Tasoitus laski, eli paluu lähtöruutuun

Kuten edellisessä kirjoituksessa varovasti ennustelin, tasoitus otti kauden ensimmäiset askelet oikeaan suuntaan Lohjan St. Laurence golfissa eilen pelattujen kahden golfkierroksen myötä (9.6 -> 9.0, eli melkein ollaan takaisin alkupisteessä).

Päivän ensimmäisen kierroksen (Pyhä Lauri) tuloksena oli 79 lyöntiä ja 38 bogipistettä. Kierroksen lopulla tiesin tuloksen olevan kohtuullisen hyvä, vaikka lyöntejä en ollutkaan ynnäillyt kesken pelin. Vähän vain mietitytti viimeisenkin reiän birkkuputin lipuessa reiän ohi, että yksi tai kaksi sellaista olisi pitänyt saada sisään. No tulevat kun ovat tullakseen. Kierroksen paras hetki osui väylälle 15, joss hyvän avauksen jälkeen lähestymislyönti karkasi hieman vasemmalle suureen griinibunkkeriin. Pallo oli aika hankalassa paikassa hiekkaesteen reunan vieressä. Onneksi olin juuri pari päivää sitten nähnyt Tigerin mallin miten tuollaisesta paikasta tulee lyödä, polvet maahan ja pallo ylös esteestä. Ihan griinille en päässyt, mutta mitäs tuosta, chippi raffista kuppiin ja takaysin hyvä parputki jatkui (kierroksen 8 viimeistä reikää pelkkiä pareja).

Toisella kierroksella (Kalkki-Petteri) alku oli tahmeahkoa. Toisen puoliskon lopussa tuntui, että tulos on menetetty. Päätinkin ottaa lopun rennosti ja lanseerasin uuden pelistrategian “voimagolfin”, jossa avaukset tällätään täysillä ja kohdataan kakkoslyöntien haasteet ennakkoluulottomasti. Homma toimi täydellisesti, oli älyttömän kivaa ja tulos ihan loistava (takaysiltä 38 lyöntiä ja kokonaistulos 81).

Peli on nyt avattu. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ihan kohta lähden Kotojärven lyhyelle kentälle harjoittelemaan alle parin pelaamista. Pitäkäähän peukkuja siellä kotikatsomoissa.

This entry was posted in Golf. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *