Kurssikerta 2: Lisää päällekkäisiä teemakarttoja!

Toisella kurssikerralla tutustuimme edelleen MapInfoon ja erilaisiin teemakarttoihin, joita sillä voi tehdä. Kävimme esimerkkien avulla läpi pylväsdiagrammikartan, ympyrädiagrammikartan, graduated-kartan, pistekartan, individual-kartan, grid-kartan, prismaattisen kartan, sekä 3D-kartan teon. Itselleni tuli ehkä jopa yllätyksenä miten monia erilaisia karttoja on mahdollista tehdä, sillä en ole aiemmin juurikaan pysähtynyt ajattelemaan millaisia eri mahdollisuuksia karttojen teossa on. Erilaisten teemakarttojen lisäksi yksi kurssikerran tärkeimmistä aiheista oli päällekkäisten teemakarttojen tekeminen. Päällekkäiset teemakartat tuntuvat simppeliltä ja selkeältä tavalta esittää kahta eri muuttujaa kartalla samanaikaisesti, sillä kaikessa yksinkertaisuudessaan siinähän vain asetetaan kaksi eri teemakarttaa päällekkäin. Teemojen yhdistämisessä on kuitenkin oltava varovainen, sillä huonosti tehty päällekkäinen teemakartta voi olla vaikealukuinen tai antaa väärää kuvaa ilmiöistä ja niiden syy-seuraussuhteista, kuten aiemmassa päällekkäisiin koropleettikarttoihin liittyvässä artikkelipohdinnassakin totesin.

Kurssikerran itsenäistehtävänä tehtiin kurssilla opittujen asioiden perusteella teemakartta, jossa kaksi eri teemaa näkyi päällekkäin. Viimeviikkoinen taistelu MapInfon kanssa hellitti hieman tällä viikolla, kun perustoiminnot olivat enemmän tulleet tutuksi. Mielestäni oli erittäin hyödyllistä käydä kurssikerralla useita esimerkkejä läpi erilaisten teemakarttojen teosta, sillä toistamalla samoja toimintoja monta kertaa peräkkäin ne alkoivat jäädä muistiin melko hyvin. Jopa mittakaava ja pohjoisnuoli asettuivat tällä kertaa paikoilleen ilman sen suurempaa vääntöä ja huijaamista. Täysin ongelmitta en kuitenkaan tälläkään viikolla selvinnyt. Päätin heti, että haluan tehdä kahden koropleettiteeman kartan Uudenmaan kunnista, mutta suuria vaikeuksia tuotti sopivien teemojen löytäminen. Molempien teemojen piti esittää suhteellisia arvoja ilmiöstä ja teemojen oli myös syytä jollain tavalla liittyä toisiinsa. Lopulta, perusteellisen harkinnan jälkeen, päädyin valitsemaan teemoikseni kuntien taajama-asteen ja vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuuden kaikista asuntokunnista, sillä arvelin, että näiden muuttujien välillä saattaisi näkyä kartalla jonkinlainen yhteys. Lopullisesta kartasta nähdään, että melko selkeäkin yhteys muuttujien välillä on havaittavissa.

Aineiston luokittelu oli tässä tehtävässä jälleen tärkeässä roolissa ja histogrammityökalua (Histogram Tool) käytettyäni päädyin taas kerran luokittelemaan molempien karttojen aineiston kvantiileihin. Histogrammeista (Kuvat 1 ja 2) nähdään, että molempien muuttujien arvot ovat hyvin epämääräisesti jakautuneet, joten siksi kvantiileihin jako tuntui parhaalta vaihtoehdolta. En myöskään ollut varma, saako päällekkäisen koropleettikartan teemoja luokitella eri perustein, joten pelasin varman päälle ja luokittelin molemmat teemat samalla tavalla. Aiemmin tällä viikolla luin Anna Leonowiczin artikkelin ja sen pohjalta tiesin, että molemmat muuttujat saisi luokitella korkeintaan kolmeen luokkaan, jotta kartasta ei tulisi liian monimutkainen. Arvelin kuitenkin, että kaksi luokkaa olisi tässä tapauksessa liian vähän, sillä se yleistäisi liikaa, joten jaoin molemmat muuttujat kolmeen luokkaan. Kuntien taajama-astetta päädyin kuvaamaan sinisellä värillä, sillä jostain syystä, ehkä hyvän erottuvuuden vuoksi, sininen on suosikkivärini karttojen teossa. Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuuksia kuvasin puolestaan erilaisilla raidallisilla rastereilla, joiden arvelin erottuvan sinisestä taustasta ja toisistaan riittävän hyvin.

KK2_histogrammi1

Kuva 1. Histogrammi Uudenmaan kuntien taajama-asteista. (Histogram Tool).

KK2_histogrammi2

Kuva 2. Histogrammi Uudenmaan kuntien vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuuksista.

Yksi tämän viikon suurimmista ongelmista liittyi töiden tallentamiseen MapInfossa. En ole koskaan ollut mikään tekniikan ihmelapsi ja se tuli taas todistettua tällä viikolla. Luulin, että mikäli en ehdi saada työtäni valmiiksi yhdellä kertaa, voin tallentaa sen workspacena, jolloin saan työn avattua myöhemmin samanlaisena miksi sen jätin. Selvästi olin jälleen ymmärtänyt jotain väärin, sillä kun myöhemmin yritin avata työtäni uudestaan, aiemmin tekemäni kartta legendoineen oli kadonnut ja jäljellä oli ainoastaan koko Suomen kartta ja Uudenmaan kuntien tiedot näyttävä ikkuna. Onneksi kartta oli niin yksinkertainen, että sen uudelleen tekeminen ei vienyt kovin montaa hetkeä. Tämä ongelma kuitenkin lienee syytä selvittää ennen kuin siirrymme kurssilla monimutkaisempiin asioihin.

Lopulta kun sain karttani valmiiksi, se näytti mielestäni ihan kohtalaisen hyvältä (Kuva 3). Sain legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen sijoitettua kartalle haluamiini paikkoihin, eikä nopeasti vilkaistuna kartassa näyttänyt olevan mitään vikaa. Kartalta näkee selvästi, minkä kuntien taajama-aste on suurin, sillä tummimmat alueet erottuvat kartalta hyvin. Huomataan, että erityisesti pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivät kunnat kuuluvat taajama-asteeltaan suurimpiin kuntiin. Lisäksi kartan vasemmassa alalaidassa näkyvä Hanko kuuluu tähän korkeimman taajama-asteen luokkaan. Myös muut luokat erottuvat kartalta hyvin. Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista näyttäisi noudattelevan melko tarkasti samaa kaavaa kuin kuntien taajama-asteet. Kunnissa, joissa taajama-aste on suurin, myös vuokra-asunnoissa asuvan väestön osuus on suurin. Vastaavasti maalaismaisemmissa kunnissa vuokra-asumista on vähemmän. Tämä tuntuu loogiselta, sillä yleensä esimerkiksi maaseudulla ihmiset asuvat omakotitaloissa, joita harvemmin vuokrataan keneltäkään. Kaupunkialueilla kerrostaloja taas tilan puutteen vuoksi on huomattavasti enemmän, minkä vuoksi myös vuokra-asuntojen osuus on suurempi. Kartan mukaan Uudellamaalla ei ole yhtäkään kuntaa, joka kuuluisi taajama-asteeltaan korkeimpaan luokkaan, mutta vuokra-asuntojen osuudelta matalimpaan. Toisaalta ei myöskään ole kuntaa, joka kuuluisi matalimman taajama-asteen luokkaan, mutta vuokra-asuntojen osalta suurimpaan.

KK2_kartta

Kuva 3. Uudenmaan kuntien taajama-asteet, sekä vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuudet kaikista asuntokunnista.

Karttaa katsottaessa on syytä huomata, että luokkavälit vaihtelevat molempien muuttujien kohdalla selvästi. Taajama-asteen luokkavälit ovat sitä pienemmät mitä korkeampi taajama-aste on, kun taas vuokra-asunnoissa asuvien luokkaväleistä korkein luokka on suurin. Vaikka jokin kunta kuuluisi taajama-asteeltaan korkeimpaan ryhmään, saattaa sen vuokra-asunnoissa asuvien osuus todellisuudessa olla lähempänä kaikkein matalimman osuuden luokkaa, kuin korkeimman luokan korkeinta arvoa. Karttaa katsoessa kannattaa siis pohtia luokittelun vaikutusta kartan yleisilmeeseen. Ilmiöiden välillä ei välttämättä ole niin selvää korrelaatiota kuin kartta antaa ymmärtää.

Yleispiirteittäin olin ihan tyytyväinen tekemääni karttaan, sillä se on selkeä ja antaa ainakin suuntaa-antavaa tietoa esittämiensä ilmiöiden välisestä suhteesta. Lisäksi muuttujien alueellinen esiintyminen erottuu kartalta kohtalaisen hyvin. Karttaa tulkitessani huomasin, että kuntien nimien laittaminen kartalle olisi voinut olla hyvä idea, sillä itsellänikin tuotti vaikeuksia muistaa mikä kunta oli mikäkin. Anna Laitinen on mielestäni hyvin onnistunut laittamaan Uudenmaan kuntien nimet kartalleen niin, että kartta ei näytä sotkuiselta. Itsekin olisin voinut saman tehdä. En myöskään ole täysin tyytyväinen rasteripintojen valintaan, sillä eri suuntiin osoittavat viivat tekevät kartasta hieman suttuisen. Karttaa tehdessäni kokeilin kuitenkin myös samaan suuntaan osoittavia viivoja, mutta silloin eri luokkia oli mielestäni hieman hankala erottaa toisistaan. Jokin muu kuin viivarasteri olisi ehkä loppujen lopuksi ollut paras vaihtoehto. Kartan lukeminen olisi todennäköisesti myös helpottunut merkittävästi, jos olisin osannut/voinut tehdä karttaan samanlaisen ruudukkolegendan kuin Leonowiczin artikkelissa esitelty. Tällainen legenda olisi ohjannut lukijaa kartan tulkintaan paremmin kuin tavallinen, molempia muuttujia erikseen kuvaava legenda. Ohjelmilla ja niiden käyttäjillä on kuitenkin rajoitteensa, joten tämän parempaan suoritukseen en tällä kertaa pystynyt. Jääpähän seuraavillekin kerroille opittavaa!

Ps. En taida osata tätä blogiakaan oikein käyttää, tekstien muokkaaminen ja oikeanlaisen asettelun saaminen tuntuu mahdottomalta!

Lähteet:

Histogram Tool. <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152>

Laitinen, A., (2014). Toinen kurssikerta. Luettu 4.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/annalait/2014/01/30/toinen-kurssikerta/>

Leonowicz, A., (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42: 1, 33-37.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *