Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS-ohjelmiston käyttöön ja sen perusominaisuuksiin. Ohjelma ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta koin, että sain perusperiaatteesta kiinni. Tässä oli varmasti apuna entuudestaan tuttu karttatasojen käyttö. Uskon kuitenkin, että tarvitsen vielä kertausta, jotta voin sanoa hallitsevani ensimmäisen kurssikerran komennot täydellä varmuudella.
Kurssikerran lopuksi koostimme koropleettikartan (kuva 1) käyttäen Suomen kuntien tietokantaa (Tilastokeskus 2015). Valitsin omaksi aineistokseni muunkielisten osuuden (%) kunnissa. Mielestäni valitsemani väriskaala, vihreä, on onnistunut. Karttaa on helppo tulkita, väri tummenee muunkielisten osuuden kasvaessa, ja karttaa on miellyttävää katsoa. Muilta osin kartta ei ole näin jälkeenpäin tarkasteltuna yhtä onnistunut, kuin miltä se tekohetkellä vaikutti. Suomi on kartalla kääntynyt tuntemattomasta syystä vinoon: asia, joka minun on syytä selvittää toisella kurssikerralla. Olisin voinut myös luokitella osuudet järkevämmin, esimerkiksi tasalukuihin, kuten myös Paavo Kettunen (2020) totesi omasta tulkinnastaan.
Valitsin aineistokseni muunkielisten osuuden, koska olin utelias näkemään, kuvaisiko kartta jollain tasolla maahanmuuttajien keskittymiä Suomessa. Karttaa tarkastellessani en kuitenkaan usko, että näin on. Muunkielisten osuus on suurin Pohjois-Lapissa, Länsi-Suomessa ja Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Lapissa asuu oletettavasti esimerkiksi saamelaisia, lännessä ruotsinkielisten osuus on verrattain suuri ja esimerkiksi kaakossa sijaitsevat kunnat, joissa muunkielisten osuus on korkea, sijaitsevat lähellä Venäjän rajaa. Kartan tulos on siis varsin odotettava. Jännittävät ideat, joita saa pitkän päivän päätteeksi ovatkin usein vain jännittäviä ideoita. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tarkastella rinnakkain karttoja, jotka kuvaavat esimerkiksi muunkielisten, ruotsinkielisten ja saamea puhuvien osuutta kunnissa, ja katsoa vastaavatko kartat toisiaan.
Lopulta uskon, että vaikka hyvin tehty kartta pystyy välittämään paljon informaatiota ja kokoamaan sen toivottavasti helppotajuiseen muotoon, se tarvitsee kuitenkin tuekseen myös muuta aineistoa, jotta tulkinnan varmuus kasvaa. Tiia Laisi toteaakin blogissaan (2020): ”Kartta kuvastaa ilmiötä, mutta ei … anna sille selitystä”, ja yhdyn itse tähän ajatukseen. Ilmiön kuvaajana kartta on toki ainutlaatuisen tehokas.
Lähteet:
Kettunen, P. 14.1.2020 Kurssikerta 1. Luettu 19.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/paavoket/2020/01/14/moikka-maailma/
Laisi, T. 15.1.2020 Kurssikerta 1. QGIS-ohjelmistoon tutustumista. Luettu 19.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/tlaisi/2020/01/15/kurssikerta-1-qgis-ohjelmistoon-tutustumista/
Tilastokeskus 2015