Vuosi 2012 ja tasoituksen puolitus, viimeisen kerran…

Golfkauden 2012 loppu oli taistelua aikaa vastaan. Peli kulki ja tasoitus laski, mutta lumi tuli vähän liian aikaisin. Kaikkeni yritin, pienestä jäi kiinni ja lopulta oli takki aika tyhjä. Projektin onnistumisen raportointi jäi joiltain osin aika ylimalkaiseksi. Yleisön pyynnöstä palaan siis vielä kerran viime kauteen ja pohdin tavoitteita ja niiden saavuttamista.

Tärkein tavoite, eli tasoituksen puolitus jäi saavuttamatta. Edellisessä kirjoituksessani tammikuussa juhlin tasoituksen korjausta 5,2 -> 4,2. Tämä ilo jäi kuitenkin lyhyeksi, kun seuraavalla viikolla tarkastuksen tarkistuksen myötä tasoitus oli palannut 5,2 tasolle. Eipähän voi sanoa, että tavoite olisi saavutettu väärin perustein.

Vaikka lopullinen tulostavoite jäi saavuttamatta, tulokset paranivat selvästi. Tilastojen mukaan tulosten parantumisen syistä ei näyttäisi olevan epäselvyyttä.

kausi 2011  kausi 2012 10 viim. kierrosta
 FIR  52 % 51 %  50 %
 GIR  37 % 34 %  35 %
 up & downd  28 % 26 %  39 %
 sand save  13 % 10 %  30 %
 putit ka.  36  33.4 31.3
tulos ka. 86.8 85.7 83

Pitäisikö taulukosta peräti päätellä, että tasoitusta on pudotettu putterilla? Kauden 10 viimeisen kierroksen aikana myös toiminta viheriön ympärillä on parantunut. Aika yllättävästi sekä väylä- että griiniosumat ovat heikentyneet vuodesta 2011. Ehkäpä pitkän pelin treenin tulokset vaativat enemmän kypsyttelyä. Sehän nähään kaudella 2013.

Sen lisäksi, että pitkä peli ehkä kypsyy hitaammin, myös treeniin käytetty aika selittää varmasti jonkin verran puttaamisen korostumista tilastoissa. Kaudella 2012 treenasin yhteensä 680 tuntia (golftreeni 270 h, pelaaminen 270 h, fysiikka 140). Puttaamisen osuus kaikesta golftreenistä oli 43 %, eli vuoden aikana yhteensä 116 tuntia (keskimäärin 19 minuuttia päivässä). Vuoden alussa Jyry Peltomäki sanoi, että kehittyäkseni minun pitäisi putata n. 30 minuuttia päivässä. Tähän tavoitteeseen en näköjään ihan päässyt.

Jokohan olisi aika siirtää katse tulevaan kauteen 2013. Edellisen kauden (2012) tavoitteet ja niiden toteutuminen löytyvät tarkemmin sivulta Golftavoitteet 2012. Kauden 2013 tavoiteluonnokseen voi tutustua sivulla Golftavoitteet 2013.

Posted in Golf | Leave a comment

Puoliksi meni, kiitos vuositarkastuksen!

Pelasin kauden 2012 viimeisen golfkierroksen 27.11. todella hyväkuntoisella Vuosaaren kentällä. Tasoitus oli siinä vaiheessa 5.2. (kauden tavoite 4.5), seuraavien päivien säätiedotus lupasi reilusti lunta ja ennen kierrosta oli täysin varma siitä, että pelaan tuloksen 74. Olin laskenut, että etuysille riittää +2 ja takaysi on helppo pitää parissa. Kymmenen väylän jälkeen olin tilanteessa +3 ja väylien 11, 12 ja 13 aikana oli tarkoitus tehdä yksi tai kaksi birkkua. Toisin kuitenkin kävi, kun väylän 11 täydellisen avauksen jälkeen löin kakkosen vesiesteeseen ja merkkasin lopulta triplan korttiin. Jostain kumman syystä en enää toipunut tästä ja onnistuin takaysillä ylittämään parin 11 lyönnillä. Tavoite jäi saavuttamatta, mutta eipä tuo pahasti harmittanut. Olin joka tapauksess tosi tyytyväinen syksyn tulostasoon.

Menestyksekkään kauden 2012 päätteeksi pohdin vuoden 2013 tavoitteita. Tasoituksen puolitus oli jäänyt kesken, joten päätin viedä projektin loppuun seuraavana vuonna. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi pysyvät melko samanlaisina. Fysiikkatreenin laatuun ja kehityksen seurantaan tulen panostamaan hieman aiempaa enemmän. TPI-testit tehtiin jo syksyllä ja treeni lähti rullaamaan hyvin jo ennen pelikauden loppua. Alkuvuodesta kävin osteopaatti Markku Keräsen kartoituksessa, jossa löytyi kiinnostavia kehittämisalueita sekä lihaskunnossa että liikkuvuudessa. Golftreenissä luotan edelleen Jyry Peltomäen valmennukseen.

Tulevan kauden tavoitteiden miettiminen meni uusiksi pari päivää sitten. Tulin sattumalta ja vailla sen suurempia odotuksia tarkistaneeksi onko paljon puhetta aiheuttanut tasoituksen vuositarkastus vaikuttanut tasoitukseeni. Suureksi yllätykseksi NexGolfin mukaan uusi tasoitus oli 4,2. Tarkistusten ja asiaan perehtymisen jälkeen selvisi, että 1. tasoitusryhmän sisällä vuositarkastus ei laske tasoitusta. Tasoitukseni päätynee korjauksen jälkeen täsmälleen sille tasolle, jolle sen pitikin päätyä (4,5). Tänä vuonna lähden liikkeelle puhtaalta pöydältä puolikkaalla tasoituksellani. Pitäisi kehitellä uudet tavoitteet! Onko hyviä ideoita?

Posted in Golf | 2 Comments

Kausi jatkuu ja toivo elää

Edellisen blogikirjoituksen aikaan syyskuun alussa olin “läpimurron kynnyksellä”. Lopullinen läpimurto on kuitenkin vielä antanut odottaa itseään. Viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet tosi hankalia golfprojektin edistymisen suhteen. Töitä on on ollut tosi paljon ja syysflunssan olen sairastanut kolmesti. Treenaaminen on jäänyt lähes kokonaan, mutta pelikierroksia on sentään kertynyt terveenä ollessa 1-2 viikossa.

Blogikirjoittelu on prioriteettilistalla vasta treenaamisen jälkeen, joten raportointikin on jäänyt vähälle. Ajatuksissa on kyllä ollut kirjoittaa esim. syyskuussa uusitusta TPI-fysiikkatestistä ja sen myötä uudella innolla aloitetusta jumppaamisesta sekä alkuasennon hieromisesta. Sairastelut ovat kuitenkin verottaneet intoa sen verran, että uutiskynnys ei ole ylittynyt.

Syksyn ongelmista huolimatta pelaaminen on tuntunut koko ajan kohtuullisen hyvältä, ja eilen olin niin liekeissä Vuosaaressa, että en todellakaan voi olla raportoimatta. Etuysin löin palloa hyvin ja tein tasaista tulosta. Puolivälin tulos +3 olisi voinut olla pienellä tuurilla parempikin. Kymppiväylän missatun par-putin jälkeen laskeskelin kuinka monta missattua puttia oli ollut tosi hilkulla pudota kuppiin. Ei silti voi valittaa, kun tuntuu, että putti kulkee. Väylällä 11 löin lähestymisen jo niin lähelle (1 metri), että en voinut missata birkkua, samoin kävi väylällä 12. Väylällä 13 (par 5) löin kolmannella griinibunkkerista keskelle viheriötä ja upotin n. 7 metrin birdieputin. Väylän 15 birkun jälkeen olin kiinni kentän ihannetuloksessa. Ei ihan tuttu tilanne. Ennen vikaa väylää oli vielä mahdollisuudet 72 lyönnin kierrokseen, mutta pienellä puristuksella onnistuin tunaroimaan päivän ainoan tuplan. Lopputulokseksi tuli joka tapauksessa kesän kärkitulos 75 lyöntiä. Tasoitus on nyt 5,6 ja puolitus enää yhden huippukierroksen päässä. Teoriassa mahdollista…

Posted in Golf | Leave a comment

Läpimurron kynnyksellä

Viime viikolla vietetty kolmen päivän (ti-to) täyslepo taisivat tehdä hyvää. Perjantaina uskalsin käydä Paloheinässä testailemassa lyömistä ja lauantaiaamuksi Vuosaareen pelaamaan. Navakka tuuli mereltä toi lisämausteen aamun peleihin. Myötätuuleen väylät pelattiin poikkeuksellisen lyhyinä ja vastaavasti vastatuuleen tosi pitkinä. Esimerkiksi ykkösväylällä tempaisin myötätuuleen elämäni avauksen (305 metriä), jonka jälkeen par 5:lla riitti kevyt lyönti PW:lla griinille, tai siis vähän griinin yli. Myös toisella myötätuuleen pelatulla lyhyellä par5:lla (väylä 13) löin kakkoslyönnin keskiraudalla yli griinin. Vastaavasti vastatuuleen pelatulla 9. väylällä (par 4, 390 m) hyvä draivi ja erinomainen rauta4 jättivät vielä n. 50 m matkaa griinin keskustaan. Joka tapauksessa edellismaanantain selkäkivut olivat hävinnet, lyönti kulki ja peli oli hauskaa. Tulos jäi vähän heikohkoksi (86 lyöntiä) kun putit eivät tahtoneet millään upota (39 puttia).

Lauantaiaamun hyvän lyömisen jälkeen piti tietysti saada järkättyä golfkierros myös sunnuntaille, järjestyihän se, ja tulostavoitteet olivat kovat. Ensimmäisen väylän hyvä par rentoutti tunnelmaa. Kakkosen hyvän avauksen ja griinin kanttiin lyödyn lähestymisen jälkeen kylkkärinä lähtenyt chippi sekä kolme puttia vähän harmittivat. Kolmosväylän ulos kentältä suuntautunut ensimmäinen avaus johti jo toiseen tuplaan ensimmäisen kolmen väylän aikana. Vitosväylän jälkeen mentiin tuloksessa +5 ja usko huipputulokseen ei ehkä enää ollut niin vahva. Kuutosen aikana keskusteltiin pelikaverin kanssa siitä alkavatko tuloksentekoväylät Vuosaaressa kutoselta vaiko seiskalta. Minä sanoin kutoselta ja aloin tekemään tulosta: avaus 1,5 metriä ohi lipusta ja vahvasti breikkaava alamäkiputti reikään. Seiskalla epäonnistuin lähestymisessä ja kirjasin tulokseksi bogin. Kasilla löin täydellisen rauta7:n puoleen metriin ja upotin päivän toisen birdien. Ysillä avasin tarkoituksella viereiselle väylälle vältellen out-rajaa vasemmalla, lähestyminen rauta6:lla kolmeen metriin ja putti sisään. Jatkoin ilotulitusta vielä kympillä avaten väylälle, rautaseiska lipun linjassa 3 metriä pitkäksi, ja taas birkku kuppiin. Vitosväylän jälkeinen tilanne +5 oli muuttunut +2:ksi ja taas vähän jännitti.

Loppukierros sujui tasaisesti kolmen bogin, neljän parin ja 17. väylällä chipatun birdien merkeissä (5 birkkua / kierros on kaikkien aikojen ennätys). Parkkipaikalle kävellessä totesin tuloskortista uuden ennätyksen (76 lyöntiä ja 42 bogipistettä) syntyneen. Ehkäpä ahkera treenaus vielä palkitaan ja saan loppukauden aikana nauttia työn hedelmistä. Mahtavaa!

Posted in Golf | Leave a comment

Pientä edistymistä ja pakkolepoa

Mestaruuskisat eivät menneet ihan suunnitelmien mukaan ja sain heittää hyvästit yhdelle kauden tärkeimmistä tavoitteista. Myös tasoituksen puolittamisessa tuli hieman takapakkia heikkojen kisaesitysten myötä, kun mestaruuskisan jälkeen aluksi 7.6 tasolle laskenut tasoitus asettui CBA-systeemin korjausten myötä 8.2 tasolle.

Maanantaina 27.8. oli aika palata treenin pariin, vuorossa oli pelitreenit Jyryn kanssa. Yhdeksän reikää Vuosaaren kentällä riittivät johtopäätökseen, jonka mukaan nyt on aika panostaa valmennukseen kentällä treenialueen sijasta. Talven ja kesän aikana jalostettu lyönti on olemassa, mutta jonkun pitää vielä kentälläkin muistuttaa oikeista asioista.

Pelien jälkeen kävin lähipelialueella ja rangella tallentamassa sitä hyväksi havaittua lyöntiä selkärankaan. Selkä ei siitä tykännyt ja päätti pamahtaa aika ikävästi jumiin. Kävely treenialueelta autolle, kamojen kantaminen sekä autoon istuminen tuottivat aika lailla ongelmia. Loppupäivän olin melko huolissani selän tilanteesta. Onneksi seruaava aamu toi heti helpotusta, eli mitään vakavaa ei tainnut käydä.

Kropan reaktion lisäksi alkava flunssa auttoi tekemään päätöksen pienestä lepotauosta. Oli varmasti hyvä ratkaisu, vaikka vähän harmittikin perua 2.9. pelattu Golf Digestin Kesäkiertueen viimeinen osakilpailu Kytäjällä. Siinä meni viimeinen mahdollisuus Shoot Out -kisaan ja lopulliseen finaaliin Dominikaanisessa tasavallassa.

Posted in Golf | Leave a comment

Vuosaaren mestaruuskisat ym. pelailua

Kauden tärkeimmäksi kilpailulliseksi tavoitteeksi asetin pääsyn kolmannelle kierrokselle Vuosaaren mestaruuskisoissa. Kisat on nyt kisattu, mutta en mene siihen vielä. Pitää ensin käydä läpi taustaa.

14.8. Pelasin hyvää golfia Vuosaaressa ja sain sen myötä laskettua tasoituksen ensimmäistä kertaa alle kahdeksan (7,9). Löin palloa hyvin heti alusta lähtien, mutta tulostaso oli viidennen reiän kohdalla vielä aika heikko (+6). En kuitenkaan välittänyt nihkeästä alusta, vaan pelasin loput 13 reikää tulokseen (+2), eli lopputulos 80 lyöntiä ja 38 pistettä. Väyläosumia kertyi 11 ja nyt viimestään tunsin päässeeni eroon alkukaudesta pitkälle kauteen vaivanneesta väylien missaamisongelmasta. Olin valmis 19.8. Vuosaari Openiin, joka toimi hyvänä kenraaliharjoituksena mestaruuskisoille.

Vuosaari Openin aamuna kaikki tuntui hyvältä. Lämmittelin hyvin, treenasin lähipeliä ja löin palloja rangella. Homma toimi erinomaisesti. Ykköstiiltä eteenpäin erinomaisesta lyönnistä ei ollut tietoakaan. Ensimmisen avauksen riuhtaisin puunelosella vasemmalle heinikkoon. Varapallo lähti maanuoliaisena päätyen sentään väylälle. Kakkosella taas puunelonen laakapallona juuri ja juuri väylän alkuun. Kolmosella oli vuorossa vaihteeksi puunelonen vasemmalle heinikkoon. Tässä vaiheessa luotto luottomailaan oli jo aika vähissä. Vitosväylältä alkanut neljän tuplan pötkö vei pelihalut ja olin jo ihan varmis siirtämään sateessa kastuneet välineet talvisäilöön ja lopettamaan koko hölmön tasoituksenpuolitusprojektin.

Maanantaina 20.8. tehtiin golflehteen pelistrategiajuttua, eli pelattiin kierros golfia Peuramaalla. Lyönnit lähtivät edelleen rangella suoraan ja kentällä vinoon. Kierroksen aikana tuntui, että pelasin melko surkeasti, mutta l0pputulos näytti ihan kelvolliselta. Olin oikeastaan osunut väyliin (7) ja griineihin (9) ihan kohtuullisesti. Pareja kertyi 10 ja yksi birdiekin mahtui joukkoon. Kakkosväylän tripla ja seiskan kymmenen lyöntiä outin ja vesiesteen kautta olivat ne pahat mokat, jotka pilasivat muuten hyvän tuloksen.

Perjantaina 24.8. oli vuorossa kauden päätapahtuma. Vuosaaren mestaruuskisojen miesten sarja alkoi jo perjantaina,  jatkui lauantaina, ja parhaat saivat pelata vielä sunnuntainakin. Olin taas tietysti ehtinyt viikolla hinkata lyönnin kuntoon rangella. Ja olihan se selvä, että taas kentällä tuli lyötyä melko lailla vasemmalle heti ensimmäisestä avauksesta lähtien. Perjantain kierros oli lyömisen osalta hankalaa ja tuloksellisesti tasaisen heikkoa. Lauantaina etuysi oli vielä edellistä päivää huonompaa, mutta takaysin +4 oli jo ihan kelpo peliä. Birdiet lauantain sisääntulon molemmille par vitosille sekä pelikaverin kehut puttitekniikasta saivat fiiliksen kohoamaan. Olen kai jotain tehnyt oikein, vaikka tavoite cutin selvittämisestä jäikin 6 lyönnin päähän.

Onneksi mestikset olivat omasta heikosta esityksestä huolimatta mukava tapahtuma. Peliryhmä oli loistava, eteneminen kentällä sujuvaa (ehdin lauantaina kotiin klo 17 alkaneisiin tyttären nimijuhliin) ja kaksipäiväisen kisan etuna on aina mahdollista toisen päivän huipputuloksella hoitaa itsensä cutista läpi. Ensi vuonna sitten voin taas yrittää uudestaan.

Posted in Golf | Leave a comment

Päivityksiä tilastoihin

Uusin Golflehden numero saattaa pudota postiluukusta lähitunteina. Tasoituksen puolittamisessa artikkelin aiheena on tällä kertaa harjoittelu. Toivottavasti kiinnostuneet löytävät artikkelin luettuaan tiensä blogeihin etsimään lisävalaisua mieltä askarruttamaan jääneisiin kysymyksiin. Ja jos vastauksia ei löydy, kysellä ja keskustellakin saa.

Golflehden artikkelissa esitetyt treenitilastot ja ajatukset kirjattiin heinäkuun alussa. Joitain lukuja kyllä päivitettiin vielä ennen lehden painamista heinä-elokuun vaihteessa. Laitan tähän joitain tärkeimpiä päivityksiä nykytilanteeseen. Heinäkuu oli kirkkaasti aktiivisin kuukausi golftreenin suhteen, joten muutoksia on jonkin verran tapahtunuyt.

  • Treeniä on kertynyt vuoden alusta 518 tuntia, eli 16 tuntia viikossa. Viidentoista viikkotunnin tavoite on siis tähän mennessä täyttynyt hyvin. Pelkästään heinäkuun aikana treenasin 107 tuntia, eli n. 3,5 tuntia päivässä.
  • Pelikierroksia on tähän mennessä kasassa 56 (näistä 16 on puolikkaita kierroksia). Tässä olen vähän jäljessä tavoitteesta ja epäilen ettei valmentajan asettama 96 kierroksen tavoite välttämättä täyty.
  • Tasoitus lähti ensimmäisen kerran laskuun 24.7. noustuaan parhaimmillaan tasolle 9,6. Tämän jälkeen olenkin pelannut melko tasaisesti omaan tasoitukseen tai alle. Pelin nykytasolla uskon tasoituksen laskevan vielä alle seiskan nykyisestä 7,9:sta. Tasoituksen puolittaminen edellyttää vielä pelitason nostamista tai ainakin muutamaa huippuonnistumista.

Tavoitteista ja niiden toteutumisen tilasta löytyy lisätietoa oman blogisivustoni tavoitesivulta. Reaaliaikainen treenien ja muun seuraaminen onnistuu twitterissä @huvisan. Tuloskehityksen voi tarkistaa Golfarenasta.

Posted in Golf | Leave a comment

Mukana voittotaistelussa (Golfkesä 2012, Master Golf)

Suunnitelmissa on ollut osallistua niin moneen Golfkesä 2012 Tourin osakilpailuun, että paikka syksyn Shoot Out -finaalissa irtoaisi. Viime sunnuntaina Master Golfissa tavoitteen täyttyminen oli jo lähellä, mutta lopulta jouduin tyytymään viidenteen sijaan. Viimeinen palkintosija ja ensimmäisen loppukilpailusta putoajan kohtalo eivät juurikaan tyydyttäneet. Tietysti “Beat the Pro” -haasteesta voitettu hieno Wilsonin nahkavyö ja viidennen sijan palkintona ansaittu Otavamedian tuotepaketti hieman piristivät mieltä, mutta todellisuudessa ajatukset olivat heti tuloksen julkistuksen jälkeen kiertueen viimeisessä osakilpailussa Kytäjällä.

Suurimman osan kisakierrosta peli kulki tosi hyvin. Taas kerran oli hauskaa vaihteeksi pelata muualla kuin Vuosaaressa, kun avauksissa ei tarvinnut pelätä pallon ajautumista raffin puolelle (toisaalta just Vuosaaressa olen joutunut opettelemaan väylillä pysymistä). Tästä syystä varmaan paukutinkin draivit rohkeasti ja päädyin usein jopa keskelle väylää, ja pitkälle. Ehkä eniten toivomisen varaa jäi lähestymislyönteihin, mutta onneksi lähipeli toimi hyvin.

Meidän ryhmä aloitti kisan väylältä 9. Alun kahden hölmön tuplan jälkeen sain homman hanskaan ja väylän 17 birdien jälkeen nettotulos oli -1 ja GameBookin tuloslistalla sijoitus toinen. Ryhmän muiden pelurien ajatuksissa ei tainnut enää olla oma menestys kisassa, sillä kaikki tuntuivat keskittyvän kärkitulosten seurantaan ja voiton saamiseen omalle tiimille. Rankkasateen yllättäessä sain sateenvarjon suojaksi puttilinjoja lukiessa ja omista sadehanskoista oltiin valmiita luopumaan (en suostunut ottamaan, oli ehkä virhe…). Tämä tuntui mahtavalta ja kiitos siitä kaikille mukana olleille.

Ratkaiseva käänne kisassa oli ehkä ukkoskuuron aikana pelattu nelosväylä, jonka avauksessa rauta 5 lipsui käsistä ja lopulta löin kolmannen lyönnin metsään ja merkkautin viivan korttiin. Katastrofista huolimatta onnistuin kasaamaan itseni loppukierroksella ja melkein onnistuin birdiessä toisiksi viimeisellä (7.) reiällä ja pelastin parin todella tyylikkäästi viimeisellä. Lopputulos +1 3/4 tasoituksin oli ok, mutta ei vaan tällä kertaa riittänyt finaalipaikkaan. Tasoitus laski kolmannen kerran saman viikon aikana, mikä tietysti oli kiva juttu sekin.

Kytäjällä nähdään 2.9.

Posted in Golf | Leave a comment

Pelaaminen on taas hauskaa!

Kesän ensimmäinen tasoituksen lasku tiistaina selvästi karkoitti apinan selästä ja rentoutti meininkiä. Eilen yritin Kotojärvellä harjoitella alle parin pelaamista. En ihan onnistunut, koska kahden ensimmäisen väylän parien jälkeen löin lyhyellä par 3:lla avauksen pusikkoon, sieltä puuhun, chippi griinille, kaksi puttia ja tupla korttiin. Nelosväylän birkulla pääsin vielä yksi yli -tilanteeseen, mutta siitä lähtien plussaa tuli lisää tasaiseen tahtiin eikä alle parin ollut enää asiaa.

Lyöntejä kertyi lopulta 80 ja bogipisteitä 34. Taas vaihteeksi taistelin koko kierroksen salakavalasti lyöntiin hiipivän hookin kanssa. Ihan hyvin pärjäsin, kun yhtään draivia en lyönyt vasemmalle vaikeuksiin. Enemmän ongelmia oli karkailevien lähestymisten kanssa. Onneksi lähipeli toimi. Viikon kolmesta kierroksesta päällimmäisenä on ollut mielessä, että birkkuja pitäisi pystyä tekemään enemmän, varsinkin helpoilla kentillä. Eilenkin oli monta hyvää tilaisuutta, joista vain yhden käytin hyväksi.

Kotojärven 14. väylällä (par 4) avaus päätyi griinin eteen vähän alle 10 m lipusta. Puttasin vähän liian hiljaa griinin ulkopuolelta ja viheriölläkin tarvittiin vielä kaksi puttia upotukseen.

Sunnuntaina osallistun Masterissa pelattavaan Golf Digestin Golfkesä-kiertueen osakilpailuun. Hyvän kisamenestyksen varmistan lähipäivinä kevyellä viimeistelyharjoittelulla ja kehonhuollolla. Ensi viikolla koittaa neljän päivän loma golfista. Ehkä kuitenkin pientä lähipelikikkailua appivanhempien pihalla Joensuussa…

Posted in Golf | Leave a comment

Tasoitus laski, eli paluu lähtöruutuun

Kuten edellisessä kirjoituksessa varovasti ennustelin, tasoitus otti kauden ensimmäiset askelet oikeaan suuntaan Lohjan St. Laurence golfissa eilen pelattujen kahden golfkierroksen myötä (9.6 -> 9.0, eli melkein ollaan takaisin alkupisteessä).

Päivän ensimmäisen kierroksen (Pyhä Lauri) tuloksena oli 79 lyöntiä ja 38 bogipistettä. Kierroksen lopulla tiesin tuloksen olevan kohtuullisen hyvä, vaikka lyöntejä en ollutkaan ynnäillyt kesken pelin. Vähän vain mietitytti viimeisenkin reiän birkkuputin lipuessa reiän ohi, että yksi tai kaksi sellaista olisi pitänyt saada sisään. No tulevat kun ovat tullakseen. Kierroksen paras hetki osui väylälle 15, joss hyvän avauksen jälkeen lähestymislyönti karkasi hieman vasemmalle suureen griinibunkkeriin. Pallo oli aika hankalassa paikassa hiekkaesteen reunan vieressä. Onneksi olin juuri pari päivää sitten nähnyt Tigerin mallin miten tuollaisesta paikasta tulee lyödä, polvet maahan ja pallo ylös esteestä. Ihan griinille en päässyt, mutta mitäs tuosta, chippi raffista kuppiin ja takaysin hyvä parputki jatkui (kierroksen 8 viimeistä reikää pelkkiä pareja).

Toisella kierroksella (Kalkki-Petteri) alku oli tahmeahkoa. Toisen puoliskon lopussa tuntui, että tulos on menetetty. Päätinkin ottaa lopun rennosti ja lanseerasin uuden pelistrategian “voimagolfin”, jossa avaukset tällätään täysillä ja kohdataan kakkoslyöntien haasteet ennakkoluulottomasti. Homma toimi täydellisesti, oli älyttömän kivaa ja tulos ihan loistava (takaysiltä 38 lyöntiä ja kokonaistulos 81).

Peli on nyt avattu. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ihan kohta lähden Kotojärven lyhyelle kentälle harjoittelemaan alle parin pelaamista. Pitäkäähän peukkuja siellä kotikatsomoissa.

Posted in Golf | Leave a comment