Kartta kuvaa Itämeren rannalla olevien valtioiden typpipäästöjä. Kartan tiedot perustuvat HElCOMin tietoihin niin kuin Marita S blogissaan kertoo.
Ensimmäisellä kurssikerralla kävimme läpi kurssin sisällön ja sitä mitä tulemme tekemään tällä kurssilla. Tulemme kirjoittamaan blogia ja tämä on ensimmäinen kerta kun kirjoitan blogia, joten pahoittelen, jos teksti on kauheaa. Ensimmäisellä kurssikerralla aloitimme opettelemaan QGIS ohjelman käyttöä. Ennen tätä kurssia en ole kuullut tästä ohjelmasta. En ole koskaan ollut erityisen hyvä käyttämään tietokone ohjelmia, mutta QGIS ohjelman käyttö sujui yllättävän hyvin joten aloin esimerkin mukaisesti väsäämään karttaa esimerkin mukaisesti. Kesken kaiken tallentaessa karttaa ohjelma kaatui. Hetken aikainen paniikki iski, koska jouduin aloittamaan koko kartan teon alusta, mutta onneksi sain kumminkin kartan tehtyä. Blogia aloin kumminkin vasta kirjoittaman torstai-iltana vähän myöhässä. Saavuttuani kotiin huomasin, että olin tallentanut typpikarttani Z hakemistoon, jonka takia yritin saada etäyhteyttä kotihakemistoon, mutta kaikki tietää, että Windows ei toimi, niin oli pakko lähteä Aleksandriaan kirjoittamaan tätä blogia.
Kartta näyttää Itämeren typpipäästöt. Kartan perusteella Suurin typen päästäjä on Puola ja pienin on viro. Suomi on keskiluokkaa. Itse yllätyin, että se ei ollut Venäjä olen aina luullut, että Itämeren suurimmat typpipäästöt ovat Venäjällä, mutta näin ei olekkaan. Saaristomeren suurinosa typpipäästöistä tulee maataloudesta 72 %. Maatalouspäästöjen osa on perämerellä on 52%. Selkämerellä osuus on 59% ja Suomenlahdella 47&. Määrältä suurimmat päästöt ovat perämerellä 20 000t.
Lähteet:
Ensimmäinen kurssikerta: typen päästöt Itämeren alueella. https://blogs.helsinki.fi/selkala/. Viitattu 25.01.2018.
https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/itameri/it2-typpi