Artikkelit – Page 4

Kumpulan viimeiset mohikaanit – verkko-opetuksen tukihenkilöiden verkosto

Helsingin yliopiston verkko-opetuksen kehittämisen ja tuen avainhenkilöitä ovat tiedekunnissa ja laitoksilla toimivat verkko-opetuksen tukihenkilöt. Toiminta ja verkoston vahvuus vaihtelee tiedekunnittain. Tässä jutussa keskitytään pohtimaan Kumpulan kampuksen verkko-opetuksen tuen vaiheita. Kampuksella on matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, viisi laitosta ja yli 6000 opiskelijaa.

Jäsennyksenä ja väliotsikoina on käytetty Anni Rytkösen ja Marja Silentin ITK2010 päivässä pitämää esitystä Mikä tekee verkostosta toimivan? (pdf). Continue reading Kumpulan viimeiset mohikaanit – verkko-opetuksen tukihenkilöiden verkosto

Älä viittaa, tweettaa: mikrobloggaus luennolla osallistaa opiskelijoita

Taustakeskustelu Twitterissä on jo pitkään ollut (teknologia)konferenssien arkipäivää. Mikroblogipalvelussa yleisö voi rauhassa supista keskenään esitystä häiritsemättä. Osallistujien kravatin värin kommentoinnin lisäksi kanavilla keskustellaan usein myös itse aiheesta, verkostoidutaan ja luodaan samalla kollektiivisesti muistiinpanoja. Vaikka taustakeskusteluihin osallistuukin yleensä vain murto-osa tilaisuuden osallistujista, ne ovat muuttaneet konferenssien luonnetta pysyvästi.

Itselleni Twitterin tarjoama vuorovaikutus muiden paikalla olijoiden ja myös etänä suoraa videostreamia tai pelkkää keskustelua seuraavien kanssa on keskeinen osa konferenssikokemusta. Ilman toimivaa langatonta verkkoa koen että esitys jää vajaaksi ja yhteisen hashtagin puuttuminen on järjestäjiltä aidosti närkästystä herättävä moka. Taustakanavan hyödyntäminen on myös leviämässä konferensseista mitä erilaisimpiiin tilaisuuksiin, myös luennoille. Continue reading Älä viittaa, tweettaa: mikrobloggaus luennolla osallistaa opiskelijoita

Verkko-opetus soveltuu myös lääketieteen koulutukseen

Mitä yhteistä on verkko-opetuksella ja lääketieteellä? Tätä kysyin itsekin aloittaessani aikanaan työni lääkiksen verkko-opetuksen tukihenkilönä. Vaikkei heti uskoisi, verkko-opetuksella on lääkiksessä pitkät perinteet. Vuotuinen Opetusteknologiapalkinto on jaettu lääkikseen neljästi ja kunniamainintoja on myös tullut useampia. Ensimmäinen lääketieteelliseen tiedekuntaan tullut opetusteknologiapalkinto on vuodelta 1996.
Continue reading Verkko-opetus soveltuu myös lääketieteen koulutukseen

Mietteitä Sulautuvan opetuksen seminaarin jälkeen

Seminaarin nimi herätti jälleen kerran keskustelua käytävillä ja esityksissä. Käännös blended learning termistä esiteltiin Piirtoheittimessä vuonna 2005. Jostakin syystä käännös ei tunnu juurtuvan kielenkäyttöön ja käsite kirvoittaa keskustelua vuodesta toiseen.

Keskustelussa pyöritellään käsitteitä opetus, opiskelu ja oppiminen mutta termiä, joka kokoaisi nämä napakasti nippuun, ei toistaiseksi ole löytynyt. Käsitteiden viidakon haltuunotto on varmasti tärkeää mutta seminaarin innostavinta antia olivat konkreettiset esimerkit käytänteistä ja keskustelut case-esityksissä. Continue reading Mietteitä Sulautuvan opetuksen seminaarin jälkeen

Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä

Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä ovat ansiokkaasti käsitelleet Anshuman Khare ja Helen Lam artikkelissaan Assessing student achievement and progress with online examination: some pedagogical and technical issues, joka ilmestyi International Journa of E-Learning -lehdessä 2008. Ohessa englanninkielistä opintopiiriä varten laadittu tiivistelmä artikkelista.

In recent decades computers have become more and more important part of teaching. There is extensive body of writings about how to teach online and about the benefits of online learning, but online examinations have received less attention. Anshuman Khare and Helen Lam’s article scrutinizes the issue of online examination taking into account both the pedagogical and technical aspects of them. Continue reading Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä

Järjestelmästä toiseen: oppimisympäristöt, osa 1

Montaako sähköpostiohjelmaa olet ehtinyt käyttää, vaikkapa tällä vuosituhannella, ja kuinka usein olet vaihtanut järjestelmästä toiseen? Kun olet vaihtanut käyttämääsi ohjelmaa, ovatko postilaatikot ja osoitekirjat aina siirtyneet automaattisesti ja ehjinä?

Järjestelmästä toiseen välillä halutaan ja välillä on välttämätöntä vaihtaa. Järjestelmät saattavat vanhentua nopean teknisen kehityksen vuoksi tai käyttäjillä on tarpeita, joita ei voi olemassa olevassa järjestelmässä toteuttaa. Jatkossa mielekkäiksikin osoittautuvat muutokset saattavat näkyä käyttäjille kummallisina tai turhina, ylimääräisen työn aiheuttajina. Kuluneena vuonna osalle yliopiston opetushenkilökunnasta vahvasti näkyvä ja työhön vaikuttava järjestelmän vaihto on oppimisympäristö Blackboardin vaihto Moodleen siksi, että Blackboardista ollaan yliopistolla kokonaan luopumassa vuoteen 2011 mennessä. Continue reading Järjestelmästä toiseen: oppimisympäristöt, osa 1

Seminaari verkossa innostaa osallistumaan

Adobe Connect Pron yleistyttyä yhtäaikaisen verkkoläsnäolon välineenä sen kautta toteutettuja verkkoseminaareja on kahden viime vuoden aikana järjestetty kansallisesti mainostettuina tapahtumina useammankin järjestäjän toimesta. Toteutustavat ovat jonkin verran vaihdelleet, ja erilaisia kokemuksia on ehtinyt kertyä. Seminaarien toteuttajat ovat hakeneet hyviä käytäntöjä osallistujien ohjaukseen ja saaneet rutiinia niiden toteuttamiseen.

Olen osallistunut joko osallistujana tai suunnittelijana tai katsellut vierestä suunnittelua ainakin SVY:n seminaarisarjoihin 2008 ja 2009, SVY:n ja VirtuaaliAMK:n yhteiseen seminaarisarjaan syksyllä 2009, OnlineITK:hon syksyllä 2009 ja Kuopion yliopiston Virtukampuksen Onlineseminaariin sosiaalisesta mediasta. Katsoin näiden tapahtumien sisältöjä jälkikäteen ja muistelin valmisteluihin tarvittavaa aikaa. Osallistujan näkökulmasta mietin myös, milloin ”viitsin lähteä paikalle” ja milloin ”en jaksa enää olla ACP:ssä”.

Continue reading Seminaari verkossa innostaa osallistumaan

Sähköistä osaamisesi – miten portfolio voi tukea oppimista?

Onko tentti ainoa tapa arvioida osaamista vai voisiko esimerkiksi portfolion kokoaminen tuoda esiin kattavammin opiskelijan tai opettajan osaamista? Portfolio kertoo tarinan tekijänsä osaamisesta ja se sisältää tiettyyn tarkoitukseen valittuja osioita tai näytteitä portfolion tekijän töistä. Portfoliolla saadaan esiin oppimisprosessi, ei ainoastaan lopputulos ja siinä voidaan tuoda esiin oppimiseen tai osaamiseen liittyviä kokemuksia (process vs. product). Tässä kirjoituksessa tutustutaan lähemmin portfolio-käsitteeseen: mikälaisia portfolioita voi tehdä, mitä portfoliota tehdessä pitäisi ottaa huomioon ja miten sähköiset työkalut voivat tukea portfolion työstämistä ja säilyttämistä.

Portfolioita voi olla monenlaisia: esim. kasvuporftolio esittelee opiskelijan osaamisen kasvua tai muutosta tietyn ajanjakson aikana. Se auttaa kehittämään opiskelijan prosessitaitoja, esim. itsearviointia ja tavoitteenasettelua. Sen avulla voi tuoda esiin vahvuuksia ja heikkouksia. Se tavallaan seuraa opiskelijan kehittymistä tietyllä osaamisalueella. Näyteportfolio puolestaan esittelee osaamista esim. vuoden tai lukukauden lopussa ja kokoaa oppijan parhaat työt esim. eri oppijaksoista. Näyteportfoliota hyödynnetään myös työpaikkahakemukseen liitettävänä osaamisen osoittajana, sillä se esittelee opiskelijan tai hakijan tämän hetkisen osaamisen. Näiden lisäksi voidaan koota myös arviointiportfolio. Se dokumentoi opiskelijan osaamisen ja saavutukset arviointia varten ja arvioi opiskelijan kehittymisen standardeihin tai kriteereihin nähden, toisin sanoen se pistää opiskelijat paremmuusjärjestykseen. Continue reading Sähköistä osaamisesi – miten portfolio voi tukea oppimista?

Horizon ennuste vuodelle 2010: “Avointa ja mobiilia oppimista”

Kansainvälinen New Media Consortium julkaisi äskettäin yhdessä EDUCAUSE Learning Initiativen kanssa vuosittaisen Horizon-raportin, jossa laaja joukko asiantuntijoita on luonut tiiviin katsauksen siihen, mitkä ovat opetuksen ja oppimisen kannalta mielenkiintoisimpia nousevia tekniikoita ja ilmiöitä juuri nyt. Esimerkiksi mobiililaitteet ovat jo pitkään löytyneet jokaisen opiskelijan taskusta, mutta vasta nyt älypuhelimien ja miniläppäreiden myötä niillä alkaa olla merkittävää potentiaalia monimediaisen ja vuorovaikutuksellisen oppimisen kannalta.

Toinen mielenkiintoinen ja raportissa lähimpään tulevaisuuteen sijoitettu trendi on avoimet oppisisällöt ja miten ne voivat yleistyessään haastaa perinteistä instituutioihin sidottua oppimista. Raportin kenties paras anti onkin siinä, ettei siinä vain tyydytä listaamaan trendikkäitä tekniikoita, vaan pyritään syvällisesti ymmärtämään mitä laajempia kehityskulkuja tällä hetkellä kytkeytyy opetukseen ja oppimiseen.

Lisätietoja julkaisusta: http://www.nmc.org/horizon

Pidä sinäkin PowerPointiton tammikuu!

Mikael Jungnerilla oli muutama viikko sitten kiinnostava päivitys Twitterissä:

En tiedä, onko kyse Jungnerin henkilökohtaisesta perinteestä vai yleisemmin YLEläisestä käytännöstä. Joka tapauksessa idea on loistava! Jokaisen meistä olisi syytä ajoittain tarkistaa suhteensa käyttämiinsä teknologioihin ja välineisiin. Varsinkin niihin, joiden käyttöä ei enää kyseenalaisteta niiden mahdollisesti vahingollisista seurauksista huolimatta. Continue reading Pidä sinäkin PowerPointiton tammikuu!