4 artikkeli

Neljänne kurssi kerran työ oli tehdä rasterikarttoja. Eka kartta oli pääkaupunkiseudun asukkaista. Tehtiin alussa sellainen ruudukko päälle joka rajasi kartalta alueen sitten vielä lisättiin toinen rajaus, joka rajasi asukkaat pääkaupunkiseudulle. Sitten alettiin väsäämään karttaa, jonka tarkoitus oli erottaa väestöstä Ruotsinkieliset asukkaat. Siitä tehtiin sellainen kartta. Toivon hartaasti, ettei kukaan lue näitä kauheita töherrysblogeja mitä kirjoitan, koska nämä ovat hirveetä kuraa.

 

 

Kuva 1. Ruotsinkielisten osuus pääkaupunkiseudulla.

Rasterisekoilua

Tunnin toisen vaiheen aikana ahersin rasteri karttaa, joka ei jostain syystä ihan onnistunut. Siitä ei tullut sellaista kun piti, melkein tuli mutta ei. Siinä kartassa oli Pornainen, joku kunta jossain päin Suomea.Siinä eka muutettiin ne kartat oikeaan muotoon  ja lisättiin ominaisuuksia karttaan esimerkiksi. Korkeus Vaihtelua. Lisäsimme karttaan rajauksen Pornaisten kylän kohdalle. Aloimme ensimmäistä kertaa tekemään tietokantaa. Piirsimme kylän tiet ja rakennukset.

 

 

kuva 2. Pornaisten kartta, johon on merkitty talot.

 

 

Oma jaarittelu

 

Omasta kartasta ei näy hirveän tarkasti tota ruotsinkielisten keskittymistä huonon zoomin takia, niin katsoin Sennin kartasta, mutta selvästi keskittyy Etelä-Helsinkiin. Esimerkiksi Eira ja Ullanlinnassa on paljon ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset ovat Helsingissä keskittynyt varakkaille alueille asumaan en tiedä miksi ovatko vaan monet ruotsinkieliset varakkaita, jotka asuvat Helsingissä. HS uutisen mukaan ruotsinkielisten määrä on lähtenyt nousuun. Ruotsinkielisillä on korkeampi koulutus ja työttömyysaste on pienempi kuin suomenkielisten.

 

Lähteet

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002791161.html

Senni Luodon Blogi. https://blogs.helsinki.fi/luotosen/

 

Kurssikerta 2 Projektiot

Toisella Kerralla puhuttiin projektioista ja datan lähteistä. Tunnin alussa pyöri dioja erilaisista datan lähteistä. Alussa mainittiin WFS-palveluista ja jostain WMTS-Palveluita. Sitten siirryimme käsittelemään erilaisia projektioita. Verrattiin Suomen lakin koko eri projektioilla QGIS ohjelmalla. Itse vertasin ETRS-LAEA projektiota neljään eri projektioon. Gall petersin projektioon, Robinsoniin, Van grinteniin ja Winkel projektioon. Pinta-ala erot olivat todella isot.

Kuva 1. Siinä on taulukko Suomen lakki alueen pinta-alasta eri projektioilla.

Siinä näkee, että miten isot erot ovat eri projektioiden välillä, joten kun tarkastellaan tietyn alueen pinta-alaa pitää olla tiedossa mitä projektiota käyttää. 

 

Kuva 2. Suomen kartan pinta-ala vääristymät Van Grinten projektiolla.

Kuva 3 Suomen kartan pinta-ala vääristymät Mercatorin projektiolla.

 

Kurssikerralla piti tehdä kartta siitä miten pinta-ala vaihtelut näkyvät kunta-kartalla siinä tein kahdella eri projektiolla Mercatorin ja Van Grintenin projektiolla. Erot eivät niissä hirveän isoja, mutta Grintenin projektio vääristää paljon enemmän pohjoisessa, kun mercatorin ja myös sama pätee Keski-Suomeen. Valitsin ihan sattumalta nämä projektiot. Alussa kokeilin eri projektiolla, mutta kun kokeilin muutamalla maailmankartta projektiolla niin, koko ohjelma kaatui.