Voiko hyvää elämää rakentaa puhumalla sitä? Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen (YKY) aktiivit kutsuivat torstaina 28.1. Oikokadun toimistoonsa vieraaksi sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan saadakseen uusia näkökulmia siihen, millä ehdoilla hyvää elämää voisi rakentaa. Continue reading “Hyvässä elämässä suostuttava rajoihin”
Author: Deleted User
Special user account.
Asiantuntijan pärstäkerroin
Jos haluan olla etiikan asiantuntijana uskottava, onko minun meikattava ja värjättävä hiukseni? Jos päätänkin olla luomu, mikä on luomua? Se, etten meikkaa vai se, että meikkaan luomumeikeillä?
Periaatteessa keski-ikäistyvä tutkimustyötä tekevä naiseetikko on vapaa pukeutumaan haluamallaan tavalla. Juuri kukaan ei arvostele, jos tallustelee työhuoneelleen kumppareissaan hiukset hapsottaen. Mutta sitten koittaa kansainvälisten konferenssien aika, koulutustilaisuuksia tai esiintymisiä mediassa. Voi ajatella, että laittaa päälle vähän hienomman paidan, ja siinä se. Mahdollinen epävarmuus omien kykyjen suhteen voi kuitenkin ilmetä muun muassa ulkonäköstressinä: ”Näytänkö fiksulta? Jos pulskistun ja harmaannun vielä tästä, olenko tutkijanakin hieman lässähtänyt?” Continue reading “Asiantuntijan pärstäkerroin”
575 miljoonalle riittää ottajia
575 miljoonan euron hankkeesta on syksyn mittaan kirjoitettu ahkerasti useissa lehdissä. Kyse on HUS:n, Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen sekä Kauniaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhankkeesta asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun uudistamisesta. Apottina tunnetun hankkeen etenemistä on seurattu julkisuudessa tarkasti ja hankkeeseen liittyen on uutisoitu, niin sen herättämistä tunteista, logon suunnittelusta, toimittajan valinnasta kuin markkinaoikeuden päätöksistä. Näkökulmasta riippumatta leimallista uutisoinnille on ollut hankkeesta kirjoittaminen sen kustannusten kautta. Kun hanke kutistetaan julkisuudessa ja kritiikissä pelkäksi valtavaksi rahasummaksi, katoaa helposti näkemys sillä tavoitelluista hyvistä. Continue reading “575 miljoonalle riittää ottajia”
Kuka palkkaisi sosiaalieetikon?
Väitetään, että nykytyöelämässä tarvitaan oppimisen taitoa ja kykyä löytää kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Mutta arvostetaanko työmarkkinoilla sosiaalieetikkojen kykyä tiedonluomiseen? Continue reading “Kuka palkkaisi sosiaalieetikon?”
Uhritoimija Marsissa
Astun ulos elokuvateatterista lokakuisen tähtitaivaan alle. Insinööriystäväni hehkuttavat luonnontieteiden ylivaltiutta juuri näkemässämme elokuvassa. Todellakin, The Martian – Yksin Marsissa on innostava kuvaus siitä, kuinka luonnontieteitä koskevan tieteellisen tiedon avulla ihminen voi selviytyä jopa yksin elottomalla planeetalla. Uhritutkijalle The Martian ei kuitenkaan ole pelkkä tieteen sankaruuden ylistys vaan myös ihana ihmettelyn aihe: millainen uhritoimija päähenkilö onkaan! Continue reading “Uhritoimija Marsissa”
Iltamissa 12.11. aiheena lobbauksen etiikka
Lobbaus, edunvalvonta, vaikuttajaviestintä – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mitä lobbarit oikein tekevät ja mitä lobbauksessa tapahtuu? Voiko lobbausta tarkastella etiikan välinein? Kuka lobbauksessa asettaa toimijuuden ehdot – lobbari, asiakas, poliitikko vai ihan joku muu?
Näitä kysymyksiä pohdiskellaan juuri aiheesta gradunsa palauttaneen Eero Rämön johdolla sosiaalietiikan iltamissa torstaina 12.11.2015 klo 16.15-18 teologisen tiedekunnan salissa 531. Tervetuloa keskustelemaan!
Continue reading “Iltamissa 12.11. aiheena lobbauksen etiikka”
Pakottava hätä
Yhteiskunnallamme on selvästi vaikeuksia vastata kaikkien apua tarvitsevien hätään. Voisimmeko siksi yksinkertaisesti pakottaa ihmisiä auttamaan hädänalaisia? Eikö meidän oikeastaan pitäisi harkita vakavasti Martha Nussbaumin esittämää ratkaisumallia, jossa jokaisen kansalaisen juridinen velvollisuus olisi yhteiskuntapalvelun suorittaminen? Kyse on siitä, mitä asioita pidämme niin tärkeinä, että haluamme turvata ne vaikka väkisin. Continue reading “Pakottava hätä”
Rasistinen kuva, tyhjä argumentti
Hoidetaan ensin oman maan asiat kuntoon ennen kuin autetaan muita, argumentoivat maahanmuuttokriitikot. Tätä vahvistetaan sosiaalisessa mediassa kiertäneessä kuvassa, jossa rinnastetaan turvapaikanhakijan elinkustannukset kantasuomalaisten terveydenhuollon kanssa. Kun sitä analysoi tarkemmin, paljastuu argumentin perusteettomuus. Continue reading “Rasistinen kuva, tyhjä argumentti”
Raiskattu ei ole ryöstetty
Viime aikoina raiskaajille on vaadittu kovempia rangaistuksia. Vaatijat tahtovat, että raiskaaja joutuisi kärsimään vähintään yhtä paljon kuin raiskauksen uhrikin joutuu kärsimään. Vaatimuksen taustalla on lohduton, joskin mielestäni vääristynyt käsitys siitä, mitä on olla raiskattu nainen ja mitä on olla uhri.
Mallikouluväkivaltaa
Yhteisön paine ja terveyttä uhkaaviin valintoihin kannustaminen yhdistävät Mallikoulu-TV-ohjelmaa ja väkivallasta syytettyä uskonnollista yhteisöä. Mutta pienentääkö Mallikoulun avoin raadollisuus väkivallan riskiä?
Olen seurannut kuluneen kevään aikana Mallikoulu-tosi-TV-ohjelmaa. Siinä mallin urasta haaveilevat nuoret naiset asuvat mallitalossa ja harjoittelevat mallin tehtävissä tarvittavia taitoja. Kymmenen viikkoa kestävän kilpailun aikana yksi kerrallaan pudotetaan pois mallintyöhön liittyvän tehtävän perusteella.
Motiivini sarjan seuraamiseen ovat ainakin osittain olleet sosiaalieettiset ja ammatilliset. Minua on kiinnostanut, millaiselle vaikuttamiselle Mallikouluun osallistuvat nuoret naiset ovat alttiita. Olen myös pohtinut, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja on Mallikoulu-konseptin ja sellaisen tiiviin uskonnollisen yhteisön toiminnan välillä, jota syytetään hengellisen väkivallan harjoittamisesta.
Listaan tähän blogikirjoitukseen hämmentyneitä ja tunnustelevia pohdintojani. Lähteinä olen käyttänyt vapaan muisteluni lisäksi internetistä löytyviä haastatteluja. Continue reading “Mallikouluväkivaltaa”