Category: Lyhyet

Moodlensyöjä

Oppimisympäristömarkkinoilla tapahtuu. Blackboard osti Moodlen kaksi tärkeintä tulonlähdettä, Moodleroomsin ja Netspotin. Moodlen kehitys rahoitetaan pitkälti kaupallisilta partnereilta saaduilla lisenssimaksuilla, ja Moodlerooms ja Netspot ovat suurimpia Moodlen partnereita. Netspot on lisäksi vahvasti mukana Moodlen 2.3-version kehitystyössä.

Yritysostojen yhteydessä julkaistut hymistelytiedotteet ovat perinteisesti olleet heikolla faktapohjalla, joten nähtäväksi jää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Jos Blackboardin vanhoista yrityskaupoista voi jotain päätellä, niin Moodle-toiminnot ajetaan alas.

Toisaalta Moodleroomsilla ja Netspotilla ei ole mitään oikeuksia Moodleen sinänsä. Tämä tarkoittaa, että jos ne lakkaavat tarjoamasta Moodle-palveluja asiakkailleen, uusia yrittäjiä tullee markkinoille nopeasti. Sikäli samat yritysvaltausstrategiat eivät toimi, kun kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Onko siis seuraavaksi vuorossa oikeusjuttu Moodlea vastaan?

Exodus yliopistoista

Nyt se alkaa. Standfordin tietojenkäsittelytieteen professori jätti työpaikkansa perustaakseen verkko-opetusfirman.

Sebastian Thrunin silmät avasi Standfordissa pidetty verkkokurssi, johon osallistui 160 000 opiskelijaa pelkästään verkon välityksellä.

Teaching the course at Stanford, Mr. Thrun said, showed him the potential of digital education, which turned out to be a drug that he could not ignore.

“I feel like there’s a red pill and a blue pill,” he said. “And you can take the blue pill and go back to your classroom and lecture your 20 students. But I’ve taken the red pill, and I’ve seen Wonderland.”

Kukas sitä yliopistoa enää mihinkään tarvitsee? (via LinkedIn)

Coursekit – ilmainen verkko-oppimisympäristö Facebook-tyyliin

Jonkinlaisessa murroksessa oleville verkko-oppimisympäristömarkkinoille ilmaantui taas uusi haastaja, Coursekit. Coursekit on käytettävissä avoimen verkon ns. pilvipalveluna ja ilmaiseksi. Eli opettaja voi halutessaan luoda samantien uuden kurssialueen ja kutsua opiskelijat sinne jäseniksi erillisen kurssiavaimen avulla.

Coursekit vaikuttaa muutenkin erittäin helppokäyttöiseltä ja työkaluvalikoima kattaa monet oleellisimmista aina kalenteriin ja arviointikirjaan saakka. Kenties oleellisinta Coursekitissä on kuitenkin tuki opiskelijakeskeiselle vuorovaikutukselle. Kurssialueelle saa mukavasti Facebook/Googleplus/Yammer -henkisen virran statuspäivityksistä yms. tapahtumista. Facebookista on toisaalta tuttua myös Coursekitin mahdolliset riskit ja uhat yksityisyydelle ja käyttäjätietojen kaupallistamiselle, joten kannattaa lukea ne käyttösäännöt ennen käyttöönottoa.

Harrastajan unelma: toimiva tietokone parilla kympillä

The Registerissä on laaja artikkeli Cambridgen yliopistossa kehitettävästä Rasberry Pi -tietokoneesta. Koteloimaton, parin luottokortin kokoiselle piirilevylle mahdutttu laite on suunnattu opetuskäyttöön, jossa tavoitteena on kannustaa oppilaita tutkimaan ja kokeilemaan tekniikkaa pelkkien perussovellusten käyttöä syvällisemmin. Kokeilemiseen kannustaa erityisesti hinta, joka on mallista riippuen vain 25 tai 35 dollaria. Tietokoneesta löytyy silti kaikki perusliitännät ja se kykenee pyörittämään nopeaa HD-tasoista grafiikka.

Ensimmäistä erää laitteita luvataan tilattavaksi (myös Suomeen) jo jouluussa.

“Vakavasti otettavaa” verkkojulkaisua Omekalla

Omeka on sangen uusi verkkojulkaisujärjestelmä erityisesti yliopistojen, museoiden ja kirjastojen väelle. Omekalla voi rakentaa esim. arkistolähteisiin perustuvan kurssisivuston tai online-taidenäyttelyn, mahdollisuuksista saa hyvän yleiskuvan katsomalla listaa Omekalla tehdyistä sivustoista. Omeka on kehitetty George Mason Universityssä ja se on vapaasti saatavilla GPL-lisenssillä.

Nuoret tutkijat suosivat avoimia verkkopalveluja

Nuoret tutkijakouluttettavat hyödyntävät  tutkimustyössään aktiivisesti avoimia verkkosovelluksia kuten verkostopalveluja, blogeja, wikejä ja keskustelufoorumeja. Oman tutkimusinstituution tarjoamia palveluj käyttää vain vähemmistö. Vain verraten pieni osa Y-sukupolvesta on  kuitenkaan valmis keskustelemaan tai julkaisemaan tuloksia keskeneräisesta tutkimuksesta verkossa esim. blogien kautta.

Tulokset selviävät British Libraryn ja JISCin yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta. (Via Ilkka Kukkonen)

Suomalaista ATK-historiaa

Muutaman vuoden sisällä suomalaista ATK-historiaa on saatu kansiin useankin opuksen voimin. Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus juhlisti 50-vuotista toimintaansa historiikilla, joka julkaistiin 2010 loppuvuodesta, ja tietojenkäsittelytieteen laitos julkaisi omansa 17.3.2011. Kansallisista toimijoista FUNETin historiikki käsittelee suomalaisen internetin alkuaikoja ja NORDUnetin historiikki vastaavaa pohjoismaista yhteistyötä.

Itselläni oli prof Paakin mainio TKTL-historiikki Rupisia bittejä, karmeita kaavioita, unelmia ja toimistohommia matkalukemisena; sen saa ladattua ekirjanlukijaan pdf:änä. Kuulemma myös tietotekniikkakeskuksen Lisää muistia! olisi hyvää luettavaa, kunhan se vain löytyisi verkosta.