Viimeisimmällä kurssikerralla koin onnistumisen kokemuksia, kun Arttu ei ohjeistanut itsenäisiä tehtäviä kädestä pitäen. Koin sen siis lopulta toimivaksi metodiksi, vaikkakin alkuun täysi omatoimisuus kauhistutti. Käytimme viime kerralla ensimmäistä kertaa bufferi-työkalua ja tuntuu ymmärrettävältä sekä ehkä tähänastisista kaikista selkeimmältä.
Suurimmaksi ongelmakseni on kaikilla kurssikerroilla koitunut työn tallentaminen niin, että saisin sen vaivatta auki myös omalla koneellani. Ymmärsin viime kerralla, että minun tulee tallentaa uudet tietokannat erikseen ja sitten vasta koko projekti. Tämä auttoi hieman, mutta siltikin oma koneeni herjasi jonkun tiedoston puuttumisesta.
Kurssikerran jälkeen jäin vielä pohtimaan etenkin clip-työkalun käyttöä ja sen käyttötarkoituksia. Toista itsenäistä tehtävää tehdessäni pääsin kuitenkin sitä käyttämään ja ymmärrän sen toiminnasta nyt jo enemmän.
Puskurivyöhykkeillä voidaan esimerkiksi tarkistaa jonkin rakenteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat elementit. Esimerkiksi tilanteessa, jossa moottoritielle suunnitellaan lisäkaistaa, voidaan puskurivyöhykkeillä tarkistaa mitä elementtejä lisäkaistan alueella tällä hetkellä on. Puskurivyöhyke-työkalu on muutenkin tällaisissa uusien teiden suunnittelussa oiva työkalu.
Kurssikerran alussa toimimme edellisellä kerralla aloitetun Pornaisten kartan kanssa. Yhdessä tekemämme tehtävät kävivät kohtuullisen näppärästi, eikä niistä jäänyt mitään hampaankoloon. Keskityin nyt nimenomaan sisäistämään miksi mitäkin tehtiin ja mihin mikäkin toiminto vaikutti.
Tämä tuntui kantavan hedelmää, sillä päästyämme itsenäisten tehtävien pariin, en ollut aivan hukassa. Avainasemassa itselläni näiden tehtävien kanssa, oli tajuta tallentaa tietokannoista yksittäistä tietoa omiksi tietokannoikseen. Tämän tein Hillan tapaan (Geoinformatiikan menetelmät 1 | Hilla Kontinen, kevät 2024 (helsinki.fi)) select features-työkalulla ja tallentamalla valitut kohteet omiksi tietokannoikseen.
Taajama-tehtävän tein vajaa viikko viime kurssikerran jälkeen ja huomasin epäonnekseni, että muistikuvat viime kerrasta olivat hieman hämärän peitossa.
Tehtävän ensimmäinen kohta sujui hyvin, mutta seuraavat olivatkin jo vaikeampia. Taajaman ulkopuolella asuvien kouluikäisten suhteen käytin invert selection-työkalua ja sain kaikki taajaman ulkopuolella asuvat valituiksi. Tallensin tämän omaksi tietokannakseen ja sain statistiikka-paneelista kouluikäisten lukumäärän. Vertailin tuloksiani Gaiuksen vastaaviin (Gaiuksen kurssiblogi (helsinki.fi)), mutta ne eivät olleet samat. Itse käytin kouluikäisinä ikävuosia 7-16, joten toivon että ero johtuu vain siitä. Kovin varma olo minulla ei ollut tekemisistäni tämän tehtävän parissa, joten tulokset voivat olla myös virheelliset.
En onnistunut laskemaan, kuinka monella alueella asuu ulkomaalaisia 10, 20 tai 30 prosenttia. Aloin ratkaisemaan tehtävää ensin laskemalla field calculatorissa ulkomaalaisten osuudet per rakennus. Seuraavaksi attribuuttitaulussa valitsin select features using an expression-työkalun ja asetin sinne hakuehdoksi ulkomaalaisten osuus yli 10%. Tallensin nämä omaksi tietokannakseen ja siinä oli 7104 rakennusta. Näistä taajamissa oli 6823 kappaletta. Kompastuskivekseni koitui lopulta se, etten osannut valita sellaisia taajamia, joissa olisi ulkomaalaisia yli 10 prosenttia. Uskon, että mikäli yrittäisin tehtävää esimerkiksi seuraavana päivänä se onnistuisi, mutta tällä kertaa loppui aika ja hermot ennen sitä.
