Hasardihommia

Kurssin loppu lähestyy jo uhkaavasti, tällä viikolla oli toiseksi viimeinen kurssikerta. Sen kunniaksi pääsimme ulkoilemaan ja keräämään ihan itse harjoitusaineistoa. Sitä varten ladattiin puhelimeen Epicollect5-sovellus. Sovelluksen avulla kävin keräämässä lähimaastosta aineistoa kaupunkiympäristön viihtyvyydestä. Varsin näppärä systeemi, josta täytyy ehdottomasti vinkata parille opettajakaverille. Itse kaupunkiympäristössä liikkuminen oli tällä kertaa varsin hasardia hommaa, sillä alijäähtynyt vesisade oli kuorruttanut kaikki pinnat petollisen liukkaiksi.

Seuraavaksi siirryttiin toisenlaisten hasardien eli maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten pariin. Kurssilta saimme linkit palveluihin, joista pystyi lataamaan aineistoja haluamillaan rajauksilla. Tavoitteena oli koostaa aineistoista aiheeseen liittyvää opetusmateriaalia. Tämä aiheuttikin hieman päänvaivaa, sillä en suoranaisesti ole maantieteilijä enkä etenkään pedagogi.

Päädyin havainnollistamaan kahdella kartalla, miten maanjäristykset (kuva 1) ja tulivuorenpurkaukset (kuva 2) sijoittuvan maailmanlaajuisesti. Maanjäristysaineistoon otin mukaan vain suurimmat eli yli 6 magnitudin järistykset. Toisaalta, jos olisin tehnyt oman visualisoinnin pienemmistä järistyksistä, olisi voinut huomata, että heikkoja järistyksiä esiintyy muuallakin kuin litosfäärilaattojen saumakohdissa, myös meillä Suomessa (Seismologian instituutti 2021).

Maanjäristyksien sijaintien perusteella voi päätellä, missä sijaitsevat mannerlaattojen reunat. Karttoja silmäillessä voi myös huomata, että järistykset keskittyvät erityisesti alueille, joissa litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa. Laattojen erkanemiskohdassa (esim. Atlantin keskiselänne) ainakin voimakkaimpia järistyksiä näyttäisi olevan vähemmän.

Tulivuoriaineisto näyttää äkkiseltään melko samanlaiselta, mutta karttoja tarkemmin tutkiessa voi huomata, että tulivuoret puuttuvat esimerkiksi Himalajan alueelta, jossa kaksi mantereista laattaa törmää toisiinsa. Tulivuoret kun sijaitsevat pääosin laattojen erkanemiskohdissa tai mantereisen ja mereisen sekä mereisten laattojen törmäyskohdissa (Peda.net 2021).

Tein vielä erikseen tarkemman kartan Väli-Amerikan alueelta (kuva 3), koska siinä saa havainnollistettua useampia ilmiöitä kerralla. Pienten Antillien saariketju Karibianmerellä ja sen syntymekanismit ovat varsin kiinnostava ja konkreettinen esimerkki, etenkin kun oheen liittää alueen syvyyskartan (kuva 4). Oikeastaan kuvaa 3 voisi käyttää vaikka koe/tenttikysymyksessä, jossa opiskelijan tehtävänä olisi nimetä ja selittää alueen ilmiöitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näillä aineistoilla voisi siis opettajana havainnollistaa ainakin, mitä erilaisia laattojen liitoskohtia on olemassa ja mitä ilmiöitä milläkin alueilla voi ilmetä. Samalla voisi tietysti mainita erilaiset laattatyypit (mereiset/mantereiset), poimuvuoristojen syntymisen ym. Samoin muista hasardeista voisi mainita tsunamit, joita voi liittyä voimakkaisiin merenalaisiin järistyksiin, kun laattojen voimakas liike ”heilauttaa” vesimassaa ja aiheuttaa hyökyaallon (Korja ym. 2005). Oona (Jalkanen 2021) olikin käsitellyt blogissaan kiinnostavasti juuri tätä maanjäristysten ja tsunamien yhteyttä ja löytänyt vielä tsunamiaineistoakin visualisointiin!

—

Lähteet:

Jalkanen, O. 2021. Kurssiblogi. <https://blogs.helsinki.fi/jaoona/> Viitattu 25.2.2021

Korja, A., Heikkinen, P. & Karkkulainen, K. 2005. Dimensio 4/2005. <https://www.seismo.helsinki.fi/pdf/Maatarinaa.pdf> Viitattu 24.2.2021.

NOAA 2021. <https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search> Aineisto haettu 23.2.2021.

Peda.net 2021 Pedagogiikkaa netissä. <https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/amerikka/3eis2/lll/mannerlaatat> Viitattu 24.2.2021

Research Gate 2021. <https://www.researchgate.net/figure/Bathymetric-map-of-the-Lesser-Antilles-volcanic-arc-Location-of-Statia-is-shown-in-red_fig1_332877460/> Aineisto haettu 24.2.2021.

Seismologian instituutti 2021. Perustietoa maanjäristyksistä. <https://www.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset/perustietoa-maanjaristyksista-0#section-54379 > Viitattu 24.2.2021

USGS 2021. <https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/> . Aineisto haettu 23.2.2021