TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN

TIETOSUOJASELOSTE/-ILMOITUS

EU:n yleinen tietosuoja-asetus

12–14 artiklat

Laatimispäivä: 25.03.2022

 

Tietoa henkilötietojen käsittelystä Social exclusion, polarization and security in the Nordic welfare state (SEPOS) tutkimuksessa

 Social exclusion, polarization and security in the Nordic welfare state (SEPOS) -tutkimuksessa käytetään aineistona henkilötietoja. Tämän selosteen tarkoitus on antaa tietoa käsiteltävistä henkilötiedoista sekä siitä, mistä henkilötiedot ovat peräisin ja miten niitä käytetään tutkimuksessa. Selosteen lopussa kerrotaan tarkemmin, mitä oikeuksia rekisteröidyillä on.

 Tutkimukseen osallistuminen ja henkilötietojen antaminen on vapaaehtoista. Sinuun ei kohdistu mitään negatiivista seuraamusta, jos et osallistu tutkimukseen tai jos keskeytät osallistumisesi tutkimukseen.

 

 1.     Tutkimuksen rekisterinpitäjä

Helsingin yliopisto

Osoite: PL 3 (Fabianinkatu 33), 00014 Helsingin yliopisto

 

2.     Yhteyshenkilö ja vastuullinen tutkija

 

Yhteyshenkilö tutkimusta koskevissa asioissa ja vastuullinen tutkija:

Nimi: Markus Himanen

Tiedekunta/osasto/yksikkö: Valtiotieteellinen tiedekunta, Svenska social- och kommunalhögskolan, Centret för forskning om etniska relationer och nationalism (CEREN)

Osoite: Snellmaninkatu 12, 00170 Helsinki

Puhelinnumero: 0400 409596

Sähköpostiosoite: markus.himanen@helsinki.fi

 

3.     Tietosuojavastaavan yhteystiedot

Helsingin yliopiston tietosuojavastaavaan saa yhteyden sähköpostiosoitteesta tietosuoja@helsinki.fi.

 

4.     Kuvaus tutkimushankkeesta ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

SEPOS tutkii sosiaalista ulossulkemista, polarisoitumista ja turvallisuutta Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Pohjoismaisen tutkimusryhmän johtajana toimii professori Helena Blomberg-Kroll (Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto). Kolmivuotista (2021–2023) hanketta rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen NordForsk. Tällä Helsingin yliopiston kyselyllä ja haastatteluilla halutaan selvittää, millaisia näkemyksiä poliiseilla on yhdenvertaisuuskysymyksistä poliisityössä. Kyselyssä ja haastatteluissa on kysymyksiä myös poliisin työoloista, johtamisesta ja koulutuksesta. Kysely on tarkoitettu niille poliisivirkamiehille, jotka työskentelevät Helsingin, Itä-Uudenmaan tai Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisivirkamiehiltä.

 

5.     Mitä tietoja tutkimusaineisto sisältää

Survey-tutkimuksen osallistuja voivat halutessaan jättää sähköpostiosoitteensa, mutta osoitteet tallennetaan erilleen kyselyn vastauksista ja tutkimusaineistosta.

Kyselyssä kysytään vastaajaan sukupuolta, ikää vuosikymmenittäin, poliisilaitosta, uran pituutta 3-6-vuoden tarkkuudella, omaa koulutustasoa (sekä poliisi- että muu koulutus), vanhempien koulutustasoa, sekä asemaa virkahieararkiassa (kolme porrasta: miehistö, ali- ja ylipäällystö).

Näiden taustatietojen lisäksi kysytään näkemyksiä poliisin organisaatiosta ja poliistyötä, poliisityöstä yhdenvertaisuuden kontekstissa sekä näkemyksistä yhdenvertaisuuteen, rasismiin ja ulkomaalaistaustaisten asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Laadullisissa haastatteluissa kysytään myös edellä mainittuja taustatietoja sekä kysymyksiä samoista teemoista kuten yhdenvertaisuudesta, rasismista ja syrinnästä poliisitoiminnassa.

 

6.     Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään

Tietoja kerätään verkkopohjaisella kyselyllä, joka toteutetaan REDCap-ohjelmalla. Linkki kyselyyn lähetetään poliisilaitosten poliisityöntekijöille sähköpostise. Sähköpostiviesti sisältää lyhyen kuvauksen tutkimuksen tarkoituksesta ja tietosuojasta sekä linkin tähän tietosuojailmoitukseen.

Laadullinen aineisto kerätään joko kasvokkaisilla tai viedopuheluin toteutettavin haastatteluin. Haastateltavat valitaan kyselyyn sähköpostinsa jättäneiden osallistujien joukosta ja tarvittaessa poliisilaitosten kautta.

7.      Arkaluonteiset henkilötiedot

Tutkimuksessa käsitellään seuraavia tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiä henkilötietoryhmiä (eli arkaluonteisia henkilötietoja):

X    Poliittiset mielipiteet

Arkaluontoisten tietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan j alakohtaan (käsittely on tarpeen tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten) sekä tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 7 kohtaan (tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tieteellistä tutkimusta varten tehtävään tietojen käsittelyyn).

8.     Henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste

Henkilötietoja käsitellään seuraavalla yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisella perusteella:

X yleistä etua koskeva tehtävä:

X   tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi (tietosuojalain 4 §:n 3 kohta)

9.      Tietojen vastaanottajat

Tietoja ei luovuteta HY:n tutkimusryhmän ulkopuolelle.

10. Tietojen siirto Euroopan talousalueen ulkopuolelle

Tietoja ei siirretä Euroopan talousalueen ulkopuolelle.

11. Automatisoitu päätöksenteko

Tutkimuksessa ei tehdä automaattisia päätöksiä, joilla on merkittävä vaikutus tutkittaviin.

12. Henkilötietojen suojaus

Tutkimusaineistoon sisältyviä henkilötietoja käsitellään ja säilytetään suojattuna niin, että ainoastaan niitä tarvitsevat henkilöt pääsevät tarkastelemaan tietoja.

Tietojärjestelmissä käsiteltäviä tietoja suojataan seuraavilla tavoilla:

X   käyttäjätunnus ja salasana

X    käytön rekisteröinti/lokitus

X    kulunvalvonta

X    salaus/kryptaus

X   kaksivaiheinen tunnistautuminen

Verkkopohjainen kysely toteutetaan REDCap-ohjelmalla, joka on asennettu Helsingin yliopiston omille palvelimille ja data, jota sillä kerätään, sijaitsee myös yliopiston omilla palvelimilla.

Tutkimusaineistoa säilytetään Helsingin yliopiston umpio-tallennustilalla. Kyse on tietoturvallisesta verkkokansiosta, jonka käyttö onnistuu ainoastaan kaksoisautentikoivalla virtuaalikoneella. Aineistoon on pääsy vain SEPOS-hankkeen Helsingin yliopiston tutkimushankkeen työryhmän (WP3) jäsenillä.

Suorien tunnistetietojen käsittely:

X Suorat tunnistetiedot poistetaan analysointivaiheessa ja säilytetään erillään analysoitavasta tutkimusaineistosta

13.Henkilötietojen käsittelyn kesto tässä tutkimuksessa

Henkilötietoja käsitellään kunnes aineisto on analysoitu. Käsittely päättyy viimeistään tutkimushankkeen päättyessä 31.12.2023.

14. Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen

X Tutkimusaineisto säilytetään tämän tutkimuksen tulosten luotettavuuden arvioimista varten:

X ilman suoria tunnistetietoja

X Tutkimusaineisto säilytetään myöhempää, yhteensopivaa tieteellistä tutkimusta varten tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti:

X ilman suoria tunnistetietoja

Tutkimusaineiston säilytys perustuu tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b ja e alakohtiin.

Ennen uutta tutkimuskäyttöä rekisterinpitäjä varmistaa, että uusi tutkimuskäyttö on yhteensopivaa aineiston alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa asetuksen vaatimusten mukaisesti. Tutkimusaineiston uudesta tutkimuskäytöstä lähetetään rekisteröidyille uusi tietosuojailmoitus, paitsi jos rekisterinpitäjä ei enää pysty tunnistamaan rekisteröityjä tutkimusaineistosta.

Uudesta tutkimuksesta ei voida lähettää ilmoitusta rekisteröidylle myöskään silloin, jos tietojen toimittaminen olisi mahdotonta tai kohtuuttoman vaivalloista tai jos se estäisi tai vaikeuttaisi suuresti tutkimustarkoitusten saavuttamista (tietosuoja-asetuksen 14 artiklan 5 kohdan b alakohta).

Tutkimusaineistoa säilytetään Helsingin yliopiston umpio-tallennustilalla enintään viisi vuotta tutkimuksen tulosten luotettavuuden arvioimista varten. Sen jälkeen aineisto poistetaan.

15. Mitä oikeuksia rekisteröidyllä on ja oikeuksista poikkeaminen

Yhteyshenkilö tutkittavan oikeuksiin liittyvissä asioissa on tämän ilmoituksen kohdassa 1 mainittu henkilö.

Rekisteröidyn oikeudet

Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus:

• saada pääsy tietoihin
• oikaista tietoja
• poistaa tiedot ja tulla unohdetuksi
• rajoittaa tietojen käsittelyä
• siirtää tiedot järjestelmästä toiseen
• vastustaa tietojen käsittelyä
• olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi.

Rekisteröity ei kuitenkaan voi käyttää kaikkia oikeuksia kaikissa tilanteissa. Tilanteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, millä perusteella henkilötietoja käsitellään.

Tarkempaa tietoa rekisteröidyn oikeuksista eri tilanteissa löytyy tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta: https://tietosuoja.fi/rekisteroidyn-oikeudet-eri-tilanteissa

Oikeuksien soveltuminen

Jos henkilötietojen käsittely tutkimuksessa ei edellytä rekisteröidyn tunnistamista eikä rekisterinpitäjä pysty tunnistamaan rekisteröityä, oikeutta tietojen tarkastamiseen, oikaisuun, poistoon, käsittelyn rajoittamiseen, ilmoitusvelvollisuuteen ja siirtämiseen ei sovelleta, ellei rekisteröidy anna tunnistamisen mahdollistavia lisätietoja (tietosuoja-asetuksen 11 artikla).

Oikeuksista poikkeaminen

Tietosuoja-asetus ja Suomen tietosuojalaki mahdollistavat tietyistä rekisteröidyn oikeuksista poikkeamisen silloin, kun henkilötietoja käsitellään tieteellisessä tutkimuksessa ja oikeuksien toteuttaminen estäisi tai vaikeuttaisi suuresti käsittelyn tarkoitusten saavuttamista.

Tarvetta poiketa rekisteröidyn oikeuksista arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Valitusoikeus

Sinulla on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsot, että henkilötietojesi käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä.

Yhteystiedot:

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Käyntiosoite: Ratapihantie 9, 6. krs, 00520 Helsinki

Postiosoite: PL 800, 00521 Helsinki

Vaihde: 029 56 66700

Faksi: 029 56 66735

Sähköposti: tietosuoja(at)om.fi

 

Tutkimus on tarkoitettu Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisivirkaisille työbtekijöille, Voi osallistua tutkimukseen jättämällä yhteystietosi tällä lomakkeella tai ottamalla yhteyttä hankkeen tutkijaan Markus Himaselta (markus.himanen@helsinki.fi, puh, 0400 409596).

Tutkimuksella halutaan selvittää, millaisia näkemyksiä poliiseilla on yhdenvertaisuuskysymyksistä poliisityössä. Haastatte sisältää kysymyksiä myös poliisin työoloista, johtamisesta ja koulutuksesta.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja jokaiseen yksittäiseen kysymykseen vastaaminen on vapaaehtoista. Haastattelu kestää noin 45 minuuttia.

Haastattelu nauhoitetaan ja litteroidaan myöhemmin tekstiksi. Tutkimusaineisto säilytetään anonyymissä muodossa Helsingin yliopiston palvelimella.

Julkaisemme myöhemmin tutkimuksen tuloksia. Julkaisuissa saatetaan käyttää suoria lainauksia haastatteluista. Emme kerro kenellekään nimeäsi. Emme julkaise myöskään sellaisia yksityiskohtia, joista sinut voidaan tunnistaa.

Tutkimuksen tietosuojailmoitus on luettavissa hankkeen internet-sivuilta.

Tutkimus on osa Helsingin yliopiston pohjoismaista Social exclusion, polarization and security in the Nordic welfare state (SEPOS) -hanketta (2021–2023). Hanketta rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen NordForsk.

 

In order to maintain and strengthen the welfare state and democracy, the SEPOS project develops a broader, policy-relevant conceptualization of societal security, built on the notion of human security that covers aspects such as social cohesion, trust and drivers for marginalization. Instead of naming new issues as security challenges, the project highlights and intervenes in the unequal distribution of security, particularly among marginalized and racialised groups, studying how the divergence in the lived experience of safety, and the securitizing practices contribute to polarization and social exclusion.

Islamophobic and white nationalist groups have emerged in all Nordic countries; introducing new types of security threats, particularly in the aftermath of the violent attacks in Oslo and Utoya (2011), Copenhagen (2015), in Turku and in Stockholm (2017). Extreme movements are mobilising new members and supporters, transnational ties are manifested by participation in foreign conflicts (neo-Nazis in Ukraine; pro-Russians in Crimea; jihadists in Syria and Iraq). This has triggered forms of transnational exchanges and mobilization among extremist groups such as the Nordic Resistance Movement, and incentivising them to generate hybrid mediatised coverage for extremist advocacy.

SEPOS responds to the need of conducting in-depth empirical research on the manifestations of these security issues, being aware of the interactions between these phenomena: social exclusion, polarization and extremisms. The research aims to produce an empirically-based, policy-relevant understanding of the relationship between experiences of marginalization, discrimination and personal security, and to channel this knowledge to public authorities via an encompassing network of stakeholders across the Nordic countries.

The SEPOS project has three main objectives: a) to deepen our understanding of the challenges of human security in Nordic societies, b) to produce policy-relevant, empirical knowledge on how different extremist movements, anti-democratic mobilisations in media and discriminatory patterns of policing influence the experience of safety and trust in public institutions of racialized minorities in Nordic countries, and c) to channel research-based understanding on policy practices and policy measures pertinent to societal security to stakeholders.