Kuorolaulu – sooloilua ja harmoniaa

Syksystä alkaen joukko monenikäisiä ja monitaustaisia ihmisiä on viikoittain harjoitellut Kouvolassa toukokuussa esitettävää oopperaa Viimeiset kiusaukset. Erilaisin vireystiloin olemme perjantai-iltaisin kokoontuneet musiikkiopistolle laulamaan. Talvesta kevääseen yhä intensiivisemmät ja paneutumista vaativat harjoitukset ovat vieneet jokaiselta myös viikonloppuisin runsaasti aikaa. Musiikkiopiston palkattu vakioväki, ulkopuoliset vuokratut ammattilaiset sekä ilmaista vapaaehtoistyötä tekevät oopperakuorolaiset paneutuvat itseään säästämättä yhteiseen projektiin.

Millainen sosiaalinen muodostelma kuoro on? Miksi vaivalloiseen ja aikaa vievään projektiin liitytään jopa ilmaiseksi? Continue reading “Kuorolaulu – sooloilua ja harmoniaa”

Päätin elää päiväni täydesti – tuli jälleen tuote

Saatamme toistuvasti päättää elää täyttä elämää. Suunnittelemme tulevasta päivästä täysin erilaisen ja muista eroavan. Työ, opiskelu, ansaittu vapaa-aika kuntosalilla, kävelylenkki tai muut vapaa-ajan aktiviteetit ovat entistä antoisampia ja rentouttavampia. Myös ihmissuhteet ovat ehompia ja täydempiä. Päätämme yrittää elää täydesti tulevan päivän jokaisen hetken, ja päivästä tuli taas suoritus ja tuote. Työ ja opiskelu olivat yhtä raskaita kuin ennenkin. Uuvuimme, vaikka koetimme virkistyä, eivätkä Ihmisetkään tuottaneet iloa. Teinkö jotakin väärin? Miksi elämänhallinta ja täyden elämän pyrkimykset romuttuvat niin helposti? Mistä käsin toimijuutemme viime kädessä määrittyy? Esitän asiaan muutamia huomioita praktisen syllogismin näkökulmasta. Keskeistä ovat päämäärien ja niitä toteuttavien keinojen harkinta ja valitseminen sekä toimijan kokonaisasenne toimintaansa. Continue reading “Päätin elää päiväni täydesti – tuli jälleen tuote”

Koira, joka taisi täyttää inhimillisen toimijuuden edellytyksiä

syksy2009-2010 132

Vähän yli kuukausi sitten Skotlanninterrierimme Penni jouduttiin lopettamaan selkään tulleen välilevytyrän vuoksi. Virtsarakosta löytyi myös syöpään mahdollisesti viittaavaa kudosta.

Takana on kuusi hienoa vuotta yhdessä ja sitä on nyt niin kovin ikävä. Koko päivän kestäneiden tutkimusten edetessä ja uutisten huonontuessa päädyimme loppujen lopuksi eutanasiaan. Eläinlääkäri totesi esittämämme ratkaisun perustelluksi ja oireiden perusteella oikeaksi. Samana iltana hyvästellessämme Penniä meille ehdotettiin tuhkausta ja yhteishautaamista muiden koirien kanssa. Koiria, Penniäkin, luvattiin käydä katsomassa ja muistaa esimerkiksi nyt lähestyvänä jouluna viemällä kynttilä koirien yhteishaudalle.

Ikävässäni ja puolitosissani heräsi muutama kysymys mielessäni: Kuinka paljon koira uskollisena ihmisen kumppanina voi täyttää inhimillisen toimijuuden edellytyksiä? Toteuttaako koira inhimillisen toimijuuden praksisluonnetta omistajiaan paremmin? Jäin pohtimaan myös, miten merkittävää on instituution edustajan ammattieettinen ja asianmukainen toiminta elämämme haavoittavissa murroskohdissa.

Continue reading “Koira, joka taisi täyttää inhimillisen toimijuuden edellytyksiä”