Heikin (Heiggi’s blog (helsinki.fi)) tapaan tämä neljäs kurssikerta tuntui jo melko mukavalta. Heikki mainitsi tekstissään, että keskittyi oikeasti sisäistämään mitä milloinkin tehdään ja sitä pitäisi minunkin enemmän harjoittaa, sen sijaan että vain koneen lailla toistan mitä Arttu tekee.
Mutta sitten asiaan!
Kuva 1. Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla.
Kuvan 1 ongelmana on se, että ruotsinkielisten määrää ei ole suhteutettu muun kieliseen väestöön. Kuvassa voitaisiin esittää yhtä hyvin väestön määrää, eikä näillä olisi minkäänlaista eroa.
Tämän vuoksi tein toisen kartan, jossa ruotsinkielisten määrä on suhteutettu muun kieliseen väestöön (kuva 2). Kuvasta erottaa ruotsinkielisten suuren määrän pääkaupunkiseudun länsi-, itä- ja eteläpuolella.
Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus (%) suhteutettuna muun kieliseen väestöön.
Kurssikerran jälkipuoliskolla taiteilimme ensimmäistä kertaa rasteriaineistojen parissa. Tietokannat ja layerit ensinäkin näyttivät hyvin erilaisilta ja myös ne oli nimetty melko kryptisesti. Yksi layereista näytti enemmänkin röntgenkuvalta, mutta lopulta alta paljastui Pornaisten kaupunki.
Kuva 3. Pornainen, sen tiet ja talot.
Tässä tehtävässä tarkoituksenamme oli merkata kartalle Pornaisiin vievät ja sieltä lähtevät tiet, sekä rajatun alueen sisällä olevat talot (kuva 3). Ranteen pienet lihakset taas muistuttelivat itsestään, kun pääsi näpyttelemään näitä kartalle. Alkuun hieman vertasin tätä prosessia Coreliin ja siellä tekemiimme digitointitöihin, mutta sitten ymmärsin että tässä kohtaa luomme paikkatietoa. Vaikka pisteet ja viivat on tehty kartalle käsin, ne on asetettu juuri niille sijoilleen siksi, että siinä todellakin on talo tai tie, sekä myös koordinaatit. Näistä loimme uusia tietokantoja.
Kuva 4. Pornaisten alueen kartta korkeuskäyrillä.
Kotitehtävä korkeuskäyristä tuntui vaikealta, enkä ihan ymmärtänyt miten se olisi pitänyt tehdä. Kuvassa 4 esitetään korkeuskäyrät, jotka uskoakseni sain kartalle viiden metrin välein. Tehtävää tehdessäni latasin Paitulista saman alueen karttalehdet ja tiedoston saatuani tajusin, että nämä mainitsemani kryptiset layereiden nimet olivat tosiaan karttalehtien nimiä. Jotain siis jäi tästäkin käteen, vaikka muuten olo tämän suhteen oli epävarma.
Huomiselle, eli viidennelle kurssikerralle täytyy kuulemma varautua pitkin hermoin ja terävin aivonystyröin, joten jännityksellä odotan mitä luvassa. Sitä kohti siis 🙂