Kurssikerta alkoi sillä, että jalkaannuimme maastoon arvioimaan valitsemiamme kohteita niiden turvallisuuden ja viihtyvyyden osalta. Havainnot kirjattiin Epicollect5-sovellukseen. Takaisin luokkaan päästyämme sijoitimme kohteet (pisteaineisto) kartalle ja visualisoimme ne sen mukaan, kuinka turvalliseksi mikäkin kohde koettiin. Tämä oli yllättävän yksinkertaista ja olin jopa hämmästynyt siitä, kuinka kätevästi tällaistakin asiaa voidaan visualisoida QGIS:sillä.
Itsenäisenä tehtävänämme oli luoda kolme erilaista karttaa, jotka kuvaavat erilaisia hasardeja ja niiden sijoittumista maapallolle. Yhden kartoista ehdin tehdä kurssikerralla ja se tuntui yksinkertaiselta, paikoin onnistuin toimenpiteisiin jopa ilman ohjeita!
Kuvassa 1 kuvataan litosfäärilaattojen saumakohdat sekä vuoden 2010 jälkeen tapahtuneet yli 6.0 magnitudin maanjäristykset. Kartasta on selkeästi nähtävissä, että maanjäristyksiä tapahtuu pääosin juuri saumakohdissa. 
Kuva 1. Maanjäristykset ja litosfäärilaatat
Seuraavaksi tarkastelin, onko litosfäärilaattojen saumakohdilla ja tulivuorilla yhteyttä (kuva 2).
Kuva 2. Tulivuoret ja litosfäärilaatat
Tulivuoristakin suurin osa sijaitsee saumakohdissa, mutta niitä löytyy myös laattojen keskiosista. Tämä selittyy esimerkiksi Hawaijin suhteen kuumilla pisteillä.
Kolmannessa kartassa tutkin hyvin erilaista hasardia, meteoriittitörmäyksiä. Kuten kuvasta 3 on nähtävissä, ne eivät korreloi litosfäärilaattojen saumakohtien kanssa. Meteoriitit putoavat sattumanvaraisesti. Taistelin hetken tietokannan tuomisen kanssa, mutta avattuani sen notepadissa huomasin “reclat” ja “reclong” sarakkeet, jotka kertoivat x- ja y-koordinaateista, ja sain aineiston tuotua onnistuneesti. 
Kuva 3. Meteoriitit ja litosfäärilaatat.
Kaiken kaikkiaan mielestäni kartat havainnollistavat hyvin sen, miten eri endogeeniset prosessit ja hasardit kulkevat ikään kuin käsi kädessä. Maan ulkopuolelta lähtöisin olevat hasardit eivät noudata mitään kaavaa, vaan ne tapahtuvat täysin sattumanvaraisesti.
Oli erilaista toimia maailmankartan kanssa, kuin esimerkiksi viimekertaisten pk-seudun karttojen kanssa. Anna blogissaan sanoitti hyvin sen hämmennyksen, mitä tuli mittakaavaan ja pohjoisnuoleen. Joka ikinen kerta karttoja lukiessamme ja etenkin niitä tehdessämme on toitotettu näiden kahden tärkeydestä, mutta maailmankartalla ne eivät kuitenkaan ole edes niinkään oikeaa tietoa. Vieläkin yritän saada aivojani taipumaan tämän tosiasian ympärille.