Kartta kuvaa ulkomaalaisten kansalaisten osuutta Suomen kunnissa vuonna 2015.

Pakin ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme Mapinfoon. Tehttävänä oli tehdä koropleettikartta, teemakartta, jossa näkyi tilastotietoa suhteutettuna kutien väkilukuun. Ohjelmalla oli yllättävän helppo tehdä nopeasti tietoa sisältäviä karttoja. Omaksi kartan aiheeksi valitsin ulkomaalaisten osuuden Suomen kunnissa. Valitsin tämän koska minulla ei ollut oikeastaan paljon tietoa tästä aiheesta. Väriksi valitsin perus puna, oranssi, keltaisen. Tämä on mielestäni neutraalein värivalinta. Käytin luokkajakona luonnollista luokitusta. Tämä antaa yleensä parhaan jaon niin, että kartalla ei näkyisi vain yhtä luokitusta ja toisia liian vähän. Tässä ne näyttäytyvät tasaisesti, mistä saa mahdollisimman oikean vaikutelman aiheesta.

Kartassa (Kuva 1.) yllätyinkin miksi lapissa, varsinkin Kittilä ja Rovaniemi, oli niin paljon vieraskielisiä. Opettaja Arttu sanoi, että varsinkin turistisesonkina lapissa on ulkomaalaista työvoimaa. Suomen ja Venäjän rajantuntumassa olevissa kunnissa on ulkomaalaisia, kuten voi olettaa. Lähinnä kuitenkin kaakossa ja etelässä, ei niinkään täysin pohjoisessa. Ruotsin rajalla on myös enemmän ulkomaalaisia. Tämän osoittaa myös Keski-Suomen vähäinen ulkomaalaisten osuus (kartassa vaalean keltaisella olevat kunnat). Eniten kuitenkin ulkomaalaisia on Kemissä, Vaasassa, Korsnäsissä, Närpiössä ja Kaskisessa. Ymmärrettävästi pääkaupunkiseudulla ja Ahvenanmaalla on myös eniten ulkomaalaisia. Pohjanmaalla on paljon ulkomaalaisia. Voisi olettaa, että Ruotsalaisia mutta en ole varma. Mietin voiko joidenkin pienemmän väkiluvun kuntien ulkomaalaisten osuutta nostaa turvapaikanhakijat. Kartan tiedot ovat kuitenkin jo vuodelta 2015. Lisäksi: Sara kirjoittaa blogissaan ”Suurimmassa osassa kartan tummimmista alueista sijaitsee yliopisto, mikä on yleensä merkki vetovoimaisesta kaupungista.” Saran kartta oli väestötiheydestä Suomessa mutta aihe sopi tähän. Minulla ei ollut tullut mieleen pohtia Yliopistojen vaikutusta. Omassa kartassani korostuu myös yliopistokaupungit: Rovaniemi, Oulu, Tampere ja Turku mm.

Koroplettikartassa pitää muistaa, että tiedot on suhteutettu kuntien väkilukuun. Se, että kartassa on pohjoisempi kunta punaisella niin kuin vaikka Helsinki, niin niissä ei silti ole yhtä paljon ulkomaalaisia. Kummassakin on oman kunnan väkiluvusta 5,4 – 12,4 % ulkomaalaisia. Tämä on moninkertainen määrä pääkaupunkiseudulla, kuin muissa kunnissa. Mielestäni kartta kuvaa hyvin aihetta koska se on korostanut tasaisesti eri kuntia. Eroavaisuudet näkyvät.

Lähteet:

Tilastokeskus, ulkomaalisten osuus Suomen kunnissa, 2015.

Sara Filla. Sara’s blog. Kurssikerta 1: Väestön jakautuminen Suomessa. <https://blogs.helsinki.fi/sfilla/> Luettu 1.2.2017.