Viimeisellä kurssikerralla oli tehtävänä tehdä kartta vapaavalintaisesta aiheesta ja myös etsiä karttaan tarvittava aineisto itse. Koska kartta sai olla myös jotakin muuta kurssia varten käyttökelpoinen, tiesin heti aiheeni. Olen tekemässä gradua lepakoiden lehtopöllöihin kohdistuvista antipredaatiovasteista, joten halusin kuvata tutkimuslajieni levinneisyydet samalla kartalla.
Aineistoa hakiessani mietin, haluaisinko yksinkertaisesti yhdistää levinneisyyskarttoja. Totesin kuitenkin lopulta, että haluaisin koordinaattitietoja, joita voisin mahdollisesti käsitellä enemmän. Niinpä hain lajeista havaintodataa. Ennen kurssikertaa latasin havaintoaineistot lehtopöllöstä, pohjanlepakosta, korvayököstä, vesisiipasta, viiksisiipasta ja isoviiksisiipasta Global Biodiversity Information Facility -sivustolta (https://www.gbif.org/). Suomen pohjakartan löytäminen olikin huomattavasti vaikeampaa – löysin eri kokoisia ruutuaineistoja, mutten yksinkertaista karttaa. Päädyinkin käyttämään pohjakarttanani yhtä aiempien kurssikertojen Suomi-karttaa. Pohjakartan vaikeuden löytämisen oli huomannut myös Pihla Haapalo.
Maanantaina aloinkin reippaasti työstää karttaani: csv-tiedostojen tuomien QGISiin sujui helposti ja havaintopisteet näkyivät kartalla hyvin. Koska lehtopöllöhavaintoja oli lähes 70 000 päätin, että ne kannattaisi esittää mieluummin havaintotiheyksinä kuin pisteinä. Tässä vaiheessa Arttu kuitenkin huomasi havaintopisteiden erikoisen sijoittumisen ja pysähdyin itsekin pohtimaan aineistoni laatua. Lopputulos: vanhat aineistot pois ja uudet tilalle. Tällä kertaa hain havaintoaineistoni laji.fi -sivustolta, joka kerää havaintoja vain Suomesta, toisin kuin maailmanlaajuinen GBIF. Aineiston lataamisessa oli kuitenkin muutamia haasteita; havaintoja pystyi lataamaan vain 10 000 per laji, joten hain tiedot vain ajalta 1.1.2010-24.2.2020. Toisekseen valmiiksi ladattavissa olevat versiot eivät sisältäneet koordinaattitietoja. Onneksi pystyin Helsingin yliopiston opiskelijana tilaamaan sähköpostiini erilliset latauslinkit. Nämä aineistot piti myös käyttää Excelin kautta ja tallentaa siellä csv-tiedostoiksi, jotta sain ne vietyä QGISiin. Uudet aineistot näyttivät paremmilta ja olivat lepakkojen osalta myös kattavampia, joten pääsin vihdoinkin tekemään karttojani.
Pysyin edelleen päätöksessäni kuvata lehtopöllöjen esiintymistä suhteutettuna pinta-alaan, joten aloitin tekemällä koko Suomen kattavan ruudukon koossa 10km x 10km. Pelkäsin, että pienempi ruudukko jumittaisi koneen ja olisi vaikeasti luettava. Seurasin edellisten kurssikertojen ohjeita ja poistin ruudut, joilla ei ollut pöllöjä. Tämän jälkeen laskin lehtopöllöhavaintopisteiden määrän Count points in polygon -toiminnolla ja kuvasin eri määrät eri värisillä ruuduilla (kuva 1). Kartta on mielestäni varsin onnistunut ja selkeä, mutta sitä lukiessa on syytä muistaa, mitä se esittää: havaintoja. Kartta ei siis kuvaa esimerkiksi yksilöiden määrää ruudulla – sama pöllö on voitu havaita useasti 10 vuoden aikana hieman eri paikoissa. Tämä on myös hyvin todennäköistä, koska lehtopöllöt ovat reviiriuskollisia ja sama pari pesii samalla paikalla toisen kuolemaan asti, jos pöllöjä tai ympäristöä ei häiritä. Tästä huolimatta kartta kuvaa selkeää trendiä lehtopöllön levinneisyydessä, joka sijoittuu Etelä-Suomeen. Lajin yleisyyden toteamien on kuitenkin vaikeampaa. Lehtopöllö näyttää olevan yleisin suurten kaupunkien läheisyydessä, mutta havaintoihin perustuvassa aineistossa on syytä ottaa huomioon, että havaintoja on eniten siellä, missä on paljon havainnoijia. Lopulta kuvasin lepakko- ja pöllöhavainnot samalla kartalla (kuva 2). Tämä kartta on hieman sekavampi, koska halusin kaikki lepakkolajit samalle kartalle. Yritin säätää pisteiden koon niin, että ne eivät peittäisi toisiaan mutta eivät myöskään kutistuisi liikaa. Lopputuloksena syntynyt kartta on kuitenkin se, minkä päätin edellisenä iltana tehdä, jee! Kartalta voidaan nähdä, että lepakoita ja pöllöjä esiintyy samoilla alueilla. Ehkäpä, kun olen löytänyt tulevan kesän havaintopaikkani, voisin tehdä vastaavan kartan uudestaan keskittyen mittauspisteisiini?
Koska ensimmäisen kartan tekeminen oli sujunut niin hyvin, päätin vielä kuvata lepakoiden lajirikkautta kartalla: kuinka montaa eri lajia on havaittu yhdellä ruudulla? Tämä oli hieman odotettua hankalampaa ja hermot alkoivat taas kiristyä. Tällä kertaa syyllisenä ei kuitenkaan ollut QGIS vaan Excel. Minun piti yhdistää erilliset lajihavainnot yhdeksi taulukoksi, ja antaa jokaiselle lajille oma tunnus, mutta Excel muutti numeroita päivämääriksi ja siirteli yksittäisiä rivejä. Lopulta päädyinkin luomaan kokonaan uuden taulukon, jossa olivat vain koordinaatit ja lajiID. Tästä aineistosta pystyin laskemaan uniikkeja arvoja ruudulla ja esittämään ne kartalla (kuva 3). Siinä missä kuva 1 ei kuvaa pöllöjen todellista määrää (mutta levinneisyyttä kyllä) niin kuva 3 kuvaa jo hieman luetettavammin alueen lajidiversiteettiä. Koska yksilömäärää ei huomioida, ei havaintojen määrällä ole niin paljon painoarvoa. Tästä huolimatta lajirikkaimmat alueet näyttävät olevan Helsingin ja Turun ympäristössä. Ovatko kyseiset paikat lepakoille vai havainnoijille kaikkein otollisinta ympäristöä, on vaikea päätellä. Vähintään voidaan kuitenkin sanoa, että ne eivät ole huonoja.
Viimeisen kurssikerran jälkeen tuntuu vähän siltä, kuin olisi oppinut jotain. Ehkä!
Haapalo, P. 26.2.2020: Onnellisuus, konfliktit ja viimeiset hetket. Luettu 27.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/haapalop/2020/02/26/onnellisuus-konfliktit-ja-viimeiset-hetket/
Eptesicus nilssonii havaintoaineisto – Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://tun.fi/HBF.39510 (haettu 24.2.2020).
Plecotus auritus havaintoaineisto – Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://tun.fi/HBF.39509 (haettu 24.2.2020).
Myotis daubentonii havaintoaineisto – Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://tun.fi/HBF.39508 (haettu 24.2.2020).
Myotis mystacinus havaintoaineisto – Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://tun.fi/HBF.39507 (haettu 24.2.2020).
Myotis brandtii havaintoaineisto – Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://tun.fi/HBF.39506 (haettu 24.2.2020).
Strix aluco havaintoaineisto – Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://tun.fi/HBF.39505 (haettu 24.2.2020).