Viimeistä viedään!

Viimeisen kurssikerran tehtävänä oli käyttää hyödyksi kaikkia kurssilla opittuja taitoja ja luoda itse teemakartta haluamastaan aiheesta. Lähtökohtaisesti tehtävä tuntui mukavalta, sillä kartat sai tehdä aiheista, jotka ihan oikeasti ovat omasta mielestä kiinnostavia. Alettuani tutkia netistä löytyviä tilastoja ja karttoja intoni loppui kuitenkin hyvin lyhyeen. Olin heti aluksi päättänyt, että haluan tehdä kartan Euroopan valtioista, mutta en ollut täysin varma mitä asioita haluaisin kuvata kartallani. Netistä en löytänyt yhtään hyvää sivua, jolta olisi löytynyt tilastotietoa koko Euroopasta, joten päätin rajata tutkittavan alueeni vain EU-maihin (sekä muutamaan jäsenehdokkaaseen). EU:n tilastotietopalvelusta (Eurostat) löytyikin laajasti tietoa monista eri aiheista. Kenties tiedon määrä olikin yksi suurimmista kompastuskivistä tämän tehtävän kohdalla, sillä en millään meinannut osata päättää mistä aiheesta oman karttani tekisin. Vaikka olin aloittanut aineistojen etsimisen hyvissä ajoin ennen viimeistä kurssikertaa, suurin osa kurssikerran ajasta meni silti pähkäillessä sopivaa aihetta. Kurssikerran loppuvaiheessa sain valittua itselleni aiheet, mutta nekin heitin heti seuraavana päivänä roskakoriin, kun nekään eivät tuntuneet hyviltä. Ikuisuudelta tuntuneen pohdiskelun jälkeen päädyin lopulta tekemään kaksi karttaa, joista toisessa esitin EU-maiden koulutustasot ja elinkeinorakenteen ja toisessa BKT:n muutoksen ja työttömyysprosentin.

Karttapohjana k√§ytin kurssilla aiemminkin hy√∂dynnetty√§ maailmankarttaa, josta rajasin Euroopan omaksi alueekseen. ¬†¬†Yritin my√∂s vaihtaa kartan projektiota paremmin Eurooppaa kuvaavaksi, mutta vaikka projektioiden valikoima oli suuri, en l√∂yt√§nyt projektiota, johon olisin ollut tyytyv√§inen. Lopullisissa kartoissani n√§kyy, miten erityisesti Pohjoismaat n√§ytt√§v√§t suhteettoman suurilta verrattuna muihin Euroopan maihin. Karttoihini en muutenkaan ollut tyytyv√§inen, sill√§ useampaan otteeseen MapInfon k√§ytt√∂taitoni rajoittivat karttojen ulkoasun suunnittelua niin paljon, ett√§ en saanut kartoista edes kovien ponnistelujen ja loputtomien yritysten j√§lkeen sellaisia kuin olisin halunnut. Komppaan siis Minni Aaltoa (Aalto, M. 2014), joka tuntui kamppailevan my√∂s visuaalisten ongelmien kanssa: ‚ÄĚUlkoisesti karttani n√§ytt√§√§ melko lailla ensimm√§isten kurssikertojeni tekeleilt√§, joten vaikka tunnen oppineeni paljon, ei se n√§y t√§ll√§ viikolla p√§√§llisin puolin.‚ÄĚ

Ensimmäinen karttani (Kuva1) kuvaa, kuten jo edellä mainitsin, EU:n jäsenmaiden koulutustasoa ja elinkeinorakennetta. Koulutustason laskemisen pohjana käytin Eurostatista löytyvää tilastoa kolmannen asteen tutkinnon suorittaneiden määristä kussakin valtiossa, sekä kurssilla aiemmin käytettyä Eurooppa-tietokantaa, joiden avulla laskin kolmannen asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet kaikista maiden asukkaista. Koulutustason jakauma oli epämääräinen (Kuva 2), joten jaoin luokat luonnollisten luokkavälien mukaan. Päätin jakaa aineiston neljään luokkaan, sillä mielestäni kartasta sai selkeämmän siten, kuin viidellä luokalla. Sinisen värin valitsin, koska se tuntui sopivan neutraalilta ja selkeältä valinnalta. Jälkikäteen katsottuna jokin muu väri olisi kuitenkin voinut toimia kartalla paremmin.

kartta2_koulutusaste_elinkeinorakenne

Kuva 1. EU:n jäsenmaiden koulutustaso ja elinkeinorakenne. Koulutustaso on kolmannen asteen tutkintojen määrä suhteutettuna väkilukuun.

histogrammi_koulutusaste

Kuva 2. Histogrammi koulutusasteen jakautumisesta (Histogram Tool 2014).

Elinkeinojakaumista tietoa etsiessäni en löytänyt yhtäkään sivua, jonne olisi taulukoitu kaikkien EU- tai Euroopan maiden (tai edes maailman maiden) elinkeinojakaumat, joten päädyin kokoamaan aineiston manuaalisesti. Kunkin valtion elinkeinojakaumat löytyivät rakkaasta, joskin hieman kyseenalaisesta lähteestä, Wikipediasta (Wikipedia). Etsin jokaisen valtion tiedot erikseen valtiosta kertovasta artikkelista ja näpyttelin tiedot Exceliin. MapInfossa yhdistin tiedot samaan tietokantaan, missä muutkin tiedot Euroopasta olivat. Elinkeinojakaumaa päätin esittää ympyrädiagrammein, sillä siten useamman eri muuttujan sai esitettyä kartalla siististi ja kätevästi. Ympyrädiagrammeihin en kuitenkaan lopulta ollut lainkaan tyytyväinen, sillä tässä kohtaa omat tekniset taitoni ja visuaalinen silmäni eivät pelanneet yhteen lainkaan. Värivalintojen kanssa ponnistelin huomattavan kauan ja silti lopputuloksesta tuli huono, sillä palveluita kuvaava sininen väri ei erotu koulutusasteita kuvaavasta kartasta riittävästi. Lisäksi useat ympyrät menevät keskenään päällekkäin, minkä takia kaikkien maiden elinkeinorakenteita ei näy kunnolla. Suurin ongelmani oli se, että en saanut ympyröitä siirreltyä kartalla sellaisiin paikkoihin mihin olisin halunnut. Ympyröiden siirteleminen parempiin kohtiin olisi välittömästi tehnyt kartasta selkeämmän ja huolitellumman näköisen, kun tällä hetkellä se näyttää lähinnä todella hutaisten tehdyltä. Lisäksi esimerkiksi Kyproksen, Maltan ja Makedonian elinkeinorakenteita kuvaavat ympyrät asettuvat kokonaan maiden päälle, joten pohjalla olevia koulutusasteita ei näe. Mikäli olisin osannut, olisin siirtänyt ympyröitä hieman maiden viereen ja piirtänyt suorat ympyröistä maiden kohdalle. Monen monista yrityksistäni huolimatta en kuitenkaan tässä onnistunut.

Kartalta n√§kyy kohtalaisen hyvin kouluttamattomampien maiden sijoittuminen Keski- ja It√§-Eurooppaan ja koulutetumpien maiden sijoittuminen L√§nsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Samaa it√§-l√§nsi ‚Äďjakoa on huomattavissa my√∂s elinkeinorakenteiden ulkon√§√∂iss√§. It√§isess√§ Euroopassa maatalouden ja teollisuuden osuus BKT:st√§ on suurempi kuin l√§nness√§ tai pohjoisessa ja erityisesti Kypros ja Bulgaria erottuvat joukosta poikkeavan mittavalla teollisuudellaan. Taloudellisesti kehittyneemm√§t L√§nsi- ja Pohjois-Euroopan maat ovat kaikki hyvin vahvasti painottuneita palveluihin, pienen√§ poikkeuksena Norja, jossa lis√§ksi teollisuus muodostaa merkitt√§v√§n suuren osuuden BKT:st√§.

Koulutustason ja elinkeinorakenteiden välillä näyttäisi kartan perusteella olevan ainakin pientä korrelaatiota niin, että korkeammin koulutetuissa valtioissa palveluiden osuus BKT:stä on suurempi kuin kouluttamattomammissa maissa. Täysin yksi yhteen koulutustaso ja elinkeinorakenne eivät kuitenkaan mene ja erityisesti Keski-Euroopan vähemmän koulutettujen valtioiden elinkeinorakenteet muistuttavat Länsi-Euroopan elinkeinorakenteita hyvinkin paljon.

Toisella kartalla (Kuva 3) esitin EU-maiden BKT:n muutosta vuonna 2012 ja maiden työttömyysprosentteja. Tähän karttaan löysin kaikki tarvittavat aineistot Eurostat-sivuilta, joten ne täytyi vain muokata sopivaan muotoon ja tuoda MapInfoon. BKT:n muutosta kuvasin kartalla punaisesta vihreään vaihtuvalla väriskaalalla, jossa kirkkaanpunainen tarkoitti BKT:n kovaa laskua ja kirkkaanvihreä vastaavasti kasvua. Värivalintani osui tällä kertaa mielestäni aika nappiin, sillä kartalta on helppo nähdä ensivilauksella missä maissa BKT on laskenut ja missä noussut. Jakauma oli jälleen epämääräinen (Kuva 4), joten käytin taas luokittelussa luonnollisia luokkavälejä. Luonnollisilla luokkaväleillä sain rajattua Kreikan täysin omaan luokkaansa, mikä oli hyvä, sillä BKT:n muutos Kreikassa (-7 % edellisvuodesta) oli huomattavasti suurempi kuin missään muussa valtiossa. Luokkia valitsin viisi, sillä mielestäni selkeiden värivalintojen vuoksi useampi luokka ei hankaloittanut kartan tulkintaa. Turkin BKT:n muutoksesta ei ollut dataa saatavilla, joten Turkin väritin valkoisella värillä.

KK7_kartta2_BKT_työttömyysaste

Kuva 3. BKT:n muutos ja työttömyysaste EU-maissa vuonna 2012. Luxemburgin ja Makedonian työttömyysasteista ei ollut dataa, joten maiden kohdilla näkyy ohuet viivat. Harmaat alueet eivät ole EU-maita.

histogrammi_BKT_muutos

Kuva 4. BKT:n muutosten jakauma (Histogram Tool 2014).

BKT:n muutokset eivät näytä noudattavan mitään alueellista kaavaa, vaan naapurimaiden talouskasvu saattaa poiketa toisistaan huomattavasti. Taloutensa kanssa kamppaillut Kreikka erottuu kartalta erityisen hyvin, kuten myös talouskriisistään jo elpymässä oleva Espanja. Myös hyvässä talouskasvussa olevat Baltian maat ja Norja erottuvat kartalta selvästi. Kartan avulla kuitenkin nähdään, että BKT:n muutos ei ole suurimmassa osassa valtioista ollut kovinkaan suurta, mikä saattaa olla peruja koko maailmaan vuonna 2009 vaikuttaneesta talouden taantumasta.

Työttömyysasteita päätin esittää pylväillä, joiden asettelussa kuitenkin kohtasin täsmälleen samanlaisia ongelmia kuin edellisessä kartassa ympyrädiagrammien kanssa. Koska en osannut liikutella pylväitä, osa niistä meni keskenään päällekkäin ja sai kartan näyttämään taas hieman sotkuiselta. Lisäksi ongelmia tuottivat Luxemburg ja Makedonia, joiden työttömyysprosenteista ei ollut dataa saatavilla. Vasta jälkikäteen ymmärsin, että olisin voinut valita teemakartalle vain ne maat, joista dataa oli saatavilla, mutta itse kartantekotilanteessa en tätä tietenkään hoksannut. Tämän takia merkitsin taulukkoon Luxemburgin ja Makedonian työttömyysasteiden kohdalle nollat, jotka kuitenkin kartalla näkyvät pieninä sinisinä viivoina. Tämä voi olla lukijalle harhaanjohtavaa, sillä viivoista saa helposti sen kuvan, että maiden työttömyysprosentit olisivat lähes olemattoman pienet, vaikka todellisuudessa ne eivät sitä todennäköisesti ole. Myöskään pylväiden väriin en ollut tyytyväinen, sillä se ei sovi BKT:n muutoksia kuvaaviin väreihin, mutta valitsin sen kuitenkin, sillä en löytänyt parempaakaan toisen kartan väreistä hyvin erottuvaa väriä.

Kun kartalla esitettävien ilmiöiden välisiä mahdollisia korrelaatioita tutkitaan, huomataan, että jonkinlainen yhteys ilmiöiden välillä näyttäisi olevan. Taloutensa kanssa eniten kamppailevilla mailla, kuten Kreikalla ja Espanjalla, työttömyysprosentitkin ovat selvästi korkeimmat, lähes 25 %. Vastaavasti Norjassa, jossa BKT on kasvanut voimakkaasti, työttömyyskin on pientä. Toisaalta voidaan kuitenkin ihmetellä, miksi Baltian maiden korkeasta BKT:n kasvusta huolimatta myös niiden työttömyysprosentit ovat kohtalaisen suuria. Yhtenä selittävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että kartalla esitettävät muuttujat ovat samana vuonna tilastoituja, mikä ei todennäköisesti kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla muuttujien välisiä mahdollisia syy-seuraussuhteita. Valtioissa tapahtuva BKT:n muutos ei välttämättä näy työmarkkinoilla heti, vaan viive saattaa olla esimerkiksi vuoden tai kaksi.  Havainnollistavampaa olisikin ehkä ollut esittää kartalla BKT:n muutosta parin vuoden takaa. Jo tämänkin kartan perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että BKT:n muutos ja työttömyysaste liittyvät toisiinsa melko vahvasti.

Nyt on viimeinenkin kurssityö tehty ja olo on sen mukainen. Kurssin aikana oli huomattavissa muutoksia sekä omissa teknisissä taidoissa, että suhtautumisessa MapInfoon (todennäköisesti huomattavan suuri syy-seuraussuhde). Enää en koe, että MapInfo on keksitty ainoastaan opiskelijoiden kiusaksi, vaan on myös olemassa tarkoituksia, joihin ohjelma soveltuu varsin hyvin ja vaikka kärsivällisyyteni meinasinkin ajoittain loppua pahasti kesken, selvisin tästäkin kurssista kunnialla! Iso kiitos kuuluu myös muille kurssin osallistujille, sillä toisten blogien lukeminen toi ehdottomasti syvempää ajattelua myös omiin tulkintoihin. Alkuun olin hyvin skeptinen blogisysteemin suhteen, mutta nyt voin sanoa, että oman oppimisensa ymmärtää paljon paremmin, kun saa lukea myös siitä, mitä muut ovat oppineet! J

  Lähteet:

Aalto, M. 2014. 7. kurssikerta: Viimeinen koitos. 14.3.2014. <https://blogs.helsinki.fi/mmaalto/2014/03/10/7-kurssikerta-viimeinen-koitos/>

Eurostat 2014a. Real GDP growth rate – volume. 14.3.2014. <http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tec00115>

Eurostat 2014b. Unemployment rate, by sex. 14.3.2014. <http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tsdec450&plugin=1>

Eurostat 2014c.  Tertiary education graduates. 26.2.2014. <http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=educ_itertc&lang=en>

Histogram Tool 2014. 14.3.2014. <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152>

Wikipedia 2014. EU-maat (en viitsi jokaista sivua erikseen tähän laittaa). 26.2.2014. <http://www.wikipedia.org/>