Viikko 3: Afrikan timanttikonfliktit ja Suomen valuma-alueet

Blogikirjoituksen taustamusa:

Toto – Africa

Julie London – Cry Me A River

 

Afrikan konfliktit ja luonnonvarat

Viikon ensimmäisessä harjoituksessa treenasimme QGIS:n valintatyökalujen käyttöä ja aluejaon muokkaamista. Tehtävä sujui mielestäni hyvin ja pysyin ihan hyvin kärryillä ohjeistuksessa. Kartan värien kanssa oli hieman hakemista, sillä tahdoin karttamarkien värien kuvaavan niiden esittämää ilmiötä, mutta yritin tehdä kartasta kuitenkin esteettisesti miellyttävän. Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut tehdä taustakartasta hieman neutraalimman, mutta toisaalta, väri virkistää. 🙂

Kartalla (kuva 1) on näkyvissä pistesymboleina Afrikan alueelle sijoittuvat timanttikaivokset ja konfliktit, sekä rajattuina alueina mantereiset öljykentät. Kartan perusteella voidaan nähdä että öljykenttien ja konfliktien välillä ei ole korrelaatiota, sillä suurin osa öljykentistä on alueella, jossa ei ole lainkaan konflikteja. Timanttikaivokset ja konfliktit puolestaan sijoittuvat joissakin kohdin samoille alueille, mutta selvää korrelaatiota ei ole havaittavissa näidenkään muuttujien välillä. Kartalla näkyy joitakin keskittymiä, joissa on runsaasti sekä timanttikaivoksia, että konflikteja, esimerkiksi Angolassa ja Sierra Leonessa.

Vaikka koko Afrikan alueella timantit ja konfliktit eivät korreloi, esimerkiksi Sierra Leonessa konfliktien juurisyynä olivat luonnonvarat, erityisesti timantit. Sierra Leonen sisällissota syttyi sekä kansalaisten maan hallintoon kohdistuvan tyytymättömyyden, että timanttien tuoman vaurauden tavoittelun johdosta, kerrotaan Kendra Dupuyn ja Helga Malmin Binningsbøn tutkimuksessa Power-sharing and Peace-building in Sierra Leone (2007). On myös hyvä huomioida, että kartalla (kuva 1) on esitetty vain pieni osa Afrikan arvokkaista luonnonvaroista, joten konfliktien ja luonnonvarojen välistä korrelaatiota ei voi päätellä kartan avulla.

Valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentti

Valuma-alueita ja tulvaindeksejä esittävän koropleettikaetan toteuttaminen onnistui lähes ongelmitta. Olemme harjoitelleet QGIS:n laskimen käyttöä, attribuuttitaulukon muokkaamista ja koropleettikartan tekemistä jo aikaisemmilla luennoilla, joten ensimmäinen osa harjoituksesta oli vanhan kertaamista.

Kartogrammin luominen puolestaan oli minulle uutta ja sen tekemisessä ilmeni enemmän ongelmia. Sain mielestäni kuitenkin tehtyä kartasta niin selkeän, kuin oli kykyjeni ja tehtävänannon puitteissa mahdollista. Järvisyysprosentissa on hyvin suurta alueellista vaihtelua, jonka vuoksi hyvän diagrammikoon löytäminen oli hankalaa. Esimerkiksi Kotkan läheisyydessä pylväät peittävät lähes kokonaan taustalle jäävän koropleettikartan, eivätkä pienimmät palkit erotu kartalta juuri lainkaan. Tehtävänannon mukaisen kartan toteuttaminen oli siis mielestäni haastavaa.

Kartasta (kuva 2) voidaan huomata, että valuma-alueiden tulvaindeksillä ja järvisyydellä on yhteys. Niillä alueilla, joilla järvisyys on pientä, tulvaindeksi on huomattavasti suurempi, kuin suuren järvisyyden alueilla. Niillä alueilla, joilla järviä on runsaasti, jokien vesi pääsee varastoitumaan tulvakaudella järviin. Tilavuudeltaan suuriin järviin mahtuu paljon vettä, joten pinnankorkeuden muutokset ovat pienempiä, kuin järvettömillä alueilla.

Eeva Raki toteaa blogitekstissään Kurssikerta 3: Paineen alla (2022) suuren tulvaindeksin valuma-alueiden sijoittuvan Suomen rannikkoalueille.  Raki myös päättelee havainnon perusteella, että merellä on vaikutus tulvaindeksin suuruuteen. Nykytilassa olevan meren lisäksi rannikoiden tulviin vaikuttavat luultavasti alueiden geomorfologiset ominaisuudet. Esimerkiksi Pohjanmaa on pääosin vanhaa merenpohjaa, joka on paljastunut maankohoamisen seurauksena. Merenpohja on tasaista alankoa, jossa jokien virtausnopeus on hitaampi, kuin viettävämmässä maastossa. Hitaan virtausnopeuden ja maaston tasaisuuden vuoksi myös tulvat ovat voimakkaampia.

Loppusanat

Kolmanne viikon luento sujui kivasti, ja tehtäviä tehdessä oli ihan hyvä flow päällä. Olen tyytyväinen siihen, että sain blogitekstin vaihteeksi ajoissa valmiiksi. Huomasin myös erityisesti toista tehtävää tehdessäni, että joukossa on voimaa. Pohdimme pitkään yhdessä, miten saisimme diagrammit toimimaan kartalla, ja lopulta onnistuimme yhteisvoimin.

Lähteet:

Raki, E. (2022). Kurssikerta 3: Paineen alla. Oppimassa geoinformatiikkaa. https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/2022/02/02/afrikka/

Dupuyn, K. &  Binningsbøn, H. M. (2007). Power-sharing and Peace-building in Sierra Leone. Center for the Study of Civil War.