University of Helsinki
Blogitekstin taustamusa
Gorillaz – El Mañana
Mecano – Hijo de la luna
Tehtävä 1
Aloitin tehtävän tekemisen avaamalla Suomen kunnat -kartan QGIS-ohjelmassa ja avaamalla kartan datataulukon. En ollut varma oikeasta koordinaattijärjestelmästä, joten jätin käyttöön oletusjärjestelmän EPSG:3047. Datataulukko löytyi helposti, sillä olin harjoitellut sen käyttöä edellisen luennon aikana. Vaikka datataulukko oli ensisilmäyksellä sekavan ja monimutkaisen näköinen, opin ymmärtämään sitä nopeasti ja löytämään tarvitsemani tiedot. Datataulukosta löysin kaikki valittavissa olevat muuttujat ja valitsin tarkasteltavakseni muunkielisten (ei suomi tai ruotsi) osuuden kuntien väestöstä.
Jaottelutapaa valitessani huomasin, että aineistossani oli hyvin suuria vaihtelueroja, joihin en ollut aineistoa valitessani kiinnittänyt juurikaan huomiota. Utsjoki poikkesi muista muuttujista suuresti, sillä sen väestöstä lähes 50 % on muunkielisiä. Kaikissa muissa kunnissa osuus sijoittui puolestaan 0-11% välille. Suurten vaihteluerojen vuoksi jaottelutavan valinta oli hieman hankalaa. Esimerkiksi jaottelu tasaisten luokkavälien mukaan tuotti hyvin homogeenisen näköisen kartan (kuva 1), joten päädyin valitsemaan jaottelun tasaisen luokkakoon mukaan.
Saadakseni kuntien väliset pienemmät vaihtelut hyvin näkyville jaoin aineistoni kuuteen luokkaan ja muokkasin luokkajakoa manuaalisesti. Sain ratkaistua Utsjoen aiheuttaman vääristymän luomalla Utsjoen osuudelle oman luokkansa ja muokkasin myös muita luokkia silmämääräisesti sopiviksi. Muokkasin lisäksi kartan värejä, jotta luokat erottuisivat toisistaan mahdollisimman hyvin.
Sekä oman väriskaalan luominen, että luokkajaon manuaalinen muokkaaminen olivat minulle uusia toimintoja, mutta ne onnistuivat helposti. Olin jo aikaisemmin harjoitellut kartan hienosäätöä tulostusikkunassa, joten mittakaavan, pohjoisnuolen ja legendan liittäminen karttaan sujuivat ongelmitta. Hienosäädön jälkeen kartta oli valmis.
Kartan analysointi ja pohdintaa
Kartan perusteella nähdään, että vähiten muunkielisiä on Suomen keskiosissa. Etelässä Itämeren rannalla, sekä etelässä Venäjän ja Suomen rajalla sijaitsevissa kunnissa muunkielisten osuus on suhteellisen suuri. Eniten muunkielisiä suhteessa muuhun väestöön on Utsjoella, johtuen luultavasti kunnan saamenkielisestä väestöstä. Saamenkielisen väestön osuus näkyy myös muissa pohjoisimmissa Lapin kunnissa. Lisäksi Närpiö ja Korsnäs sekä Pääkaupunkiseutu erottuvat muusta Suomesta muunkielisyydeltään runsaimpina. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla muunkielisten osuus on suuri erityisesti maahanmuuton, kuten pakolaisuuden tai työperäisen maahanmuuton vuoksi.
Kartanlukutaito ja kriittinen suhtautuminen ovat tekemääni karttaa tutkiessa tärkeitä erityisesti aineiston suurten vaihteluerojen vuoksi. Utsjoen poikkeaman takia toiseksi suurimman ja suurimman luokan välinen ero näyttää kartalla todellisuutta pienemmältä, eikä eron suuruus välity lukijalle pelkän karttakuvan perusteella. Legendasta on kuitenkin nähtävissä, että Utsjoki poikkeaa suuresti muista kunnista.
Kartan luomisen lähtökohdat olivat haastavat, sillä muista poikkeava Utsjoki vääristi kartan jaottelua. Huomasin karttaa tehdessäni, kuinka radikaalisti luokkajaottelu voi muuttaa kartan antamaa kuvaa samasta aineistosta. Jouduin pohtimaan erityisesti sitä, kuinka saisin tehtyä kartasta mahdollisimman informatiivisen ja selkeän Utsjoen poikkeamasta huolimatta. Kiinnitin karttaa muokatessani huomiota myös värivalintoihin, jotta ne eivät vääristä kartan luomaa mielikuvaa. Esimerkiksi punainen väri kartalla olisi saattanut asettaa muunkielisyyden negatiiviseen valoon.