Tällä kurssikerralla kokeilimme tehdä erilaisia karttoja. 3D kartta oli jännä. Varsinaisesti oma tehtävä oli tehdä kartta, jossa oli päällekkäin kaksi teemakarttaa. Itse tein kartan, jossa oli kaksi koropleettikarttaa päällekkäin. Alku tuntui vaikealta. Oli hankalaa etsiä sopivaa paria mitä esittää kartalla, jotta tarkastelusta tulisi järkevä. Valitsin lopulta taloudellisen huoltosuhteen (kuvan kartassa väreillä esitetty) ja eläkkeellä olevien osuuden kunnittain (kuvan kartassa eri viivoin esitetyt pinnat). Aihe oli järkevästi vertailtavissa mutta toteutus oli hankala. Luokittelussa käytin kummassakin vain kolmea luokkaa koska viisi olisi ollut liikaa. Päätin tehdä koko Suomen alueelta. Pienemmän alueen tarkastelu olisi ollut varmaankin järkevämpää, kuten Hilkka Pajukangas oli tehnyt kuvatessaan samalla lailla kahta koropleettikarttaa päällekkäin, mutta vain Keski–Pohjanmaan aluetta. Tällöin pystyy keskittymään paremmin näiden kahden teeman päällekkäiseen tarkasteluun. Omaa karttaani on hidasta tarkastella tarkasti kun tuntuu, että eri pinnat puuroutuvat keskenään.
Kartta soveltuu sellaisen tiedon etsimiseen, jos etsii alueelta huonoimman huoltosuhteen ja eläkeläisten suuren määrän. Kun nämä alueet menevät päällekkäin kartassa on tuloksena kaikista tummimmat alueet. Vastaavasti vaaleimmat alueet ovat niitä missä on paras huoltosuhde ja vähiten eläkeläisiä. Oletettavasti nämä vaaleimmat alueet ovat etelässä ja kasvukeskuksissa. Tummimmat puolestaan pohjoisessa ja idässä missä työvoimaa on muuttanut pois ja alueelle on jäänyt lähinnä vain eläkeläiset. Laitoin värit niin, että tummin väri kuvasti huonointa huoltosuhdetta ja tihein viivoitus kuvasi suurinta eläkeläisten osuutta. Tällöin ne ovat helposti vertailtavissa ja tietoa saa nopealla vilkaisulla. Jos haluaa kartasta tutkia tarkemmin näiden kahden ääripään väliin jääviä tuloksia, se on vaikeaa koska tutkittavaa on paljon ja värejä on vaikea erottaa eri viivoitusten alta. Kokeilin paljon eri värejä ja viivoituksia mutta tämä tuntui silti selkeimmältä muista vaihtoehdoista. Mielestäni ei toimi kovin hyvin kaksikoropleettikarttaa päällekkäin, ainakaan kun tarkastelee koko Suomea.
Artikkeli 1
Meidän piti kirjoittaa reaktiopaperi Anna Leonowiczin artikkelista Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Artikkelissa käsitellään koropleettikarttoja ja niiden käyttöä eri ilmiöiden esittämisessä. Tiettyyn pisteeseen asti nykyiset toimivat hyvin mutta jos halutaan esittää jotain monitahoisempaa siitä tulee vaikeaa. Kahden muuttujan koropleettikarttamentelmä on tähän ratkaisu kirjoittajan mielestä. Artikkelista oli vaikea ymmärtää useampia sanoja ja kun kirjoittaja kertoi tuloksien keräämisestä. Tämä johtuu siitä, että en ole lukenut paljon englanninkielistä tieteellistä kirjallisuutta.
Kartassa mielestäni värein kerrottu yhteys on helposti ymmärrettävissä koska punaista ja sinistä sekoittaessa syntyy liilaa. Näin ymmärrettävästi liilat kohdat kertovat ilmiöiden yhteyksistä. Artikkelissa puhuttiin toisesta vastaavanlaisesta kartasta, mitä oli vaikea lukea koska värit eivät liittyneet toisiinsa. Visuaalisuudella on suuri merkitys vaikka se sisältäisi elementtejä mitä lukija ei itse ymmärtäisi mutta luonnostaan tekee siitä helppolukuisempaa. Sen takia en tykkää kun teemakarttoja tehdessä sieltä löytyy punaisesta vihreään ja lopulta kellertävään menevä väriskaala. Se on tarkoitettu vuoristoisille seuduille minne se ei mielestäni muutenkaan sovi puhumattakaan jonkin väestönryhmän osuutta esittävään karttaan. Koska kuten tekstissä kerrotut keltainen ja liila aivan kuten punainen ja vihreä ovat vastavärejä. Tämä saa kartoissa olevat värit näyttämään voimakkailta ja täten vaikealukuisilta. Ne peittävät hienovaraiset erot, mitä on helpompi lukea harmoniassa olevien värien joukosta. Selkeästi eri värit kertovat eri ilmiöstä, joten jos saman ilmiön sisäisiä eroja ilmaistaan eri väreillä jää asian tutkiminen oikealla tavalla vaikeaksi. Tykkään artikkelissa kartan väreistä koska itse kun olen tehnyt päälekkäisiä ilmiöitä esittäviä karttoja on esimerkiksi raidoitus aina tehnyt kartoista vaikealukuisempia kuin se, että niissä olisi vain eri sävyjä.
Taulukon ymmärtäminen on haasteellisempaa kartassa, mikä tottakai vaikuttaa varsinaiseen kartan ymmärtämiseen. Kuten Fanny Keränen kirjoitti: “Leonowiczin artikkelissa esitellyt kartat eroavat kuitenkin legendaltaan itselleni ennestään tutuista, vastaavanlaisista kartoista.” Legendoissa on monta tarkasteltavaa muuttujaa, siihen pitää keskittyä enemmän kuin vain vilkaista kuten teemakartoissa mitä olemme kursseilla tehneet. Taulukossa on ruudukko, joka on jaettu eri värien eli muuttujien kesken, mitkä kartastakin löytyvät. Kartassa on jakauma tutkitusta kohteesta. Pisteet kertovat ilmiöstä ja minne ne sijoittuvat kertovat ilmiön laadun. Näin kartasta värien perusteella pitäisi pystyä päättelemään monitahoista tietoa. Se on hidasta mutta kun sen ymmärtäisi täysin voisi tämä karttaesitys olla tehokas, koska se kertoo ison määrän informaatiota ja samalla siinä pystyy vertailla kahta ilmiötä, mikä on tehokkaampaa kuin kahta erillistä karttaa tulkittaessa. Emme ole yrittäneet tehdä tällaisia karttoja enkä tiedä miten se onnistuisi vaikka MapInfolla. Värien saaminen vielä onnistuisi mutta kaaviota en osaisi tehdä näillä tiedoilla vielä helposti. Vaikean kautta se varmaan onnistuisi jotenkin. Olisi kiinnostavaa päästä tekemään tällainen karttaesitys.
Lähteet:
Tilastokeskus, taloudellinen huoltosuhde kunnittain, 2015
Tilastokeskus, Eläkkeellä olevien osuus kunnittain, 2015
Hilkka Pajukangas. Pajukahi’s blog. Kurssikerta 2. – Teemakarttojen maailma. <https://blogs.helsinki.fi/pajukahi/> Luettu 5.2.1017.
Anna Leonowicz. Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Polish Academy of Sciences, Institute of Geography and Spatial Organization.
Fanny Keränen. Toinen kurssikerta ja reaktiopaperi artikkelista 1. <https://blogs.helsinki.fi/fkeranen/> Luettu 19.3.2017.