University of Helsinki
Blogitekstin taustamusa
Rauli Badding Sommerjoki – Ikkunaprinsessa
Kurssikerran luento ja onnistumisia
Neljännessä viikkotehtävässä tarkastelimme Pääkaupunkiseudun asutusta ruudukkomuotoisen karttaesityksen avulla. Tehtävän vaiheet olivat minulle pääosin tuttuja juttuja, joita oli tehty aikaisemmilla kurssikerroilla. Esimerkiksi datan siirtely tasolta toiselle sujui jo suht hyvin ja tuntui aika selkeältä. Datan muokkaaminen attribuuttitaulukossa sujui myös hyvin ja osasin jo helposti suorittaa taulukossa laskutoimituksia.
Luennolla teimme yhdessä ruudukkomuotoisen kartan (Kuva 1) pääkaupunkiseudun muunkielisestä väestöstä. Kartalla pystyimme tavallisesta koropleettikartasta poiketen käyttämään muuttujien oikeita lukuarvoja suhdelukujen sijaan, sillä kartta on jaettu tasakokoisiin ruutuihin. Omatoimisessa kartassani muutin muuttujat kuitenkin suhdeluvuiksi. Valitsin ruudukkoanalyysini aiheeksi alle 6-vuotiaiden lasten prosenttiosuudet Pääkaupunkiseudulla. Osasin ekalla yrityksellä käyttää join attributes by location -toimintoa, jopa ilman että olisin luntannut tehtävän ohjeista. Myös laskutoimitukset attribuuttitaulussa onnistuivat sujuvasti ja sain selvitettyä alle 6-v. lasten prosenttiosuudet helposti; jotain kehitystä on siis havaittavissa! 🙂
Oma ruututeemakartta
Kurssitehtävänä oli luoda ruututeemakartta omavalintaisesta muuttujasta ja valitsin muuttujaksi alle 6-vuotiaat lapset. Käytin kartallani (Kuva 2) suhdelukumuotoista aineistoa sen vuoksi, että halusin tutkia erityisesti sitä, millä alueella pienten lasten perheiden osuus on suurin. Kartalta selviää, mitkä alueet ovat lapsiperheiden suosiossa. Koska suurin osa tutkimusalueen asutuksesta keskittyy Helsingin ydinalueelle, siellä on luultavasti määrällisesti eniten lapsiperheitä. Nyt kartalta voidaan kuitenkin huomata, että Helsingin ydinalueella on suhteellisesti vähän alle 6-v. lapsia. Päätin jättää kartassa järvet ja joet näkyville ruudukon päälle, koska ne selittävät osittain lasten sijoittumista kartalla. Esimerkiksi kartan luoteisosassa näkyy pitkä järvi, jonka alueella on hyvin vähän tai ei ollenkaan alle 6-v. lapsia. Tämä voisi selittyä sillä, että järven ympärysalueet ovat lähes asuttamattomia.
Esimerkiksi merkittävämpien alueiden nimeäminen kartalla voisi auttaa kartan lukijaa hahmottamaan informaation sijoittumista paremmin. (kesken)
Ruututeemakartassa aluejako on karkeampi, kuin esimerkiksi perinteisessä koropleettikartassa, joten esimerkiksi tarkkojen rajattujen alueiden keskinäinen vertaileminen on vaikeaa. Toisaalta ruudukkokartan avulla voidaan esimerkiksi kurssitehtävän tavoin tutkia jonkin ilmiön esiintymistä tehokkaasti yhden aluerajauksen sisällä.