artikkelia siis yhdistää se, että tutkimuksen kohteena olleet ihmiset olivat haastaneet itsensä arkisten tottumusten muutokseen, koskivat ne sitten lämpimänä pysymistä kotona, pyykinpesua tai syömistä.
Kaikkia artikkeleita yhdistää myös havainto siitä, että kestävyysmuutos arjen käytännöissä edellyttää muutakin kuin lisätietoa kulutuksen ympäristövaihtoehdoista ja kestävämmistä vaihtoehdoista. Myöskään pelkkä tekninen muutos esimerkiksi energiatehokkaampien pesukoneiden tai lämmitysjärjestelmien muodossa ei riitä, mikäli näiden tehokkuutta lisääviä ominaisuuksia ei osata tai haluta hyödyntää, tai mikäli toteutuneet säästöt lisäävät kulutusta toisaalla.
Päinvastoin, arkisten rutiinien muuttaminen voi olla yllättävänkin vaikeaa, vaikka siihen saisi erillistä tukea ja vaikka muutokseen olisi itsensä haastanut. Keskiössä on se, että lämmitys on paljon muutakin kuin lämmitystä, pyykinpesu paljon muutakin kuin pyykinpesua ja syöminen niin paljon muutakin kuin elintarvikkeiden valitsemista kaupassa ja ruoan laittamista niistä. Esimerkiksi vegaaninen syöminen sisältää tutkimuksemme mukaan ajattelutapojen muutoksen koko ruoan elinkaareen liittyen, alkaen tuotantotapojen eettisyydestä ja päättyen siihen, miten sosiaalisissa tilanteissa kykenee navigoimaan muun muassa omia valintoja kyseenalaistavien sukulaisten ja lounasravintoloita valitsevien kollegojen joukossa siten, että oma veganismi näyttäytyy sosiaalisesti hyväksyttävänä.
Lämmitys puolestaan kytkeytyy voimakkaasti lämmitysjärjestelmään ja siten pitkälläkin historiassa tehtyihin valintoihin esimerkiksi kaupungeissa ja kerrostaloissa. Mahdollistaako lämmitysjärjestelmä aktiivisen lämmön hallinnan, vai kannustaako se vain pitämään patterit täysillä ja luovuttamaan hallinnan huoltoyhtiölle, joka syksyisin laittaa lämmityksen päälle ja keväisin pois? Miten vahvasti kodin lämpötila kytkeytyy kulttuuriin sidoksissa oleviin kohteliasuussääntöihin, ja saako vieraille tarjota villasukat vai pitääkö kodin lämpötilan olla niin korkea, että viluisinkin vieras tarkenee? Onko säästäväisyys ja nuukuus omaksuttu kotoa tiiviiksi osaksi rutiineja, vai pitääkö energialukutaito opetella aikuisena, ja tuntuuko lämpimästi pukeutuminen mukavalta vai ahdistavalta? Nämä eivät ole yksilöllisiä ominaisuuksia, vaan omassa yhteisössä opittuja ja jaettuja ymmärryksiä, merkityksiä ja oletuksia.
Pyykinpesuun puolestaan kytkeytyy monenlaisia sosiaalisia normeja ja odotuksia, lähtien perheenjäseniä kohtaan harjoitetusta hoivasta ja hyvästä vanhemmuudesta, aina edustavuuteen kodin ulkopuolella. Näistä normeista kirjoitimme jo aiemmin artikkelissamme, jossa vertailimme pyykinpesuun liittyviä käytäntöjä Suomessa ja Sveitsissä. Puhtauteen ja hygieniaan liittyy myös osin perittyjä käsityksiä esimerkiksi perulämpötiloihin liittyen, joiden haastamiseen liittyy epävarmuutta siitä, millainen toiminta on “oikein”. Media myös toistaa näitä representaatioita luomalla kuvia siitä, millainen puhtauden tai hygienian taso on normaali ja miltä myös oman kodin ja itsen tulisi näyttää.
Arkisten tottumusten kyseenalaistaminen ja uusien toimintatapojen kokeileminen on kuitenkin mahdollista. Keskeistä on tarjota tällaiselle kokeilemiselle aikaa ja tilaa, ja kuten artikkelit ja tutkimuksemme laajemminkin osoittavat, vertaisten tuki ja yhteisöllisyys on keskeisessä asemassa rutiinien haastamisessa. Yksilölähtöinen kulutusmuutoksen tukeminen on myös mahdollista ja voi toimia, mutta muutoksen tekeminen yksin on paljon raskaampaa ja paluu vanhaan todennäköisempää, mikäli ympäröivä sosiaalinen ja materiaalinen ympäristö ei muutosta tue. Konkreettinen esimerkki tästä ovat lämmitysjärjestelmät, jotka eivät mahdollista lämpötilan nopeaa säätämistä ja muutoksen havainnoiminen ja seuraaminen on hankalaa. Lämmitys tuottaa kuitenkin valtaosan kulutuksen ilmastovaikutuksista, joten olisi tärkeää että muutosta tuettaisiin paitsi teknisesti, myös pyrkimällä lämmitykseen liittyvien käytäntöjen kulttuuriseen muutokseen.
Yksityisimmätkin kulutuskäytännöt tehdään aina suhteessa toisiin ihmisiin, joko lähimpiin, kuten omiin perheenjäseniin, tai kauempana oleviin, esimerkiksi liittyen ääneen lausumattomiin odotuksiin sopivasta työpukeutumisesta, kohteliaisuudesta ruokapöydässä tai kodin vieraanvaraisuudesta. Artikkeleita yhdistääkin johtopäätös liittyen siihen, miten tärkeää olisi yhteinen ja avoin keskustelu siitä, miten nykyisiä normaaleja, liittyvät ne sitten “sopivaan” sisälämpötilaan, “riittävään” puhtauteen tai “oikeanlaiseen” ruokavalioon, ylläpidetään ja millaisille oletuksille pohjautuen. Laajamittainen muutos arkisissa kulutuksen käytännöissä on mahdollinen vain, jos kestävyysnäkökulma saadaan sisällytettyä keskeiseksi osaksi näitä jaettuja normaaleja.
Laakso, S., Matschoss, K. and Apajalahti, E.-L. 2021. What is clean and comfortable? Challenging norms and conventions in everyday life toward sustainability. European Journal of Cultural and Political Sociology, online.
Laakso, S., Jensen, C.L., Vadovics, E. and et al. 2021. Towards sustainable energy consumption: Challenging heating-related practices in Denmark, Finland, and Hungary. Journal of Cleaner Production, 308, 127220.
Laakso, S., Niva, M., Eranti, V. and Aapio, F. 2021 Reconfiguring everyday eating: Vegan Challenge discussions in social media. Food, Culture & Society, ahead-of-print, 1-22.