Kun teologi sotkee sormensa arkkitehtuuriin

Arkkitehtuurissa yhdistyvät tekniikka ja taide. Molemmat niistä voivat toimia kynnyksenä ryhtyä tutkimaan aihetta muille kuin näiden alojen osaajille. Mitä tapahtuu, kun sosiaalietiikan harrastajat käyvät käsiksi arkkitehtuuriin? Millaisia näkökulmia teologi ja sosiaalieetikko voi tuoda arkkitehtuurin tutkimiseen? Continue reading “Kun teologi sotkee sormensa arkkitehtuuriin”

Lahjoja jaossa

Lahjat ovat saajalle kaksijakoisia: ilahduttavia saada ja velvoittavia. Kuva: Asenat29 [CC BY 2.0].
Puhelimeni soi illalla. Tuote-esittelijällä oli asiaa juuri minulle. Jos antaisin osoitteeni, hän lähettäisi minulle paketillisen alusasuja. Sanoin, että minulla on tarvitsemani alusasut, enkä halua uusia.

Keskustelukumppani ei tuntunut ymmärtävän, mitä sanoin, vaan alkoi vakuutella, ettei lähetyksen vastaanottaminen sitoisi minua mihinkään. Suostuttelu ei vaikuttanut minuun, eihän puhuja kyennyt vähentämään vaatekaappini sisältöä. Puhekumppanini seuraavissa repliikeissä oli epäuskoa: ei ota, vaikka ilmaiseksi tarjotaan, mikä mahtaa tyyppiä vaivata.

Continue reading “Lahjoja jaossa”

Kirkko murentaa papin profession kivijalkaa

Kirkossa on otettu käyttöön työstä suoriutumisen perusteella maksettava palkkaan lisättävä osa. Erityisesti pappien kohdalla niin sanotun harkinnanvaraisen palkanosan eli HAVAn soveltaminen on hankalaa. HAVA uhkaa ehtoja, joiden varassa papit toimivat ja tekevät työtään. Continue reading “Kirkko murentaa papin profession kivijalkaa”

Suomalainen häviää aina

”Kotimaisten rahapeliyhtiöiden vastuullinen toiminta ja hyvä tuotto on turvattava tulevaisuudessakin. Yksinoikeusjärjestelmä suojelee kuluttajia paremmin peliriippuvuudelta, petokselta, laittomalta vedonlyönniltä, sopupeleiltä, rahanpesulta ja muilta talousrikoksilta. Suotuisana sivuvaikutuksena syntyvät tuotot edunsaajatahoille ovat noin miljardi euroa vuodessa.”

Näin sanotaan Veikkauksen edunsaajien viestissä kauden 2011-2015 kansanedustajille. Viestin allekirjoittajana on myös Suomen Akatemian silloinen pääjohtaja.

Rahapelaamisen on eri tahojen mukaan oltava turvallista. Suomessa monopoliasemassa olevan rahapeliyhtiön edunsaajat korostavat järjestelmän turvallisuutta kuluttajille. Mutta voiko pelaamisen ja rahapeleistä saatavien tuottojen turvallisuuden takaaminen olla valtion ainoa tavoite, kun rahapelien tuotot tulevat pienen keskittyneen pelaajajoukon taskuista?

Continue reading “Suomalainen häviää aina”

Päätin elää päiväni täydesti – tuli jälleen tuote

Saatamme toistuvasti päättää elää täyttä elämää. Suunnittelemme tulevasta päivästä täysin erilaisen ja muista eroavan. Työ, opiskelu, ansaittu vapaa-aika kuntosalilla, kävelylenkki tai muut vapaa-ajan aktiviteetit ovat entistä antoisampia ja rentouttavampia. Myös ihmissuhteet ovat ehompia ja täydempiä. Päätämme yrittää elää täydesti tulevan päivän jokaisen hetken, ja päivästä tuli taas suoritus ja tuote. Työ ja opiskelu olivat yhtä raskaita kuin ennenkin. Uuvuimme, vaikka koetimme virkistyä, eivätkä Ihmisetkään tuottaneet iloa. Teinkö jotakin väärin? Miksi elämänhallinta ja täyden elämän pyrkimykset romuttuvat niin helposti? Mistä käsin toimijuutemme viime kädessä määrittyy? Esitän asiaan muutamia huomioita praktisen syllogismin näkökulmasta. Keskeistä ovat päämäärien ja niitä toteuttavien keinojen harkinta ja valitseminen sekä toimijan kokonaisasenne toimintaansa. Continue reading “Päätin elää päiväni täydesti – tuli jälleen tuote”

Kolme tapaa ymmärtää uskonnonvapaus

Kun uskonnollisessa yhteisössä tapahtuu jotain sellaista, mitä ulkopuoliset kauhistelevat ja päivittelevät, saatetaan vedota ihmisoikeuksiin. Kun niin sanottuun Koivuniemen lahkoon kuuluvat perheet eristäytyvät ulkomaailmasta tai kun vanhoillis-lestadiolaisia opetetaan välttämään ehkäisyn käyttöä, jotkut moittivat uskonnollisia yhteisöjä ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Toiset muistuttavat, että uskonnonvapauskin on ihmisoikeus, eikä ulkopuolisten tule puuttua toisten ihmisten uskonnollisiin valintoihin. Joku kysyy, kuinka vapaa ihminen on, jos hän helvettiä pelätessään noudattaa auktoriteettinsa ahdistavia näkemyksiä. Keskustelijat eivät ole keskenään eri mieltä pelkästään siitä, miten tärkeä asia uskonnonvapaus on. He ovat eri mieltä etenkin siitä, mitä uskonnonvapaus tarkoittaa. Continue reading “Kolme tapaa ymmärtää uskonnonvapaus”

Toimijuus on ihmisen parasta hyvää

Luukkaan evankeliumissa (Lk. 10:25-37) Jeesus vastaa kysymykseen lähimmäisen tunnusmerkeistä kertomalla tarinan laupiaasta samarialaisesta. Sitä voi pitää yhtenä länsimaisen etiikan peruskertomuksena. Siitä olemme oppineet, että lähimmäisiä ovat kaikki ihmiset heidän ominaisuuksistaan riippumatta ja että perusteena antaa apua on lähimmäisen tarve, ei mikään muu. Kertomusta on käytetty esimerkkinä pyyteettömästä rakkaudesta: samalla ehtoja asettamattomalla rakkaudella, jolla Jumala rakastaa ihmisiä, ihmisten on rakastettava toisiaan.

Kultaisen säännön kaksi tulkintaa

Laupias samarialainen on ohjannut länsimaista ajattelua merkittävällä tavalla. Meille on selvää, että kaikista on pidettävä huolta ja että jokaisesta on huolehdittava kyselemättä hänen hätänsä syytä. Kertomus on ehkä vaikuttanut myös haitallisesti näkemykseemme auttamisen ytimestä siitä syystä, että lähimmäinen on siinä pelkkä passiivinen kohde. Continue reading “Toimijuus on ihmisen parasta hyvää”

Sankaruus on inhimillistä

Istun hiljaisessa kirjastossa kirjoittamassa. Yhtäkkiä kuulen hyllyjen takana istuvien naisten ryhtyvän sanaharkkaan. Tuohtuneet äänet voimistuvat nopeasti. Joukkoon liittyy kolmas ääni, jonka sävystä en saa selvää. Olen jähmettynyt epämukavaan sivustakuulijan rooliini ja seuraan aistit terästäytyneinä, muuttuuko aggressio fyysiseksi. Haluaisin paeta kiusallista tilannetta, poistua kirjastosta.

Miksi en edes noussut ja osoittanut olevani läsnä? Olinko moraalisesti heikko, luonteeltani laiska vai itsekeskeinen?

Useimpien sosiaalisten konfliktitilanteiden syntyä ja kehittymistä ei pystytä selittämään osallistujien luonteenlaadulla. Ihmisten moraalisesti moitittavaan toimintaan vaikuttavat enemmän tilanne- ja systeemitekijät kuin persoonallisuuden piirteet. Tämän on havainnut psykologi Philip Zimbardo. Continue reading “Sankaruus on inhimillistä”

Kantaako suvaitsevaisuus?

Helsingin Sanomien Nyt-liitteen artikkelissa ”Pitääkö suvaitsemattomuutta suvaita?” Markus Neuvonen sanoi suvaitsemisen käsitteen olevan eräänlainen merkitystunkio. Se voi tarkoittaa milloin mitäkin eri kontekstista riippuen. Neuvonen hylkäisi käsitteen ja puhuisi suvaitsemisen sijasta hyväksymisestä. Suvaitsemisen ja hyväksymisen käsitteiden välillä on kuitenkin iso merkitysero ja molemmilla käsitteillä on paikkansa. Näiden käsitteiden sekoittaminen toisiinsa yksinkertaistaa sosiaalista todellisuutta. Continue reading “Kantaako suvaitsevaisuus?”