Tervehdys,
Tämä blogi toimii julkaisualustana kurssin MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät töille. Kurssi yhdistelee niin teknisiä, visuaalisia kuin teoreettisiakin taitoja ja niitä olisi tarkoitus esitellä tässä blogissa harjoitustöiden kautta 2021 kevät lukukauden aikana, periodissa kolme. Koska koronapandemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi yliopisto on suljettuna, järjestetään koko kurssi etänä Zoomin välityksellä.
Tutustumista QGIS:iin
Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuttiin QGIS ohjelman käyttöön. QGIS on avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto, joka tarjoaa kattavan ohjelman datan esittämiseen, muokkaukseen ja analysointiin. Minulla on hataria muistikuvia QGIS:in käytöstä lukiossa, mutta ohjelmiston käyttö tuntui täysin uudelta. Tutustuimme luennolla ohjelmiston perusominaisuuksiin ja työkaluihin, kuten attribuuttitaulukon käyttöön ja laskimeen. Teimme koropleettikartan Itämeren alueen typpipäästöistä valtioittain. Käyttö sujui muuten hyvin, mutta ohjelmisto jumitti aika ajoin hieman. Lopulta päädyin katsomaan tallennoidun luennon uudelleen, jotta pääsisin mukaan vaiheisiin. Karttaelementtien, kuten legendan ja mittakaavan lisäys sujui kepeämmin kuin aiemmin muilla kursseilla käytetyssä CorelDraw ohjelmassa. Sen sijaan objektien liikuttaminen oli haastavampaa QGIS ohjelmassa kuin CorelDrawissa. Lopputulos näkyy kuvassa 1. Kuvasta näkee, että värivalinnat olisivat voineet olla parempia.
Koropleettikarttoja Suomesta
Ensimmäisen luennon jälkeen tehtiin kotona Harjoitus 1, jossa tehtävänä oli tehdä koropleettikartta jostain ominaisuudesta Suomen kunnissa Suomen kuntien tietokannan pohjalta. Valitsin tarkasteltavaksi kohteeksi korkeakoulutettujen prosentuaalisen määrän koko kunnan väestöstä. Kuva 2 esittää lopputulosta. Kuvassa nähdään, että kunnat, joissa on suhteellisesti eniten korkeakoulutettuja, sijaitsevat pääasiassa yliopistokaupungeissa. Helsinki, Turku. Tampere, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi erottuvat alueina, joissa korkeakoulutettujen osuus kunnan väestöstä oli yli 28,2%. Teemakartalta voidaan analysoida, että Suomessa alueellinen eriytyminen on suhteellisen voimakasta ja huolestuttavaa. Tämä nostattaa myös kysymyksen siitä, tarjotaanko Suomessa riittävän laajalla alueella korkeakoulutusta vai asettaako yliopistojen suppea jakautuminen eriarvoisuutta kuntien välillä.
Huomasin tarkastellessani, että valittu projektio vaikuttaa koropleettikartan antamaan loppukuvaan. Kuvan 2 kartassa projektiona on ETRS_TM35FIN, kun taas kuvan 3 kartassa projektiona on Mercatorin projektio. Vertailemalla näitä kahta projektiota voidaan huomata, että projektiot vääristelevät pinta-aloja. Pohjois-Suomi, jossa korkeakoulutettuja on keskimääräisesti Etelä-Suomea vähemmän, erottuu matalan korkeakoulutustason alueena entistä voimakkaammin ja Etelä-Suomen korkean koulutustason kunnat erottuvat huonommin.
Muiden kurssilaisten blogeihin tutustuessani huomasin Nooran blogin, jossa Noora oli tehnyt koropleettikartan Suomen väestöntiheydestä (Peräniemi 2021). Väestöntiheyttä kuvaava teemakartta esitti väestötiheiksi alueiksi hyvin samanlaiset alueet kuin minun korkeakoulutettuja kuvaava kartta esitti korkeasti koulutettujen prosentuaalisen määrän. Tästä voidaan päätellä, että väestötiheissä kunnissa korkeakoulutettujen määrä on keskimääräistä suurempi. Inkan blogissa Suomen kartalla oltiin puolestaan esitetty työttömyyttä – jonka jakautuminen on sekin mielenkiintoista.
Lähteet:
Peräniemi, N. Nooran blogisivusto (2021). Viitattu 29.1.2021
Järvelä, I. Opintiellä (2021). Viitattu 29.1.2021
https://blogs.helsinki.fi/inxinx/