Kerta 6 – ulkoilua ja järistyksiä

Kuudes kurssikerta alkoi ulkoilulla ja oman aineiston keräämisellä Epicollect 5 -sovellusta hyödyntäen. Vaikka kylmä tuuli ei tehnyt kokemuksesta kovinkaan miellyttävää, olin silti varsin iloinen oman aineiston keräämisestä ja käsittelystä. Tämä siksi, että jos tulen tulevaisuudessa käyttämään QGIS-ohjelmistoa, tulen todennäköisesti mallintamaan sillä itse keräämääni aineistoa ja olen pohtinut minkälaista tietoa tähän aineistoon pitää liittää, jotta sen voi siirtää QGISiin. Nyt sainkin muutamiin kysymyksiin vastauksia. Itse kerätyllä aineistolla kokeilimme myös uutta työkalua, interpolointia, joka vaikutti mielenkiintoiselta siitä huolimatta, että Kumpulan ympäristö ei tuonut esiin huikean suuria eroja alueiden välillä.

Ensimmäisen harjoituksen jälkeen, harjoittelimme lisää datan tuomista QGISiin ja saimme tehtäväksemme tehdä kouluopetukseen sopivia havainnollistavia karttoja. Tämäkin tehtävä oli mieluinen, olenhan kurssilla aineenopettajaopintojen tähden. Päätin havainnollistaa kolmella kartallani kahta asiaa: mannerlaattojen sijoittumista ja eroja voimakkaimpien ja tuhoisimpien maanjäristysten välillä. Ensimmäinen kartta onnistui helposti (kuva 1): yli 6,5 magnitudin järistykset vuodesta 2000 alkaen mukailevat selkeästi laattojen reunoja. Toisen asian esittäminen ei kuitenkaan onnistunut: kuvasin kartalla järistyksen voimakkuudet (kuva 2) mutta niiden tuhoisuutta en pystynyt kuvaamaan.

Kuva 1 Yli 6,5 magnitudin maanjäristykset vuodesta 2000 alkaen
Kuva 2 Maanjäristykset vuodesta 2000 alkaen voimakkuuksien mukaan.

USGS-sivustolla pystyi hakemaan maanjäristyksiä niiden vaikutuksen (Impact) perusteella ja arvelin, että vaihtoehtona ollut PAGER Alert Level -asteikko sopisi tarkoitukseeni täydellisesti. PAGER ottaa arvioinnissaan huomioon järistyksen voimakkuuden, kuolonuhrien määrän ja taloudelliset vahingot (Wald ym. 2010). Odotuksenani olikin, että tuhoisimmat maanjäristykset sijoittuisivat alueille, joilla on korkea väestöntiheys tai paljon infrastruktuuria/rakennettua aluetta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, kun PAGER-luokituksen otti mukaan hakuun, saadut tiedostot olivat poikkeuksetta tyhjiä. Kiukkuisena päädyin lopulta kuvaamaan tulivuoria kartalla (kuva 3). Myös nämä seuraavat mannerlaattojen rajoja, mutta karttaan olisi voinut olla hyvä tuoda muutakin sisältöä. Otso Laakkonen oli esittänyt maanjäristykset ja tulivuoret samalla kartalla, mikä on jo selkeä askel parempaan päin.

Kuva 3. Tulivuoret kartalla

 

 

Laakkonen, O. 17.2.2020: 6 kerta. Luettu 19.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/laxotso/2020/02/17/6-kerta/

NOAA National Centers for Environmental Information https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5 Aineisto haettu 17.2.2020

USGS science for a changing world https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/ Aineisto haettu 17.2.2020

Wald, D., Jaiswal, K., Marano, K., Bausch, D. & Hearne, M. 2010: Responding to global earthquake hazards PAGER—Rapid Assessment of an Earthquake’s Impact. USGS science for a changing world https://pubs.usgs.gov/fs/2010/3036/pdf/FS10-3036.pdf

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *