Ruutuleikkejä

Neljännellä kurssikerralla sukellettiin ruutu- ja rasteriaineistojen maailmaan. Tutkailtavana aineistona oli ns. Seutu-CD:n dataa eli tietoja pääkaupunkiseudun asukkaista vuodelta 2015. Tämä lähtöaineisto oli pistemäistä ja tarkoituksena oli jalostaa siitä ruutukohtaisia tietoja. Eikun hommiin!

Ruutuaineiston kätevä puoli on se, että kun ruudut ovat kaikki samankokoisia, voi niissä halutessaan esittää absoluuttisia arvoja tai määriä – toisin kuin koropleettikartoissa, joissa on syytä aina suhteuttaa luvut tavalla tai toisella.

Ensin tarvittiin tietysti ruudukko. Kurssikerralla tehtiin yhdessä ruudukko, jossa oli 1×1 km ruutuja. Siihen sitten laskettiin tietoja Join attributes by location -toiminnolla, jonka syvin olemus tuntuu ainakin minulle välillä vähän hämärältä. Näppärästi sillä sai kuitenkin koostettua jokaiseen ruutuun esimerkiksi lukumääriä eri kieliryhmien edustajista. Päätin kokeilla, pystyisikö ruutuaineiston perusteella löytämään alueita, joilla väestö on keskimäärin iäkkäämpää/nuorempaa. Aineistossa kun oli tietona kunkin rakennuksen asukkaiden keskimääräinen ikä. Keski-arvon laskeminen keskiarvosta kuulosti vähän hassulta, joten laskin pisteaineiston perusteella kunkin ruudun asukkaiden mediaani-iän. En tiedä, onko se tilastotieteilijän näkökulmasta kovinkaan järkevä tieto, mutta en antanut asian haitata.

Tein vielä toisen ruudukon, jossa ruutukoko oli 250m x 250m eli sama kuin Suomen ympäristökeskuksen (2021) YKR-aineistossa. Väestötietojen laskeminen tälle ruudukolle muuten kesti sen verran, että ehdin lounastamaan välissä.

En oikein meinnanut löytää omaa silmääni miellyttävää visualisointia tälle aineistolle. Isommille ruuduille lykkäsin taas kerran Open Streetmapin taustalle, sitä tosin olisi voinut ehkä ”haalistaa” hieman, jotta itse asia olisi päässyt näkyviin (kuva 1). Omasta mielestäni tämän kokoisilla ruuduilla kävi vähän niin, että tieto yleistyi liikaa. Tai ainakin, jos olisi halunnut visualisoida  vain Helsingin alueen tiedot. Kokeilin lisätietona kaupunginosia ja pienalueita, mutta päädyin lopulta suuralueisiin ja esittämään koko pääkaupunkiseudun samalla kartalla. Kyllähän tästäkin tietysti voi havaita, että iäkkäämpiä asukkaita löytyy esimerkiksi Espoon pohjoisosista. Tätä voisi selittää esimerkiksi omakotitalovaltainen asutus ja ylipäätään etäisyys ydinkeskustan houkutuksiin. Ruutukoko on tosin sen verran iso, että pienempipiirteinen alueellinen vaihtelu ei käy ilmi.

Entä miten toimi pienempi 250m x 250m ruudukko? Tätä tarkasteltuani totesin, että optimaalisin ruutukoko ainakin omaan visiooni olisi ehkä sittenkin ollut näiden kahden välimaastosta eli luultavasti puolen kilometrin ruudut. Toki tämä pienempi ruutukoko mahdollistaa asian hyvinkin yksityiskohtaisen tutkimisen, mutta onkohan lopputulos jo vähän liian ”silppua”…? Kuvasta 2 voi ehkä havaita kantakaupungin, Jätkäsaaren ja Vallillan ”nuorekkaat” alueet, mutta tämä vuoden 2015 aineisto ei ainakaan näin esitettynä vahvista esimerksi Töölön mainetta mummojen keskittymänä (Helsingin Sanomat 2016). Visualisointi ei mennyt tässä minusta nappiin, lopputulos on jotenkin sekava, vaikka koitin pitää kartan pelkistettynä. Ehkä se olisi sittenkin kaivannut jonkun tausta-aineiston. Ja kaupunginosien nimet olisivat voineet olla kenties paremmin luettavat.

Oli hauskaa ja lohdullista huomata, että Lotta (Puodinketo 2021) oli omassa blogissaan tehnyt hyvinkin samoja havaintoja ruutukoon vaikutuksesta kartan informatiivisuuteen. Tärkeintä kai ei sitä paitsi ollut tässäkään olla täydellinen vaan oppia jotain (virheistä)  😉

Kotitehtäväksi saimme vielä ladata Pornaisten alueen peruskarttalehden 5 metrin korkeuskäyrillä Paitulista tai MML:n aineistopalvelusta. Kurssikerralla tehtiin jo 2 metrin korkeusmallista omat korkeuskäyrät samalta alueelta. Näitä olikin ihan kiinnostava vertailla. Kuvasta 3 huomaa, kuinka peruskarttalehden korkeuskäyriä on siistitty ja yleistetty. Korkeusmallista tehdyt käyrät (kuvassa violetilla) sisältävät enemmän yksityiskohtia, jotka useimmissa tapauksissa ovat ehkä hieman turhia eivätkä välttämättä myöskään paranna kartan luettavuutta. Toisaalta taas innokas suunnistaja tai Lavinsuon ennallistamista suunnitteleva biologi saattaisi hyvinkin ilahtua tarkemmista korkeustiedoista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

Helsingin Sanomat 2016. <https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925066.html>

Puodinketo, L. 2021. Kurssiblogi, <https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/>

Suomen ympäristökeskus, YKR-ruutuaineisto 2021. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ykr-ruutuaineisto. Viitattu 11.2.2021