Kurssikerta 6 – Aamu-ulkoilua ja interpolointia

Tänä aamuna piti kaivaa HAI-saappaat kaapista ja lähteä ulkoreissulle keräämään dataa kaupunkiymäristön viihtyisyydestä. Kumisaappaat olivat loistava valinta, jokseenkin välillä ajattelin että melkein luistimillakin olisi pärjännyt. Aamulla lämpötila oli hieman nollan yläpuolella, en antanut liikkumisolosuhteiden haitata, vaan keskityin tulevan kevään ja kesän valoisuuden tuomaan hyvään oloon.

Epicollect5 kokeilussa

Tarkoitus oli kerätä Epicollect5-sovelluksella lähiympäristön paikkoja, jotka koki viihtyisiksi tai epäviihtyisiksi. Datan keräyksen jälkeen se ladattiin käytettäväksi .csv tiedostoon, jollaisena se tuotiin QGIS:iin. Tällä kertaa tutustuimme interpolointiin. Interpoloinnissa esitetään havaintopisteiden perusteella jotain ilmiötä havaintopistejoukon sisällä, jolloin ilmiölle annettu arvo muuttuu havaintopisteestä pois suunnatessa aina asteittain. Tässä harjoituksessa kävin kahdeksassa eri kohteessa Helsingin Laajasalossa. Määrittelin jokaiselle kohteelle arvion skaalalla 1-5, millainen viihtyvyys kyseisessä paikassa oli. Lopputuloksesta (kuva 1) nähdään, miten viihtyvyys alueella jakaantuu. Kartalla esiintyy yksi epäviihtyinen alue ja viihtyisiä alueita. Omien havaintopisteiden välille on syntynyt satunnaisia arvoja, jotka itseasiassa vaihteli hieman alkuperäisistä havaintoluokista. Jos havaintoluokka oli esimerkiksi 2, saattoi taulukossa näkyä kohteella arvo 2,03. Pikselien arvot eivät mene siis aivan yksi yhteen omien valintojen kanssa.

Kuva 1: Laajasalon viihtyisyys

Harjoituksen perusteella voisi todeta, että tämäntyyppistä interpolointia kannattaa tehdä vain alueille, joihin on määritetty pistearvoja. Jos esimerkiksi esittäisin koko Laajasaloa, mutta minulla olisi määriteltyjä havaintoarvoja vain 800m x 800m alueella, olisi visuaalinen lopputulos hyvin vääristävä.

Maanjäristyksiä ja tulivuoria globaalissa mittakaavassa

Toisena harjoituksena oli tutustua meteoriitti-, tulivuori- ja maanjäristyskarttoihin, ja toteuttaa niitä apuna käyttäen karttoja, jotka kuvaisivat mahdollisimman hyvin mannerlaattojen sijaintia ja vaikutusta. Tarkoitus oli visualisoida karttoja, jotka kelpaisisivat sellaisenaan esimerkiksi opetuskäyttöön. Esitin tietokannat tulivuorista ja maanjäristyksistä, sillä arvioin niiden muodostavan helposti tulkittavan kokonaisuuden. Esitettävä ajanjakso on 1800-2020, jotta se kattaisi merkittäviäkin järistyksiä. Halusin esitettävien maanjäristysten olevan intensiteetiltään voimakkaita. Valitsin rajaksi magnitudin 7 ylittävät maanjäristyksen. Helsingin Yliopiston Seismologian instituutti määrittelee magnitudin 7 järistykset vahingollisiksi ja kaaosta aiheuttaviksi. Lopputuloksesta (kuva 2) nähdään, että maanjäristyksiä esiintyy kaikkialla mannerlaattojen törmäys- ja erkanemisvyöhykkeissä, mutta tulivuoria erityisesti Tyynen meren seutuvilla. Vulkaanista toimintaa selittää sijainti subduktiovyöhykkeellä. National Geographicin sivuilla kerrotaankin, että 75% kaikista maailman tulivuorista sijaitsee tällä Tyynen meren tulirenkaaksi kutsutulla alueella.

Kuva 2: Tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset vuodesta 1800 lähtien. Lähde: NOAA, USGS

Koska maanjäristykset ovat kaikessa kamaluudessaan hyvin kiehtovia ilmiöitä, halusin mallintaa maanjäristysten voimakkuuksia kartalla. Kuvan 3 karttaan olen koonnut maanjäristyskohteita, ja erotellut ne väriryhmiin voimakkuuksiensa puolesta. Maanjäristysten intensiteetit ovat esitetty Richterin asteikon mukaisilla voimakkuuksilla. Kuvasta nähdään kuinka kuluneen kuukauden aikana (25.1-25.2) on tapahtunut vain muutama voimakkaampi maanjäristys. Sen sijaan pieniä maanjäristyksiä on tapahtunut runsaasti, erityisesti Yhdysvaltojen Länsi- ja Luoteisosissa sekä Alaskan suunnilla.

Kuva 3: Maanjärjestykset Richterin asteikolla (edelliset 30 päivää) Lähde: USGS

Kahden henkilön otannalla järjestin pienen kyselyn.  Esittelin aikaansaamiani väkerryksiä ja kysyin mitä he niistä ymmärsivät. Kyselyn tulokset kertovat, että kartat ovat luettavia ja niistä ymmärtää esimerkiksi tektonisten laattojen rajat. Jes! En mennyt siis täysin mönkään. Koska oppiminen on parasta muiden esityksiä katsomalla, kurkistelin muiden kurssilaisten blogeihin. Noora oli blogissaan tehnyt kolme kappaleen aikasarjan, jossa oli kuvattu tulivuori- ja maanjäristystoimintaa viiden vuoden jaksoissa. Nämä jaksot mallinsivat hienosti, minkälaista lyhyen ajan vaihtelua eri alueilla tapahtui. Liisa puolestaan esitti blogissaan tulirenkaan alueelle sijoittuvan Kaakkois- ja Länsi-Aasian tulivuoritoimintaa, jotka nekin kuvasivat hyvin paikallista vaihtelua.

Vielä olisi edessä yksi kurssikerta, ja sitten alkaisikin pieni loma! Tai siis mikä loma? Ei sellaisia ole olemassakaan – varsinkaan nyt. Kaikki peruttu, mutta onneksi saa aina haaveilla! Ps. Haaveilu on mun lempi harrastus.

 

Lähteet:

National Geographic, encyclopedia. Luettu 26.2.2021

https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/ring-fire/

Helsingin Yliopisto, Seismologian instituutti. Luettu 26.2.2021

https://www2.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristysilmoitukset

Peräniemi, N. Viitattu 26.2.2021

https://blogs.helsinki.fi/noorablog/

Ahokas, L. Viitattu 26.2.2021

https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.