Moikka!
Viikon 3 luentokerta keskittyi Afrikan mantereen tutkailuun. Käsittelimme muunmuassa aineistoja, jotka sisälsivät tietoa Afrikan alueen konfikteista, timanteista, öljykentistä sekä internetin käytöstä. Luentokerran teknisyys painottui tällä kertaa aineistojen tuontiin muusta tiedostomuodosta, jolloin muutimme excelissä tietokantaa oikeanlaiseksi. Lisäksi harjoittelimme tietokantojen yhdistämistä. Eri tasot sisältävät omat tietokantansa, ja niitä vertaillaksemme, täytyi tietokannan tietoja kopioida toisesta toiseen. Tämä tapahtui Joins toiminnon avulla. Joins toiminnon käyttö vaati minulta usean yrityksen. En ollut täysin varma, mitkä tietokannoista tuli yhdistää, sillä vaihtoehtoja oli useissa sarakkeissa samanlaisia. Tämän lisäksi QGIS päätti kaatua kolmisen kertaa, ennen kuin pääsin etenemään tästä vaiheesta. Esitimme tietoa polygoni- ja pistetoiminnolla, jolloin tiedon esittäminen selkeentyi huomattavasti.
Kuvaan 1 olen yhdistänyt eri tavalla tietoa; polygoneilla ja pisteillä. Valitsin tämän tutkiskeluparin, sillä ajattelin timanttikaivosten ja konfliktien välillä olevan yhteys, ja onhan niillä, sillä esimerksi timanttikauppa on rahoittanut sisällissotia Sierra Leonessa, Liberiassa, Angolassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. (Lähde: Britannica.fi) Ja kuten Jasmin Johansson osuvasti blogissaan totesi maantiede ja konfliktit kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Kuvasta nähdään, että konfliktottomia alueita ovat mm. Libya, Mauritania, Tansania ja Zambia kun taas eniten konflikteja on tapahtunut Etiopiassa, Algeriassa ja Chadissa. Timanttilöydöt painottuvat Saharan etelän puoleiseen mantereeseen.
Kotiharjoituksena oli tehdä kartta Suomen tulvaindeksistä ja liittää siihen myös Järvisyys-tietokanta. Tulvaindeksi saatiin selvitettyä jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Tuotettu teemakartta (kuva 2) esittää, kuinka tulvaindeksi on suurin maan länsi- ja eteläosissa, merta sivuavissa maan osissa. Järvisyysprosentin esittäminen osoittautui hankalaksi, en onnistunut lisäämään siihen lukuja. Pallon suuruus kuvaa kuitenkin järvisyyttä suhteellisen hyvin, sillä se esittää ominaisuuden suhteellista määrää. Tulvaindeksillä on selvä yhteys järvisyyteen, alueilla joissa tulvii paljon, ei ole myöskään paljoa järviä tasaamassa niiden virtaushuippuja. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ovat esimerkkejä tulvatasangoista eli alueista, joissa jokien juoksut sijaitsevat tasangoilla.
Muita kurssiblogeja selaillessa, Miljan blogissa esitetty kartta internetin käyttäjien osuudesta osoittautui mielenkiintoiseksi, sillä kuten lopputuloksesta näkee, käyttöaste on hyvin jakautunutta mantereen sisällä. Suosittelenkin kurkkaamaan Miljan blogin.
LÄHTEET:
Britannica- tietosanakirja, luettu & viitattu 11.2
https://www.britannica.com/topic/blood-diamond
Johansson, J. Jasminin blogi, luettu 11.2
https://blogs.helsinki.fi/jasminjo/
Mäki-Rahkola, M. Miljan kurssiblogi, luettu 11.2
https://blogs.helsinki.fi/miljmaki/