Uusi vuosi, uusia artikkeleita!

Joulun alla sain joulupukilta lahjaksi onnellisen lopun monille pitkille artikkeliprosesseille, kun loppuvuodesta hyväksyttiin useampikin artikkeli julkaistavaksi.

Moving beyond disruptive innovation: a review of disruption in sustainability transitions on Paula Kivimaan johdolla kirjoitettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus disruptioista kestävyysmurroksissa. Disruptio, vaikkakin yleinen käsite transitiokirjallisuudessa, on usein heikosti määritelty ja rajautuu teknologiseen disruptioon innovaatioiden kautta. Toteamme artikkelissa, että enemmän huomiota tulisi kiinnittää “ei-teknisiin” disruptioihin käytännöissä ja kulttuurissa, sekä siihen miten disruptiot eri tahoilla linkittyvät toisiinsa. Esimerkiksi koronapandemia on osoitus siitä, miten merkittäviä, toisiinsa kytkeytyneitä disruptioita, tapahtuu yhteiskunnassa ja miten teknologioilla voi olla näissä prosesseissa vain sivurooli.

Tämä kirjallisuuskatsaus, kuten myös seuraava, liittyy EE-TRANS -hankkeeseen jossa pyrimme hahmottamaan muutoksia niin järjestelmä- kuin käytäntötasoilla energian ja ruoan tuotannossa ja kulutuksessa.

Reconfigurations in sustainability transitions: a systematic and critical review -artikkeli tarkastelee sitä, miten ymmärrys käytäntöjen “uudelleenjärjestelystä”, tai rekonfiguraatiosta, voisi auttaa hahmottamaan kestävyysmurroksia uudesta näkökulmasta. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksemme pohjalta havaitsemme, että rekonfiguraatio sekä käytäntö- että järjestelmätasolla on laajentunut yksittäisten kehityspolkujen tarkastelusta siihen, miten yhteenkietoutuneet tuotannon ja kulutuksen käytännöt, sekä toisaalta yhteenkietoutuneet regiimit, muuttuvat. Toteamme kuitenkin että muun muassa käytäntöjen tutkimuksesta tuttu, vähemmän hierarkkinen lähestymistapa, historiallisten käytäntöjen ja merkitysten (kuten kohtuuden) tunnistaminen, sekä erilaisten toimijaroolien hahmottaminen sekä se, miten toimijat näihin rooleihinsa päätyvät, voisivat hyödyttää tätä kehitystä.

Osana ENERGISE-hanketta pohdimme arjen käytäntöihin keskittyvien interventioiden roolia kestävyysmurroksessa sekä sitä, miten näitä, usein pienimuotoisia, interventioita tai niissä kokeiltuja kestävämpiä käytäntöjä voitaisiin skaalata. The role of practice-based interventions in energy transitions: a framework for identifying types of work to scale up alternative practices -artikkeli perustuu tapaustutkimukseen kuudesta eurooppalaisesta hankkeesta, joiden tavoitteena oli yhdessä kotitalouksien kanssa oppia kestävämmästä arjesta. Tutkimuksemme pohjalta toteamme, että kestävämpien käytäntöjen skaalaaminen edellyttää monenlaista työtä: työtä, jolla mahdollistetaan käytäntöjen siirtyminen uusiin konteksteihin; työtä, jolla löydetään yhteistyökumppaneita ja resonanssia uusille käytännöille; sekä työtä, jolla muovataan skaalautumisen edellytyksiä, tai muovaudutaan itse muuttuvien tilanteiden mukaisesti.

Marlyne Sahakianin johdolla työstetty artikkeli Challenging social norms to recraft practices: A Living Lab approach to reducing
household energy use in eight European countries vetää yhteen ENERGISE-hankkeessa toteutettujen living labien tuloksia, joissa oli mukana yhteensä yli 300 kotitaloutta ympäri Eurooppaa. Kaikki osallistujat haastoivat itsensä laskemaan kotiensa sisälämpötiloja sekä vähentämään pestävän pyykin määrää. Tavoitteenamme oli hahmottaa millaisia sosiaalisia normeja, odotuksia, uskomuksia, osaamisia sekä teknisiä tekijöitä näiden kahden arkisen käytännön – lämmityksen ja pyykinpesun – taustalla vaikuttaa, miten näitä on mahdollista kotitalouksien omien toimien voimin haastaa, ja mitä tulisi tehdä, jotta arkisesta energiankulutuksesta saataisiin kestävämpää.  Tutkimus osoittaa, että pienet muutokset arjessa ovat melko vaivattomia, ja näilläkin on Euroopan mittakaavassa vaikutusta. Laajempien muutosten aikaansaaminen edellyttää kuitenkin keskustelua muun muassa siitä, mitä varten energiaa käytetään, millaisia tarpeita se tyydyttää ja millaisia jaettuja odotuksia ja uskomuksia, liittyen esimerkiksi terveelliseen sisälämpötilaan, vieraanvaraisuuteen tai hoivaan, näiden tarpeiden pohjalta löytyy – muun muassa tällaisiin kysymyksiin keskityn muuten uudessa hankkeessani! Lisäksi kirjoitin aiemmin pyykinpesuun liittyvistä käytännöistä hyvinvoinnin näkökulmasta yhdessä Marlyne Sahakianin ja Laurence Godinin kanssa artikkelissamme Doing laundry in consumption corridors: wellbeing and everyday life.

Lopulta, ja myös ENERGISE-hankkeen tuotoksena, Audley Genus veti prosessin jonka seurauksena syntyi artikkeli Alternative energy imaginaries: Implications for energy research, policy integration and the transformation of energy systems. Artikkelissa keskustelemme yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden asemasta eurooppalaisessa energiatutkimuksessa. Niin sanotulla tekno-ekonomisella ajattelutavalla on edelleen valta-asema eurooppalaisessa energiakeskustelussa, mikä heijastuu myös tutkimukseen liittyviin odotuksiin sekä siihen, miten yhteiskuntatieteellinen tutkimus otetaan vastaan energiapoliittisessa päätöksenteossa – ja siihen, millaista tutkimusta rahoitetaan. Tekno-ekonomista ajattelutapaa tulisikin täydentää kulttuurikeskeisemmällä, monitieteisemmällä ja käytäntölähtöisemmällä ajattelutavalla. Samaa teemaa käsittelimme jo aiemmin Chris Fouldsin ja Rosie Robinsonin toimittamassa kirjassa Advancing energy policy, artikkelissamme Imaginaries and Practices: Learning from ‘ENERGISE’ About the Integration of Social Sciences with the EU Energy Union

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *