Versionhallinnan kulttuuri tukee kollektiivista oppimista

Neuvottelin hiljattain oppimateriaalin laatimisesta verkkoon. Tulin ehdottaneeksi, että suorittaisin työn sarjana editointeja olemassaolevalle wikisivustolle, jossa on jo aiheeseen liittyvää materiaalia. Ajattelin että tämä olisi järkevä tapa toteuttaa kyseessä oleva oppimateriaali, mutta mietin samalla, että näin ei kyllä ole tapana tehdä. Tietoa tuotettaessa, varsinkin silloin kun siitä maksetaan, pitäisi muodostua itsenäinen kokonaisuus. Sarjaa fragmentteja, muokkauksia, ei mielletä työkokonaisuudeksi.
Continue reading Versionhallinnan kulttuuri tukee kollektiivista oppimista

Sähköä tenttimiseen

“Mainiota, että voi käydä tekemässä tenttejä laitostenttien ulkopuolella! Tenttiajan vapaa valinta on todella hyvä asia, helpottaa opintojen sumplimisia. Ja varmasti myös opettajan työtä. Lisäksi vastaaminen on helpompaa koneella kirjoitettaessa. Helppo ja joustava tapa. Toivoisin että mahdollisimman moni tentti olisi mahdollista tenttiä tätä kautta.”

Opiskelijoiden palautteet sähköisestä tenttimisestä ovat poikkeuksetta myönteisiä. Sähköisen tenttimisen laajentamisessa riittää kuitenkin haasteita – sekä teknisiä että pedagogisia. Continue reading Sähköä tenttimiseen

Nikkaroituja tilastoja verkko-opetuksesta

Kiinnostaako sinua tietää, kuinka laajasti Helsingin yliopistolla käytetään kurssinhallintajärjestelmiä kuten Moodlea tai Blackboardia opetuksessa?

Minua kiinnostaa ja toisinaan päädyn erinäisten tahojen pyynnöstä myös laatimaan tunnuslukuja aiheesta. Tässä kirjoituksessa pyrin avaamaan, miten paljon noiden lukujen tuottaminen vaatii arviointia ja mutu-tuntumaa. Tavoitteena ei siis ole lukijoiden vakuuttaminen jonkin tietyn luvun tai prosentin taakse, vaan antaa pikemminkin välineitä omien tulkintojenne tueksi. Lähtökohtanani on todellisuuden (tässä yliopisto-opetuksen) käsittäminen hyvin monimuotoiseksi tutkimuskohteeksi, jonka pelkistäminen numeroihin on aina rajua, toisinaan välttämätöntä ja joskus ihan hauskaakin.
Continue reading Nikkaroituja tilastoja verkko-opetuksesta

Miksi ihmiset tuottavat sisältöä sosiaaliseen mediaan?

Kun ihmisistä tulee yhä aktiivisempia sisällön tuottajia, herää tutkijoiden kiinnostus motiiveja kohtaan: mikä saa ihmiset tuottamaan sisältöä verkkoon? Voihan tietysti olla, että sisältöä on tuotettu ennenkin, mutta nyt se on vain helpompaa julkaista.  Motiivit kuitenkin kiinnostavat paitsi tutkijoita, myös verkkopalveluiden tuottajia, jotka haluavat ihmiset käyttämään palveluitaan.

Maailmalla onkin tutkittu ja pohdittu motiiveja jonkun verran ja myös Suomessa on muutamia selvityksiä tehty. Melko usein näissä tutkimuksissa ja selvityksissä nousee esille seuraavat motiivit: identiteetin tuottaminen, jakaminen, sosiaalinen vuorovaikutus, hyöty ja tarve sekä yhteiskunnalliset syyt. Continue reading Miksi ihmiset tuottavat sisältöä sosiaaliseen mediaan?

Copy / Paste

Verkosta löytyy materiaalia, tekstiä ja jopa valmiita esseitä vähällä vaivalla ja plagiaatteihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet korkeakouluissa. Opettajat kaipaavat apuvälineitä kopioinnin tunnistamiseen.

Plagiaatin paljastavat ohjelmistot ovat kevään mittaan puhuttaneet yliopistolaisia. Muutamasta yliopistosta olemme kuulleet kokemuksia ja asiaa tullaan pohtimaan pikapuoliin myös Helsingin yliopistossa. Ohjelmistojen lisäksi asiassa nousee esille monta opetukseen liittyvää asiaa kuten se, millaisia pedagogisia keinoja olisi käytettävissä jotta kopioidulla tekstillä ei voisi opinnoista selviytyä. Continue reading Copy / Paste

Musteläiskätestin vartijat

Miten yliopistolle käy instituutiona, kun oppiminen ja tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon? Wikiversityn kaltaisten verkkosivustojen käytön yleistyminen merkitsee sitä, että yliopistojen monopoli erikoisalojen tiedon tarjoajana on uhattuna. Pelkät tutkintojen laillistajan ja tutkijoiden työhuoneiden tarjoajan roolit tuntuvat riittämättömiltä tehtäviltä yliopistolle.

Viime kesänä silmiin sattui uutinen, missä kerrottiin muokkaussodasta englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Rorschachin musteläiskätestistä. Koska kuvia musteläiskistä ei ole enää suojattu tekijänoikeuslailla, ei ole mitään laillista estettä olla liittämättä niitä Wikipedia-artikkelin yhteyteen. American psychological association taas vastustaa testin julkaisua, koska se muuttaisi testin toimivuutta. Continue reading Musteläiskätestin vartijat