Farkkuostoksilla

Olet ostamassa uusia farkkuja ja sovituskoppitaiston tuloksena sinulla on kaksi istuvaa mallia valittavanasi. Entten tentten -metodin sijasta päätät vertailla farkkumerkkejä.

Hinta on tietenkin tärkeä kriteeri, varsinkin jos rahat ovat niukassa. Mutta mitä muuta sinun tulisi ottaa huomioon valintaa tehdessäsi? Läheskään kaikki kuluttajat eivät esimerkiksi tiedä, että farkkujen ulkonäössä piilee yksi tärkeä kriteeri eettisyyden kannalta.

Toiset sovittamistasi farkuista ovat jo valmiiksi haalistuneet, eli kankaan pintaa on kulutettu tehtaalla. Hiekkapuhallus on edullisin tapa luoda kulunut efekti. Farkkukankaaseen suunnataan hiekkaa kovalla paineella, samalla periaatteella kuin metallipintoja tai kiviseiniä siloitetaan rakennusteollisuudessa. Erona on, että tekstiiliteollisuudessa hiekkapuhallusta tehdään usein ilman asianmukaisia suojavarusteita, mikä voi aiheuttaa kivipölykeuhkoa ja ennenaikaisia kuolemia.

Hiekkapuhaltamisen suorittavat useasti köyhät nuoret miehet, jotka eivät yleensä tiedä millaiselle riskille he itsensä altistavat. Tai vaikka tietäisivätkin, ei heillä välttämättä ole varaa kieltäytyä hieman paremmin palkatusta tehtävästä. Kalliita suojavarusteita heidän työnantajansa eivät tarjoa.

Järjestöt ovat kampanjoineet hiekkapuhalluksen lopettamiseksi. Vastuu käytännön pois kitkemisestä on ensisijaisesti vaatevalmistajilla ja brändiyrityksillä. Useat valmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa käytännöstä tuotantoketjuissaan. Ketjut ovat usein kuitenkin pitkiä ja niiden valvonta on usein puutteellista, joten on epäselvää kuinka paljon lupauksiin voi luottaa. Lainsäädäntö (tai lain valvonta) on usein lepsua halpatyömaissa, mikä mahdollistaa hengenvaarallisen työn jatkumisen. Kun esimerkiksi Turkissa kiellettiin hiekkapuhallus, monet yritykset siirsivät hiekkapuhalluksen maihin, joissa lainsäädäntö sen vielä sallii, kuten Bangladeshiin ja Intiaan.

Oikeastaan ainoa tapa olla varma siitä, ettei uusia farkkujasi ole hiekkapuhallettu, on olla ostamatta valmiiksi kulutettuja farkkuja.

Tämä tuo meidät kuluttajien vastuuseen: jos kulutetuille farkuille ei olísi kysyntää, ei niitä myöskään tarjottaisi, ainakaan laajalti. Toisaalta brändit ja suunnittelijat luovat kysyntää kehittämällä uusia tuotteita ja trendejä.

Vaateteollisuuteen liittyy kuitenkin paljon muitakin ongelmakohtia, elämiseen riittämättömistä palkoista alkaen. Kävin näistä yleisempiä läpi edellisessä blogikirjoituksessani. Kuluttajan valinnan tueksi tarvitaan tietoa: pitäisi tietää kuka valmistaja ottaa epäkohtia huomioon tuotannossaan ja kuinka tosissaan.

Hiekkapuhallus on siis vain yksi esimerkki kuluttamiseen liittyvistä haitoista, joista kuluttaja ei ostohetkellä välttämättä ole tietoinen. Mistä asioista kuluttajien sitten tulisi olla perillä ja miten tieto vaikuttaa vastuuseen? Voiko trendeistä olla vastuussa? Miten järkevää on puhua kuluttajista yhtenäisenä ryhmänä? Mitä kuluttajan vastuu on: vastuuta omasta ostamisesta vai vastuuta toimia käytäntöjen muuttamiseksi?

Tulen käsittelemään näitä ja muita kuluttamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä filosofian näkökulmasta tulevissa blogikirjoituksissa.

———————————————-

Lähteet:

Yksi vastaus artikkeliin “Farkkuostoksilla”

Kommentit on suljettu.