Kurssikerta 3: Afrikkaa ja valuma-alueita

Tällä viikolla oli aika korvata ensimmäisen viikon peruttu luento, joten MapInfoa saatiin tupla-annos. Kolmannella kurssikerralla mentiin jo hieman syvemmälle MapInfon syövereihin, kun opeteltiin eri tietokantojen yhdistämistä ja tietojen tuomista Excelistä MapInfoon. Pakko kyllä sanoa, että en edelleenkään ymmärrä MapInfoa. Viime viikolla näin jo valoa tunnelin päässä, kun perustoiminnot alkoivat olla suurin piirtein hallussa, mutta tällä viikolla eteeni pölähti jälleen iso kasa uusia ongelmia. Vaikka kuinka yritin luennolla seurata (ja mielestäni siinä onnistuinkin), niin myöhemmin, kun samat asiat piti tehdä omin avuin, olin taas täysin hukassa. Lopulta onnistuin kuitenkin jälleen saamaan kokoon kartan, jossa näkyivät ne asiat, joiden pitikin näkyä. Tuli taas huomattua, että virheistä oppii ja tarpeeksi omaa aikaansa uhraamalla aluksi hankalilta tuntuvat asiat alkavat lopulta sujua.

Kurssikerran ensimmäinen puolisko käytettiin Afrikkaa kuvaavan aineiston tutkimiseen ja harjoiteltiin tietokantojen muokkaamista kyseisen aineiston avulla. Lisäsimme tietokantaan uusia tietoja, kuten Internet-käyttäjien muutoksen, Facebook-läpäisevyyden sekä konfliktien, timanttikaivosten ja öljylähteiden määrän. Esimerkiksi Internet-käyttäjien muutosta voisi pitää eräänlaisena valtion kehittymisen mittarina. Erityisesti jos tietokantoihin saisi yhdistettyä eri valtioiden BKT:t eri vuosina, voitaisiin tutkia Internet-käyttäjien ja BKT:n muutosten mahdollisia yhteyksiä. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, korreloiko öljykenttien tai timanttikaivosten tuottavuus valtion taloudellisen kehityksen kanssa. 

Kuten jo edellisellä kurssikerralla opittiin, ilmiöiden välisiä yhteyksiä on helppo tutkia päällekkäisten teemakarttojen avulla. Konfliktien laajuuksien sekä timanttikaivoksen löytämisvuoden, sijaintien ja kaivausten aloitusvuosien perusteella voisi päätellä, ovatko mahdolliset kaivoksen alueelle osuvat konfliktit vaikuttaneet kaivoksen toimintaan. Toisaalta konfliktien tapahtumavuosien avulla voitaisiin selvittää, onko konflikteilla vaikutusta Internetin käyttäjien määrään. Hidastavatko toistuvat konfliktit Internetin käyttäjämäärien lisääntymistä ja siten valtion mahdollista kehittymistä? Pohdin myös samaa asiaa kuin Laura Hintsanen blogissaan: ”Konfliktin tapahtumavuosi ja laajuus kertovat sen sijaan valtion sosiaalisesta tilanteesta. Jos konflikti on tapahtunut hiljattain ja ollut laaja, voidaan olettaa, että valtio on murrosvaiheessa ja olot ovat joko edelleen levottomat tai uudelleenrakentaminen on käynnissä.” Konfliktien laajuus voi kertoa joko valtioiden välisistä ongelmista tai vaihtoehtoisesti ongelmista yhden valtion sisällä.

Kurssikerran jälkimmäisellä puoliskolla tehtiin itse kartta Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyyksistä ja järvisyyksistä, jonka tekemisessä joutui yhdistelemään eri tietokantoja samalla tavalla kuin alkuun oli harjoiteltu. Tällä kertaa kaikki kurssilaiset tekivät karttansa samasta aiheesta: pohjalla oli koropleettikartta, joka kuvasi Suomen tulvaherkkyyttä tulvaindeksin avulla ja sen päällä pylväät, jotka esittivät eri alueiden järvisyysastetta. Tulvaindeksi ei löytynyt alkuperäisistä tietokannoista erikseen, joten se oli laskettava itse keskiylivirtaaman, sekä keskialivirtaaman avulla. Keskiylivirtaamalla tarkoitetaan virtaaman, eli tietyn uoman poikkileikkauksen läpi sekunnissa kulkevan vesimäärän, ylimpien mitattujen arvojen keskiarvoa. Keskialivirtaama vastaavasti on alimpien mitattujen arvojen keskiarvo (Paarlahti 2014). Tulvaindeksi on keskiylivirtaaman ja –alivirtaaman osamäärä. MapInfon tietokannoissa ei myöskään ollut järvisyysprosentteja annettu ennalta, vaan ne oli tuotava taulukoihin Excelistä löytyvästä erillisestä taulukosta.

Kun kaikki tarvittavat laskut oli tehty, piti tulvaindeksistä tehdä koropleettikartta. Histogrammi oli ystävällisesti annettu meille jo etukäteen ajan säästämiseksi, joten omaksi tehtäväksi jäi ainoastaan sopivan luokittelutavan valinta. Tällä kertaa aineisto oli selvästi vinosti jakautunut, painottuen vahvasti pieniin tulvaindeksin arvoihin. Ensin kokeilin kvantiilijakoa, mutta tulin siihen tulokseen, että kvantiilit tasapäistävät aineistoa liikaa, eivätkä erota ääriarvoja riittävän selvästi. Siksi päädyin lopulta käyttämään luonnollisia luokkavälejä. Luonnolliset luokkavälit erottivat omaan luokkaansa Lounais-Suomesta yhden alueen, jonka tulvaindeksi oli muiden alueiden tulvaindekseihin verrattuna huomattavan suuri. Halusin tämän alueen erottuvan muista alueista selvästi myös kartalla, joten valitsin väreiksi vaalean vihreästä tumman siniseen vaihtuvat sävyt. Tällöin korkeimman tulvaindeksin omaava alue erottui sinisellä sävyllään selvästi muista luokista. Jälkikäteen katsottuna muiden luokkien värejä olisi voinut hieman vielä miettiä uudelleen, sillä tällä hetkellä valmiissa kartassa toiseksi ja kolmanneksi pienimpien arvojen luokat eivät erotu toisistaan riittävän hyvin. Kaikkein pienimpien tulvaindeksien luokka kuitenkin erottuu kartalta selvästi, mikä on tärkeää.

KK3_kartta2

Suomen valuma-alueet, niiden järvisyys ja tulvaindeksit.

Ääriarvojen väliin jäävissä luokittelussa sekä luokitteluun että värivalintoihin jäi parantamisen varaa. Selkeämpi ratkaisu olisi saattanut olla jakaa koko aineisto neljään luokkaan, mutta toisaalta silloin yleistyksiä olisi tullut myös enemmän. Siksi ehkä paras parannus karttaan olisi saatu vaihtamalla keskimmäisten luokkien värejä. Lisäksi toiseksi korkeimman tulvaindeksin luokan luokkaväli on huomattavasti suurempi kuin muiden luokkien, mikä saattaa johtaa lukijaa harhaan ja antaa kuvaa siitä, että kyseisen luokan arvot ovat huomattavasti todellisuutta suurempia. Tämän korjaamiseen en tosin keksi ratkaisua, sillä suurimman ongelman tässä aiheuttaa se, että tulvaindeksin korkein arvo on 1100, mutta toiseksi korkein vasta noin 550. On siis vain luotettava lukijan kartanlukutaitoihin.

Pylväsdiagrammikartan tekeminen MapInfolla ei teoriassa ole kovin vaikeaa, kuten ei myöskään koropleettikartan tekeminen. Pylväsdiagrammikarttojen kanssa suurin ongelma tavallisesti ilmenee siinä miten kaikki pylväät saa näkymään siten, että esitettävän ilmiön esiintyminen ei lukijan silmissä vääristy liikaa. Koska pylväät tässä kartassa esittivät järvisyyttä, valitsin pylväiden väriksi sinisen. Se tuntui erottuvan kartalta hyvin eikä riidellyt koropleettikartan värien kanssa liikaa. Pylväiden kasvusta halusin lineaarisen, sillä se todennäköisesti useimmille lukijoille (mukaan lukien itseni) on helpoimmin hahmotettava tapa. Pylväiden leveyksiä ja korkeuksia säätelemällä sain lähes kaikki pylväät näkymään edes jollain lailla, mutta pienten järvisyysprosenttien takia jotkut pylväistä näkyvät pelkkinä viivoina. Mielestäni ei kuitenkaan suuresti haittaa, että osa pylväistä ei näy kunnolla, sillä pylväät esittävät absoluuttisten lukujen sijasta prosenttiosuuksia. Viivoina näkyvistä pylväistä voi siis vain päätellä, että alueen pinta-alasta järviä on vain erittäin pieni osa.  Pylväiden sijoittelua kartalla olisin halunnut hieman muuttaa, sillä monet pylväistä menevät aika pahasti päällekkäin, mutta en enää muistanut miten pylväiden uudelleensijoittelu onnistuu. Varmasti sekin on käyty jollain kurssikerralla läpi.

Valmista karttaa katsoessa ensisilmäyksellä näyttäisi siltä, että mitä järvisempi alue on, sitä pienempi on sen tulvaindeksi. Järvisimmät alueet löytyvät Keski- ja Itä-Suomesta, sekä Lapista ja näillä alueilla myös tulvaindeksi on matalinta luokkaa. Koska tulvaindeksi kuvaa keskiyli- ja keskialivirtaaman välistä suhdetta, tuntuu järkevältä, että ylivirtaamia (tulvia) on enemmän alueilla, jotka sijaitsevat lähellä merialueita ja rannikoilta lähtevien suurien jokien läheisyydessä. Rannikkoalueilla sateet ovat yleisempiä kuin sisämaassa, joten tällaisilla alueilla tulviakin on suhteessa enemmän kuin sisämaassa. Lisäksi järvisemmillä alueilla järvet todennäköisesti jonkin verran tasaavat virtaamia, jolloin tulvimistakin on vähemmän.  

 Lähteet:

Hintsanen, L. (2014). Kurssikerta 3: Datan käsittelyä ja valuma-aluekartta. Luettu 7.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/lhintsan/>

Paarlahti, A. Tulvaindeksi. Luettu 6.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2014/>

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *