Onko tentti ainoa tapa arvioida osaamista vai voisiko esimerkiksi portfolion kokoaminen tuoda esiin kattavammin opiskelijan tai opettajan osaamista? Portfolio kertoo tarinan tekijänsä osaamisesta ja se sisältää tiettyyn tarkoitukseen valittuja osioita tai näytteitä portfolion tekijän töistä. Portfoliolla saadaan esiin oppimisprosessi, ei ainoastaan lopputulos ja siinä voidaan tuoda esiin oppimiseen tai osaamiseen liittyviä kokemuksia (process vs. product). Tässä kirjoituksessa tutustutaan lähemmin portfolio-käsitteeseen: mikälaisia portfolioita voi tehdä, mitä portfoliota tehdessä pitäisi ottaa huomioon ja miten sähköiset työkalut voivat tukea portfolion työstämistä ja säilyttämistä.
Portfolioita voi olla monenlaisia: esim. kasvuporftolio esittelee opiskelijan osaamisen kasvua tai muutosta tietyn ajanjakson aikana. Se auttaa kehittämään opiskelijan prosessitaitoja, esim. itsearviointia ja tavoitteenasettelua. Sen avulla voi tuoda esiin vahvuuksia ja heikkouksia. Se tavallaan seuraa opiskelijan kehittymistä tietyllä osaamisalueella. Näyteportfolio puolestaan esittelee osaamista esim. vuoden tai lukukauden lopussa ja kokoaa oppijan parhaat työt esim. eri oppijaksoista. Näyteportfoliota hyödynnetään myös työpaikkahakemukseen liitettävänä osaamisen osoittajana, sillä se esittelee opiskelijan tai hakijan tämän hetkisen osaamisen. Näiden lisäksi voidaan koota myös arviointiportfolio. Se dokumentoi opiskelijan osaamisen ja saavutukset arviointia varten ja arvioi opiskelijan kehittymisen standardeihin tai kriteereihin nähden, toisin sanoen se pistää opiskelijat paremmuusjärjestykseen.
Mitä hyötyä portfoliosta voisi olla? Kuten alussa mainitsin, portfolion avulla saadaan paremmin esiin opiskelijan oppimisprosessi ja -kokemukset. Oppijalla on parempi mahdollisuus reflektoida omaa osaamistaan ja sitä miten hän on tämän hetkisen osaamisensa saavuttanut. Sen takia portfoliota tehdessä pitää ottaa huomioon portfolion tavoite, ajatus siitä miksi portfoliota kootaan. Opiskelijan tulee miettiä minkä tarinan hän haluaa portfoliollaan kertoa. Tämän lisäksi portfoliolla on oltava kohderyhmä, on siis mietittävä sitä ketä varten porftoliota kootaan ja kuka tai ketkä sen lukevat. Vasta tämän jälkeen lähdetään miettimään portfolion sisältöä, minkälaisia näytteitä portfolio sisältää ja miten ne liittyvät tavoitteisiin ja kohderyhmään. Opiskelijan pitää myös miettiä sitä miten osaaminen näkyy, eli minkälaisia menetelmiä hän käyttää valitessaan näytteitä portfolioonsa. Se miten saada oma osaaminen näkyviin vaatii pohdintaa siitä miten ja mitkä näytteet valitaan, miten reflektio valinnasta ja osaamisesta tukee näytteiden valintaa ja miten valinnat perustellaan sekä miten koko portfolio esitellään.
Minkälaisen portfolion voi tehdä? ”Perinteinen” paperiversio on ollut varmaan se suosituin, mutta nykyisin on mahdollista tehdä myös sähköinen portfolio, esimerkiksi wikiin, blogiin tai elektronisten portfolio-työkalujen avulla, esimerkkinä vaikkapa Mahara. Mikään ei estä myöskään tekemästä yhdistelmäportfoliota. Mitkä ovat sähköisen portfolion hyvät ja huonot puolet? E-portfolio on tietysti helposti täydennettävä ja elää opiskelijan mukana, toisaalta tekniset ongelmat voivat myös ”haihduttaa” koko portfolion bittien taivaaseen. Sähköistä portfoliota voi toisaalta myös käyttää omien dokumenttien tallennuspaikkana sen jälkeen kun opiskelut ovat ohi, eli ei suoranaisesti portfoliona vaan mielenkiintoisten ja tarpeellisten materiaalien säilytyspaikkana.
Miten itse hyödyntäisit sähköistä portfoliota omassa työssäsi tai osaamisesi esittelyssä?
Lisätietoja portfolioista ja niiden tekemisestä
- Jon Muellerin sivusto autenttiseen arviointiin portfolion avulla (in English)
- Ohjeita ja esimerkkejä portfolion tekemiseen (in English)
- Mahara e-porftoliotyökalu
- Peda.net-verkoston tietoa portfolion tekemisestä (suomeksi)
- Tampereen yliopiston Verkkotutor-sivuston sisältämää tietoa arvioinnista ja portfolion käytöstä arvioinnin välineenä