Kurssikerta 4: Ruututeemakarttoja

Neljännellä kurssikerralla tutustuimme ruututeemakarttojen tekemiseen, sekä lyhyesti myös siihen, kuinka rasterikarttoja kiinnitetään koordinaatistoon MapInfon avulla ja miten MapInfolla piirtäminen toimii. Ruututeemakartta on kartta, jossa tutkittava alue on ruudukon avulla jaettu yhtä suuriin osiin. Kartan teko aloitettiin luomalla pääkaupunkiseutua kuvaavan kartan päälle tietyn kokoisista ruuduista koostuva ruudukko. Tämän jälkeen uuteen tietokantaan kerättiin haluttu informaatio valmiista pääkaupunkiseudun väestötietokannasta. Ensin teimme yhdessä 500mx500m kokoisista ruuduista koostuvan ruututeemakartan, joka esitti 25-35 –vuotiaiden ihmisten määrää pääkaupunkiseudulla. Tämän jälkeen tehtävänämme oli itse laatia oma ruututeemakartta haluamastamme aiheesta, kokeillen ainakin kahta erikokoisista ruuduista koostuvaa ruudukkoa.

Aluksi päätin tehdä oman ruututeemakarttani muunkielisen väestön (väestö, joka äidinkielenään puhuu muuta kieltä, kuin suomea tai ruotsia) suhteellisista osuuksista pääkaupunkiseudulla. Ensimmäisen version tehtyäni huomasin kuitenkin, että kartta ei anna kovinkaan paljon tietoa muunkielisten alueellisesta jakaantumisesta, sillä kaikissa kartan ruuduissa ei ollut keskenään yhtä monta asukasta. Tämä johti siihen, että mikäli jonkin ruudun alueella oli vain yksi asukas ja tämä oli muunkielinen, oli muunkielisten osuus kyseisessä ruudussa 100 %. Toisaalta jonkin ruudun alueella saattoi olla lähes 1000 asukasta, joista esimerkiksi 200 oli muunkielisiä, jolloin muunkielisten osuus alueella oli ainoastaan 20 %. Totesin siis, että suhteellisten lukujen esittäminen ruututeemakartalla ei ollut ainakaan tässä tapauksessa järkevää. Tämä erottaa ruututeemakartan tavallisesta koropleettikartasta, sillä kuten Pyry Poutanenkin huomauttaa: ”Perinteisen koropleettikartan yksi heikkous on se, että alueet on yleensä jaettu erikokoisiin alueisiin, jolloin absoluuttisten havaintojen esittäminen ei ole mielekästä. Suhteellisten lukujen (kuten as/km²) esittäminen taas toimii usein hyvin.” Ruututeemakartassa puolestaan absoluuttisten määrien esittäminen voi olla ihan järkevää, sillä tutkittava alue on jaettu samankokoisiin ruutuihin, joten esimerkiksi asutustiheyksien tutkiminen asukasmäärien avulla on helppoa. Siis vaikka kartalla esittäisi absoluuttisia arvoja, voi siitä silti päätellä myös suhteellisia osuuksia. Tällä tavalla ruututeemakartta voi olla jopa tavallista koropleettikarttaa informatiivisempi.

Ensimmäisen kartan hylättyäni päätin tehdä uuden kartan muunkielisten absoluuttisista määristä pääkaupunkiseudulla. Tein kaksi eri karttaa, joista toisessa käytin 500mx500m kokoisia ruutuja, ja toisessa 250mx250m kokoisia ruutuja, sillä ajattelin näiden ruutukokojen olevan sopivimmat pääkaupunkiseudun kokoisen alueen kuvaamiseen. Aineisto oli hyvin vinosti jakautunut (Kuva 1), joten päädyin luokittelussa käyttämään luonnollisia luokkarajoja. Jaoin aineiston viiteen luokkaan, sillä mielestäni lopullisesta kartasta ei tullut liian sekavaa, vaikka eri luokkia olikin useita. Viidellä luokalla aineistosta sai myös yksityiskohtia nousemaan paremmin esiin. Väreiksi valitsin puna-vihersokeita törkeästi syrjien skaalan, jossa värit vaihtuivat kirkkaan punaisesta kirkkaan vihreään. Mielestäni kyseiset värit korostivat kartalla hyvin alueita, joilla muunkielisiä oli paljon. Lisäksi lisäsin kartalle myös suurimmat tiet, sillä ajattelin, että niiden avulla tulosten analysointi olisi helpompaa.

KK4_histogrammi

Kuva 1. Histogrammi muunkielisten lukumääristä (Histogram Tool).

Valmiita karttoja vertaillessani tulin siihen tulokseen, että pienemmillä ruuduilla tehty ruudukko oli järkevämpi ja informatiivisempi. Olen samaa mieltä Jasmin Bayarin kanssa, joka blogissaan toteaa: ”Erilaisia ruutukokoja kokeilemalla huomasi, miten kartan ulkonäkö muuttuu ja informaatio tavallaan vääristyy tai on vaikeammin tulkittavissa.” Suuremmat ruudut tuntuivat yleistävän aineistoa liikaa ja luokittelun jälkeenkin alueet, joilla oli eniten muunkielisiä, korostuivat mielestäni turhan paljon. Siksi valitsin blogiini pienempiä ruutuja sisältävän ruututeemakartan (Kuva 2). Ei ole kovin yllättävää, että eniten muunkielisiä on Helsingin keskustan alueella, missä myös muuta väestöä on paljon. Keskustassa korostuvat erityisesti Kallion alue, sekä Pasila, Kamppi, Ruoholahti ja Punavuori, jossa muun muassa sijaitsevat monien valtioiden suurlähetystöt. Lisäksi muunkieliset näyttäisivät keskittyvän junaratojen varsille, sekä Itä-Helsinkiin erityisesti Kontulan ja Vuosaaren alueille. Espoossa suurimmat keskittymät ovat Espoon keskuksessa ja Matinkylän alueella ja Vantaalla Korson ja Hakunilan ympäristössä.

KK4_kartta1

Kuva 2. Muunkieliset pääkaupunkiseudulla.

Mielenkiintoista olisi vertailla muunkielisten jakautumista verrattuna kaiken asutuksen jakautumiseen. Aiheesta voisikin tehdä esimerkiksi päällekkäisen teemakartan, jossa näkyisi sekä koko väestön alueellinen jakautuminen, että muunkielisten alueellinen jakautuminen. Tällöin voitaisiin tutkia sitä, onko muunkielisiä alueella paljon vain jos muuta väestöä on paljon, vai onko mahdollisesti alueita, joilla väkeä ei ole kovin paljoa, mutta muunkielisiä on. Lisäksi nähtäisiin, onko alueita, joilla suomen- ja ruotsinkielisten osuus väestöstä on 100 %, sillä tästä yhden muuttujan ruututeemakartasta sitä tietoa ei saa selville. Valkoiseksi jääneet alueet kuvaavat niitä alueita, joilla muunkielisiä ei ole lainkaan, mutta se ei sulje pois mahdollisuutta, että suomen- ja ruotsinkielisiä näillä alueilla saattaa olla. Uskon, että muunkielisten määrän olisi saanut järkevämminkin esitettyä kuin ruututeemakartalla. Esimerkiksi nimenomaan päällekkäinen teemakartta olisi voinut olla hyvä vaihtoehto, sillä ulkomaalaisten määrän lisäksi karttaan olisi voinut liittää muuta dataa jostain toisesta ilmiöstä. Tällöin luokkien määrää olisi luultavasti pitänyt hieman vähentää, mutta toisaalta oltaisiin saatu kartasta enemmän irti, kuin mitä ruututeemakartasta saa.

Lopulliseen karttaani en ollut kovin tyytyväinen, sillä siihen jäi huomattavasti parannettavaa. Kartta mielestäni kuvaa melko selkeästi muunkielisten jakautumista pääkaupunkiseudulla, mutta visuaalisesti kartta ei ole paras mahdollinen. Iso osa kartasta on pelkkää valkoista ja siksi kartta näyttää rikkonaiselta. Vaikka suurten teiden lisääminen kartalle ehkä tuo hieman selkeyttä kartan tulkintaan, tekee se kartasta myös hieman suttuisen näköisen. Lisäksi kartan tulkintaa olisi luultavasti auttanut, jos alueet, joilla muunkielisiä on paljon, olisi nimetty karttaan. Nyt kartan tulkinta vaatii jonkinlaista pääkaupunkiseudun alueen tuntemista, jotta kartalta erottuvien alueiden tunnistaminen olisi mahdollista. Myös metro- ja junaratojen liittäminen karttaan olisi helpottanut tulkintaa ja alueen hahmottamista, mutta näistä ei ollut valmista dataa tarjolla (ainakaan tietääkseni) enkä laiskuuttani jaksanut niitä kartalle itse alkaa piirtää. Jäipähän taas parannettavaa seuraavalle kerralle!

Olin yllättynyt siitä miten helposti kartan teko lopulta onnistui, sillä tavallisesta poiketen en kohdannut lainkaan ongelmia MapInfon kanssa! Olen vihdoin myös oppinut tallentamaan tietokannat ja työtilat oikein, joten ei tarvitse enää siitäkään asiasta stressata. Vieläkään en voi sanoa, että MapInfosta erityisen paljon pitäisin, mutta alan myös pikkuhiljaa uskoa, että sen käyttöä harjoitellaan muistakin syistä kuin opettajien kierosta halusta aiheuttaa opiskelijoille ylimääräistä päänvaivaa. En tiedä uskaltaako tässä vielä kavereiksi MapInfon kanssa ryhtyä, mutta mikäli suuria ongelmia ei jatkossakaan esiinny, niin voin myöntää, että ehkä MapInfo ei olekaan niin kamala ohjelma kuin miltä se aluksi vaikutti. 

Lähteet:

Histogram Tool (2014). <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152>

Poutanen, P. (2014). Kurssikerta 4 – ruututeemakartta. Luettu 10.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/pyrypout/2014/02/03/kk-4/>

Bayar, J. (2014). 4. Kurssikerta 04.02 : Ruutuja ja rasterikarttoja. Luettu 10.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/jasbayar/2014/02/05/4-kurssikerta-04-02-ruutuja-ja-rasterikarttoja/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *