Kurssikerta 5: Bufferointia

Viidennellä kurssikerralla emme tehneet enää karttoja, vaan harjoittelimme aineiston bufferointia, eli puskurointia. Bufferoinnin avulla on mahdollista rajata kartalta pienempiä alueita ja tutkia niiden ominaisuuksia, kuten sitä kuinka monta ihmistä asuu tietyllä alueella (asutustiheys). Lisäksi bufferien avulla voidaan tutkia esimerkiksi konfliktien tai muiden ilmiöiden vaikutusalueita ja levinneisyyttä. Mikäli tiedetään, kuinka laajalle alueelle konflikti on levinnyt, voidaan tutkia sitä, kuinka moneen ihmiseen se mahdollisesti on vaikuttanut. Esimerkkinä bufferoimme Pornaisten keskuksen suurimpia teitä ja tutkimme, kuinka paljon ihmisiä asui 100 metrin säteellä teistä. Pienien alkukankeuksien ja lievän manaamisen jälkeen bufferoinnin idea alkoi hahmottua ja tuntua jopa selkeältä. Kerrankin työkalu, jonka käyttö ei tunnu ylitsepääsemättömän vaikealta! Jonkin verran ylimääräistä säätöä aiheutti eri tietokantojen valittavuuden ja muokattavuuden säätely, mikä hidasti työntekoa jonkin verran. Koko ajan tuntui siltä, että väärä taso oli aktiivinen ja piirretyt objektit sen takia tahtoivat lipsahdella vääriin paikkoihin. Tämän asian ymmärrettyäni työt alkoivat kuitenkin sujua jo huomattavasti letkeämmin ja osasin jopa auttaa lähelläni istuneita kurssikavereita. Vaikka työskentely tuntui tällä kertaa aiempia kurssikertoja helpommalta, en silti kuitenkaan ole täysin varma, että osasin ratkaista tehtävät niin kuin piti.

Tässä vaiheessa kurssia oli mukava huomata, että kaikkien aikaisempien uskomusteni vastaisesti olen jopa saattanut oppia MapInfon käytöstä jotain. Viidennen kurssikerran tehtäviä tehdessäni huomasin yhdessä vaiheessa soveltavani aiemmilla kurssikerroilla vilahtanutta kyselytoimintoa, jota en ollut koskaan ennen edes kokeillut. Nyt kuitenkin osasin löytää oikean toiminnon ja vieläpä ilman kenenkään apua. Samankaltaisia voitontunteita olikin jo ehtinyt tulla ikävä.

Tällä kurssikerralla ei ollut pakollista tuottaa karttaa, joten käytin tilaisuuden hyödyksi ja keskityin ainoastaan erilaisten laskujen ja bufferointitehtävien suorittamiseen. Ensimmäisenä omatoimisena tehtävänä oli tutkia Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueita. Näiden tehtävien tekeminen oli melko mekaanista ja käytännössä piti vain toistaa samat työvaiheet kuin Pornaisten teiden bufferoinnissa. Kuitenkin hieman vaikeuksia tuotti viimeisen lentokenttiin liittyvän tehtävänannon ymmärtäminen (Taulukko 1) ja muiden opiskelijoiden vastauksiin vertaillessa näyttäisikin siltä, että kyseinen tehtävä meni omalla kohdallani täysin metsään.

Taulukko 1. Itsenäistehtävät ja niiden vastaukset

KK5_tulokset2

Seuraavissa tehtävissä opittuja asioita tuli soveltaa enemmän kuin ensimmäisessä tehtävässä. Bufferoinnin lisäksi tärkeää oli kyetä rajaamaan aineistoa useilla eri kriteereillä, kuten iän tai kansalaisuuden perusteella. Aiempien kurssikertojen opit tietokantojen yhdistämisestä ja tiettyjen aineiston osien valitsemisesta olivatkin tässä erityisen hyödyllisiä. Kurssin aikana olemme saaneet työkaluja sekä eri aineistojen tutkimiseen että uuden tiedon tuottamiseen ja tällä kurssikerralla opin viimein soveltamaan kaikkea yhtäaikaisesti ja näkemään eri toimintojen väliset yhteydet.

Tämänhetkinen suosikkini MapInfon toiminnoista on ehdottomasti juuri oppimani kyselyvalikosta löytyvä Select-toiminto. Se tuntuu toimivan tehokkaasti niin valintatyökaluna kuin tiedonhankintavälineenäkin. Kyseisen toiminnon avulla suuristakin tietokannoista on helposti löydettävissä yksittäisiä tietoja, kunhan vain osaa rajata haluamansa tiedot oikealla tavalla. Kätevää on myös se, että Select-toiminnolla etsityt kohteet saa valittua myös kartalta, jolloin esimerkiksi usean alueen samanaikainen tutkiminen tai muokkaaminen on mahdollista. Myös tietokantojen yhdistely on mielestäni erittäin hyödyllinen toiminto, sillä mitä vähemmän taulukoita on pyöriteltävänä, sitä helpommin tehtävät tavallisesti sujuvat.  Tilasto-ohjelmana MapInfo on myös kelvollinen, mutta Anniina Miettisen tavoin olen sitä mieltä, että ”Excelin ja SPSS:n kaltaisista varsinaisista tilastointiohjelmista MapInfo kuitenkin erottuu luonnollisesti kyvyllään esittää taulukoita kartalla.” MapInfon tietokantojen siirtäminen kartoille onkin varmasti yksi ohjelman helpoimmista toiminnoista.

Työkaluista kaikki tuntuvat mielestäni melko hyödyllisiltä. Erityisesti työkalut, joita voi käyttää samanaikaisesti, kuten boundary select ja Σ-työkalu, tuntuvat yhdessä käytettynä hyviltä tavoilta saada nopeasti haluttua informaatiota tietyiltä alueilta. Toistaiseksi mikään työkaluista ei ole pienen harjoittelun jälkeen tuntunut kovin vaikealta käyttää, mutta erityisesti piirtotyökalut tuntuvat toisinaan hieman jähmeiltä. Ongelmaksi usein muodostuu sama asia, mikä jo Corelin käytössä vaivasi hieman, eli objektien sijoittaminen oikealle tasolle. Corelissa kuitenkin jokaisen tason objektit oli mahdollista nähdä allekkain listattuna kunkin tason kohdalla, mikä on ominaisuus, joka mielestäni olisi MapInfossakin hyödyllinen. Toisaalta on muistettava, että toisin kuin Corelin, MapInfon tärkeimmät ominaisuudet eivät liity piirtämiseen, vaan ovat painottuneet enemmänkin muihin asioihin, kuten Oona Kantele blogissaan huomauttaa.

Suurimmat rajoitteet MapInfon käytölle aiheutan minä itse. Toistaiseksi, kun omat taidot MapInfon käytössä eivät varsinaisesti ole vielä huipputasoa, eri toimintojen monipuolinen käyttäminen on vielä melko rajoittunutta. Uusien käyttötarkoitusten löytäminen toiminnoille on hyvin vahvasti opettajalähtöistä, sillä MapInfon hahmottaminen kokonaisuutena yksittäisten toimintojen sijaan on vielä lähempänä lähtöpistettä kuin maalia. Kuitenkin kurssikertojen edetessä huomaa yhä useammin ymmärtävänsä MapInfon toimintaa ja sen käyttöä. Samoilla toiminnoilla voi ratkaista useita erilaisia tehtäviä ja toisaalta saman tehtävän voi ratkaista usealla eri tavalla. MapInfon hyödyllisyyteen ja käytön monipuolisuuteen vaikuttavat merkittävästi myös käytössä olevat paikkatietoaineistot. Valmiiden aineistojen ja esimerkiksi karttapohjien ollessa saatavilla MapInfon käyttö on melko yksinkertaista ja nopeaa, mutta käyttö hidastuisi ja monimutkaistuisi huomattavasti, jos esimerkiksi kaikki aineisto olisi tuotettava itse. Valmiin aineiston analysointi siis toimii MapInfossa kohtalaisen hyvin, mutta sekin rajoittuu aineiston kattavuuteen ja laajuuteen.

Lähteet:

Kantele, O. Kurssikerta 5: Aivosolmua ja itsenäistä toimintaa. Luettu 17.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/okantele/2014/02/13/kurssikerta-5-aivosolmua-ja-itsenaista-toimintaa/>

Miettinen, A. Kurssikerta 5. Bufferointia, analyyseja ja piirtotyökaluja. Luettu 17.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/mianmian/2014/02/13/kurssikerta-5-bufferointia-analyyseja-ja-piirtotyokaluja/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *