Kurssikerta 6: Suojateitä ja tulivuoria

Kuudennen kurssikerran teemana oli koordinaattitietojen ja pisteaineiston siirtäminen kartalle. Kurssikerran alussa kävimme pienryhmittäin ulkoilemassa GPS-paikantimen kanssa, ottaen laitteella ylös eri kohteiden sijaintitietoja. Oma ryhmäni päätti kerätä tietoa liikennevalottomista suojateistä. Kumpulan kampuksen ympäristöstä tällaisia suojateitä löytyi runsaasti, joten aineiston kerääminen onnistui kohtalaisen helposti. GPS-paikannin toimi hyvin lukuun ottamatta sen antamia korkeusarvoja, jotka suurimman osan ajasta tuntuivat täysin satunnaisilta. Esimerkiksi kahden toisistaan parin metrin säteellä olevien paikkojen korkeusero saattoi paikantimen mukaan olla jopa yli 10 metriä, kun todellisuudessa korkeuseroa ei ollut lainkaan. Kun sisälle palattuamme siirsimme aineiston MapInfoon, paikantimen aiheuttamat virheet näkyivät virheellisinä sijainteina kartalla. Suurimman osan pisteistä paikannin oli kuitenkin osannut merkitä oikein. Mielestäni GPS-paikantimen avulla tehty harjoitus avasi hyvin silmiä sille, että kaikkeen dataan ei aina kannata uskoa, vaan virheitä saattaa esiintyä jo pienissäkin aineistoissa. Virheet saattavat ilmaantua datan keruuvaiheessa tai vasta datan käsittelyvaiheessa, kuten tietokoneelle siirtämisessä. Tällaisia näppäilyvirheitä esiintyi myös oman kurssiryhmämme aineistoissa.

Itsenäistyönä tehtävänämme oli tehdä kolme karttaa, jotka kuvasivat eri hasardien esiintymistä maapallolla. Itse päätin tehdä omat karttani maanjäristysten ja tulivuorten sijainneista. Kuvassa 1 näkyy vuoden 1980 jälkeen sattuneet maanjäristykset, jotka ovat olleet voimakkuudeltaan yli 6 magnitudia Richterin asteikolla. Lisäksi yli 8 magnitudin järistykset on merkitty erottumaan joukosta hieman suuremmilla, keltaisilla pisteillä. Kartalta erottuvat hyvin mannerlaattojen reunakohdat, joissa suurin osa järistyksistä tapahtuu. Erityisesti Tyynenmeren tulirengas erottuu kartalta muita alueita selvemmin. Kuvia 1 ja 2 voisikin käyttää opetuksessa yhdessä, sillä niiden avulla oppilaille olisi helppo havainnollistaa mannerlaattojen ja maanjäristysten sijaintien välinen yhteys.  Lisäksi opetuksessa on myös syytä kiinnittää huomiota eri voimakkuutta olevien järistyksien määriin, sekä niiden tuhoisuuteen. Kuvasta 1 nähdään, että yli 8 magnitudin maanjäristyksiä on vuoden 1980 jälkeen esiintynyt maapallolla vain muutamia, verrattuna satoihin pienempiin järistyksiin. Richterin asteikosta puhuttaessa onkin muistettava sen logaritmisuus, minkä selittäminen myös oppilaille on erittäin tärkeää.

KK6_kartta1_2

Kuva 1. Vuoden 1980 jälkeen sattuneet, Richterin asteikolla yli 6 magnitudin maanjäristykset. Yli 8 magnitudin maanjäristykset on merkitty keltaisilla pisteillä.

mannerlaatat

Mannerlaatat ja niiden liikesuunnat. (Earth’s tectonic plates)

Toisen karttani (Kuva 3) tein kaikista maapallon tulivuorista. Kartalta nähdään, että tulivuorien alueellinen jakautuminen vastaa hyvin tarkkaan maanjäristyksien jakautumista. Tämä toimii hyvänä keinona havainnollistaa tulivuorten syntyjen syitä, sekä niiden yhteyttä myös maanjäristysten syntyyn. Lisäksi kartalta erottuvat mannerlaattojen keskiosissa sijaitsevat kuumat pisteet (Kuva 4), jotka selittävät esimerkiksi Afrikan mantereen sisäosissa sijaitsevien tulivuorien syntyä. Kaikkia tulivuoria esittävän kartan tueksi ajattelin, että olisi myös mielenkiintoista tehdä kartta, jossa näkyisivät ainoastaan ne tulivuoret, jotka ovat olleet aktiivisia viimeisen 50 vuoden aikana. Kartasta tuli hyvin pelkistetty ja yksinkertainen (Kuva 5), mutta siitä nähdään kuinka erityisesti Tyynenmeren tulirenkaan alueella sijaitsevat tulivuoret ovat edelleen aktiivisia. Kuitenkin mielestäni on syytä verrata kuvia 3 ja 4 toisiinsa, sillä siitä huomaa selvästi, miten suurin osa maapallon tulivuorista ei ole aktiivisia.

KK6_kuva2_2

Maapallon tulivuoret. Myös tulivuoret keskittyvät erityisesti mannerlaattojen reunoille.

Hotspots

Kuumia pisteitä. (USGS Hotspot Map)

KK6_kuva3_2

Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret.

Karttani onnistuivat mielestäni melko hyvin, mutta maanjäristyksiä kuvaavan kartan tueksi olisi ehkä ollut hyvä tehdä myös kartta, jossa näkyy kaikki eri voimakkuuksia olevat havaitut maanjäristykset vuoden 1980 jälkeen, tai esimerkiksi yli 4 magnitudin järistykset, kuten yhdessä Pyry Poutasen kartoista. Tällöin mannerlaattojen rajat olisi saanut entistä selkeämmin esille. Karttani eivät ole myöskään visuaalisesti parhaita mahdollisia, eikä niiden informaatioarvo ole kovin kummoinen. Suurempi mielikuvituksen käyttö karttojen laadinnassa olisi ehkä ollut järkevää (sekä mielenkiintoisempaa), sillä kartoista saatu informaatio olisi voinut lisääntyä huomattavasti. Mielestäni erittäin mielenkiintoisen lähestymistavan hasardeihin oli valinnut Johanna Hakanen, joka tutki kartoillaan kilpi- ja kerrostulivuorten sijoittumista suhteessa mannerlaattojen sijainteihin. Johannan kartoista huomaa, että tarkemmin rajatulla aiheella sai tulivuorien sijainneista irti täsmälleen samat asiat kuin mitä itse sain, mutta sen lisäksi kartoilta oli myös mahdollista saada muutakin tietoa. Luovuuteni ei ole ainakaan toistaiseksi päässyt valloilleen vielä yhdelläkään kurssikerralla, mikä johtunee siitä, että keskiviikon iltaryhmässä istuessani olen usein viimeistään kuuden aikoihin täysin kykenemätön älykkääseen aivotoimintaan. Onneksi vielä on yksi kurssikerta jäljellä, joten tapojen parantaminen on edelleen mahdollista! Ja toisaalta, vaikka suurempi määrä informaatiota olisikin ehkä tehnyt kartasta mielenkiintoisemman, pelkistetyssä kartassa on myös puolensa. Mitä vähemmän informaatiota kartta sisältää, sen helpompaa on keskittyä oleellisiin asioihin.

Vaikka olenkin onnistunut viikko viikolta paremmin MapInfon kanssa, minulle on edelleen suuri mysteeri, että miten mittakaavan sovittaminen lopulliseen Layout-ikkunaan tapahtuu. Tavallisesti olen onnistunut saamaan mittakaavan kutakuinkin siihen mihin haluankin, mutta tällä viikolla kaikkia kikkakolmosia kokeiltuani jouduin toteamaan, että asettelusta ei tullut yhtään mitään. Vaikka kuinka yritin siirrellä mittakaavaa ympäri karttaa, se suostui vaihtamaan paikkaansa Layout-ikkunassa ainoastaan vaakasuunnassa ja osittain siitä syystä kartoistani tuli rumia. Ärsyttävää.

Lähteet:

ANSS Catalog. (2014). Northern California Earthquake Data Center. 18.2.2014 <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html>

Earth’s tectonic plates. 25.2.2014. <http://media.maps.com/magellan/Images/tectonic.gif>

Global Volcano Locations Database. (2014). DATA.gov. 20.2.2014. <http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database>

Hakanen, J. Kurssikerta 6: Pisteaineiston muodostaminen ja esittäminen kartalla. Luettu 25.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/johakane/2014/02/18/kurssikerta-6-pisteaineiston-muodostaminen-ja-esittaminen-kartalla/>

Poutanen, P. Kurssikerta 6 – Opettajan kengissä. Luettu 25.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/pyrypout/2014/02/17/kk-6/>

USGS Hotspot Map. 25.2.2014. <http://www.geo.cornell.edu/hawaii/220/PRI/images/USGS_hotspot_map.gif>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *