Working groups

Social contacts, parenthood and well-being |SUBMIT ABSTRACT HERE|

In this working group, we look at intra- and intergroup contacts in the context of parenting. Becoming a parent has many effects on parents’ social contacts. In this life stage, the importance of previous social relationships and contacts with those outside the family can hinder whereas often the relationships with both the childhood family and other families with children become central. Child affords parents new possibilities for contact through taking care of the child’s needs, participating in recreational activities for families and children, and kindergarten and hobbies. The need for social support and company can motivate parents to seek services as well as encounters with other parents and children.

Social contacts, friendships, and group memberships related to parenthood can provide socio-psychological resources that support well-being, while the absence of social relationships can complicate access to social support and undermine well-being. Poor social relationships, such as negative contacts, exclusion, or intergroup conflicts can deepen the ill-being.

What kind of opportunities parenting offers for intra- and intergroup contacts, and how these opportunities occur in everyday life? Which factors support and which hinder parents’ social contacts and support? How are contacts experienced by parents, whose local networks are intrinsically thinner, for instance because of regional of international migration? What kind of cultural understandings relate to parents’ intra- and intergroup contacts?

We invite proposals that discuss these and other questions relating to social contacts, parenthood and well-being. We welcome both theoretical and empirical presentations in English.

Working group coordinators and presenters:

Tuija Seppälä, Tampere University, Finland

Reetta Riikonen, Tampere University, Finland

Paula Paajanen, Tampere University, Finland

Perspectives on the construction of selves and social relationships |SUBMIT ABSTRACT HERE|

Selves, social relations and relationality are a core interest within various social-psychological and social-scientific approaches. Theorisations in the fields of social constructionist, discursive, affective and new materialist work, in particular, have provided various reconceptualisations and respecifications that have radically shifted the predominant understandings of the human subject and its relations with the social and material worlds. Our panel focuses on meaning-making whereby relations between people, as well as relationality as a concept, are constituted in particular ways, both in empirical materials as well as social scientific theorisations. We welcome papers that attend to the ways in which selves, subjectivities and characteristics of social relations, such as responsibility, vulnerability and agency are shaped in discourse, with a specific focus on the micro- as well as macro-level consequences of employing different understandings of the aforementioned concepts. The enquiries in the working group can thus tap into the processes of discursive, interactional constructions of meaning in which people’s selves, and their separateness or relatedness to other people, come to appear as socially intelligible, and thus work as vehicles for shared understandings in any given social or societal context. In addition to social psychology, we welcome papers presenting insights from various disciplines or from multi- or transdisciplinary work. We thereby hope to engage in a multidisciplinary dialogue among various perspectives on the topics of selves, relationality, and how these are manifested and constructed in various contexts, and how they relate to various social phenomena.

Coordinators:

Satu Venäläinen, University of Helsinki

Paul Cottier, University of Helsinki

Miira Niska, University of Helsinki

Swearing & good health: Rethinking social norms and well-being |SUBMIT ABSTRACT HERE|

Uttering a satisfying four-letter word might feel great but the consequences are assumed to be controversial and negative. Despite these ‘common sense’ assumptions, empirical evidence suggests that swearing performs powerful expressive, social, and regulatory functions; functions which can promote adaptive social and emotional wellbeing, such as improvements to social cohesion or acute pain tolerance. The present working group invites delegates to reconsider the norms and realities which define wellbeing and to construct a more nuanced understanding of the role swearing plays in social and emotional life. In this session, leaders in profanity research will share and discuss their perspectives. Richard Stephens will discuss experimental research characterising swearing as a convenient means of self-help. Karyn Stapleton will talk on the interpersonal and social outcomes of swearing, inviting subtlety into our understandings. Thomas Evans will outline parallels between humour and swearing, and the associated functions for well-being. Kristy Beers Fägersten will build upon this talk with a discussion on the humorous framing of English-language swearwords in Swedish. Olly Robertson will conclude the session and talk on the hidden improvements to emotional wellbeing available through swearword use. The working group welcomes further abstract proposals which complement the schedule and wish for these to be put forward via the call opening on January 11th.

Coordinators:

Olly Robertson, University of Oxford

Thomas Evans, University of Greenwich

Richard Stephens, Keele University

Karyn Stapleton, Ulster University

Kristy Beers Fägersten, Södertörn University

Miten sote-henkilöstö jaksaa muuttuvassa maailmassa: työolot, toimintatavat ja hyvinvointi |SUBMIT ABSTRACT HERE|

Julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa on viime vuosina tehty erilaisia uudelleenjärjestelyjä ja tehostettu toimintaa, vaikka varsinaista sote-uudistusta ei vielä ole toteutettu. Näiden lisäksi koronapandemia on kuormittanut henkilöstöä ja huoli osaavan työvoiman riittävyydestä on kasvanut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta voimavarat kokea muutoksia ja uusia haasteita työssä ovat heikentyneet. Huolestuttavaa on, että yhä useampi hoitoalan ammattilainen jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön takia.

Työryhmässä paneudutaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen, mutta myös esimerkiksi erilaisten tukipalvelujen, henkilöstön työoloihin, toimintatapoihin ja työhyvinvointiin. Työryhmään kutsutaan abstrakteja, joissa esimerkiksi tutkitaan nykyisiä toimintatapoja tai työoloja, ja pohditaan, miten ne tukevat muutokseen sopeutumista. Lisäksi esityksissä voidaan tarkastella muutosten seurauksia. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi erilaiset organisaatiomuutokset, palveluiden ulkoistaminen,  sote-uudistus, tai koronapandemian tai henkilöstörakenteen aiheuttamat muutokset.

Tervetuloa keskustelemaan sote-henkilöstön tilanteesta. Koordinaattoreilla on työryhmässä esitykset, minkä lisäksi aihepiiriä käsitteleviä abstrakteja otetaan mielellään vastaan.

Työryhmän koordinaattorit:

Timo Sinervo, THL

Laura Pekkarinen, Keva

Toimiva monialainen yhteinen työ: hyvinvointia, tuloksellisuutta, yhteiskehittelyä |SUBMIT ABSTRACT HERE|

Perinteisen työn aika on murroksessa. Yhteiskunnan haasteet ovat yhä kompleksisempia ja hallinnonalat ylittäviä. Tässä ajassa monialaiset verkostomaiset rakenteet täydentävät perinteisiä organisoitumistapoja, sillä ne toimivat muuttuvassa ja ennakoimattomassa toimintaympäristössä perinteisiä rakenteita joustavammin. Ne tarjoavat ketterän tavan ratkaista kompleksisia ja hallinnonalat ylittäviä haasteita. Monialaisen yhteisen työn hyödyt saattavat jäädä myös saavuttamatta, mikäli monialaisen organisaation aineettoman pääoman rakentumista ei tutkita ja kehitetä kestävän työn näkökulmasta.

Monialaista yhteistä työtä on tutkittu laadullisesti muun muassa työyhteisötaitojen, yhteisten arvojen, luottamuksen ja ilmapiirin näkökulmista. Monialaisesta yhteisestä työstä on tunnistettu sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa. Monialaista yhteistä työtä ei opita perinteisen koulutuksen keinoin, vaan tekemällä ja tutkimalla sitä arjen käytännön työssä.

Työryhmään toivotaan abstrakteja laaja-alaisesti. Esityksissä voivat painottua teoreettiset tai empiiriset lähestymistavat eri tieteenaloilta. Erityisesti toivotetaan tervetulleeksi uudenlaiset näkökulmat ja metodiset ratkaisut.

Työryhmän koordinaattorit:

Jaakko Helander, HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Taru Lilja, HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Päivi Pukkila, HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Työryhmän oma esitys:

Aineettoman pääoman kehittäminen monialaisissa palveluissa

Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien ryhmärajojen tekeminen ja purkaminen nykyajassa/ Doing and undoing group divisions based on gender and sexuality in contemporary contexts |SUBMIT ABSTRACT HERE|

Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien ryhmärajojen tekeminen ja purkaminen nykyajassa

Työryhmässä tarkastellaan, miten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä ryhmärajoja vahvistetaan tai haastetaan nykypäivän polarisoituneessa kontekstissa, johon liittyy yhtäältä vahvoja pyrkimyksiä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon sekä toisaalta voimakasta vastustusta näitä pyrkimyksiä kohtaan. Tämä dynamiikka tulee ehkä näkyvimmin esiin internetin ja sosiaalisen median konteksteissa, mutta liittyy moniin muihinkin arjen kohtaamisiin. Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, jotka hyödyntävät sosiaalipsykologisia näkökulmia ja metodologioita sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien ryhmärajojen dynamiikan tarkastelussa. Kuinka erilaisia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä positioita omaksutaan ja eletään? Kuinka näihin positioihin tapaistutaan tai kuinka niitä muokataan? Millaiset kielelliset tai muut arkiset käytännöt ylläpitävät tai haastavat sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja muihin toisiaan läpileikkaaviin sosiaalisiin erontekoihin liittyviä jakolinjoja? Kuinka identiteettejä neuvotellaan ja rakennetaan suhteessa näihin ”rajoihin”? Miten nykyajassa tehdään ymmärrettäväksi sukupuolittuneita ja seksualisoituneita elämän osa-alueita? Millaisia edellytyksiä esimerkiksi sosiaalinen media tai eri maiden kontekstit tarjoavat sukupuolen ja seksuaalisuuden haastamiselle tai ylläpitämiselle sosiaalisina erontekoina ja millaisia eriarvoisuuksia niihin liittyy?

Esityskielenä voi olla suomi tai englanti.

Doing and undoing group divisions based on gender and sexuality in contemporary contexts

The working group focuses on how group divisions based on gender and sexuality are enforced and challenged at the current contradictory moment, characterised by significant developments toward increased equality and undermining the legitimacy of such divisions on the one hand, and polarised or aggressive resistance toward such changes on the other. These dynamics are perhaps most vividly at play in the contexts of the internet and social media, but are perceptible also in other areas of everyday life and social encounters. The working group welcomes presentations that explore and illustrate various ways in which social-psychological perspectives or methodologies can be employed in examining these dynamics. The presentations may address questions such as: How are different social positions in relation to sexuality and/or gender adopted, lived, habitualised or customised in different contexts of everyday life? What kinds of discursive or other rountinised practices work to sustain or challenge divisions based on gender, sexuality or other intersecting social distinctions? How are identities negotiated and constructed in relation to these divisions? What forms of intelligibility are available in contemporary contexts for making sense of gendered and sexualized aspects of people’s lives? What kinds of affordances do different contexts, such as the social media or different country contexts, provide for challenging or maintaining these social divisions and the various inequalities they are bound up with?

The presentations can be in English or Finnish.

Koordinaattorit/Coordinators:

Päivi Berg, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Marko Salonen, Tampereen yliopisto

Satu Venäläinen, Helsingin yliopisto

Terveys ja hyvinvointi elämänkulussa kohorttitutkimuksen tulosten valossa |GROUP FULL|

Työryhmässä käsitellään erilaisten riski- ja suojaavien tekijöiden (mm. stressaavat elämäntapahtumat, alkoholinkäyttö, parisuhdetilanne) yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden kehittymiseen elämänkulussa. Yhtenä hyvinvoinnin tutkimuksellisena painopisteenä on mielenterveys ja siihen vaikuttavat tekijät.

Elämänkulullinen tutkimusote mahdollistaa toisaalta riski- ja suojaavien tekijöiden pitkien kehityskulkujen tutkimisen ja sen miten nämä kehityskulut nivoutuvat toisiinsa. Toisaalta tutkimusote antaa viitteitä siitä, miten riskitekijöiden merkitys voi vaihdella elämänkulun eri vaiheissa ja lisäksi on mahdollista tutkia riskitekijöiden pitkän ajan yhteyksiä hyvinvoinnin kannalta.

Työryhmässä esiteltävät tulokset perustuvat suomalaiseen kohorttitutkimukseen (Stressi, kehitys ja mielenterveys –seurantatutkimus, TAM), jossa yhtä tamperelaisnuorten ikäkohorttia on seurattu vuodesta 1983 vuoteen 2019 asti, 36 vuoden ajan. Lähtötilanteessa kohortti muodostui kaikista suomenkielisistä, keväällä 1983 Tampereella peruskoulun 9. luokkaa käyneistä oppilaista ja tutkimukseen osallistujat kattoivat tavoitellun kohortin lähes täydellisesti (96,7 %). Tätä kohorttia (n=2194) on sittemmin seurattu postikyselyin 22, 32, 42 ja 52 vuoden iässä.

Koordinaattorit:

Olli Kiviruusu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hanna Konttinen, Helsingin yliopisto

Työryhmän esitykset kattavat seuraavat aiheet (esitysten järjestys ja otsikot tarkentuvat myöhemmin):

Itsetunnon kehitys nuoruudesta keski-ikään sekä koulukiusaamisen ja oppimisvaikeuksien yhteys kehitykseen Olli Kiviruusu

Alkoholinkäytön pitkittäiset kehityskulut nuoruudesta keski-ikään ja niiden yhteys mielenterveyteen. Vertailu muihin suomalaisiin ja ruotsalaisiin kohortteihin Noora Berg

Alkoholi ja syöminen selviytymisstrategioina eri ikävaiheissa ja niiden yhteys painoon miehillä ja naisilla – unen moderoiva vaikutus Elena Reinistö

Parisuhteen yhteys masennusoireiluun ja itsetuntoon neljässä eri ikävaiheessa nuoresta aikuisuudesta keski-ikään Jenna Grundström

Biculturalism and psychosocial well-being |GROUP FULL|

Biculturalism has become a widely studied topic given the growing number of individuals who are exposed to more than one culture throughout their life, for different reasons. Bicultural individuals face the burden of having to deal with their multiple – and at times conflictual – cultural backgrounds and identifications which is linked to individuals’ general well-being. These contributions will discuss recent advances on the interplay between biculturalism and different facets of psychological adjustment within peculiar social and cultural contexts, thus allowing the audience to better comprehend how different aspects of biculturalism are related to psychosocial well-being.

Coordinators:

Elena Trifiletti, University of Verona, Italy

Rosa Rosnati, Università Cattolica del Sacro Cuore, Milan, Italy

Presentations:

Bicultural adopted adolescents facing ethnic discrimination: the role of intergroup processes – Laura Ferrari,  Sonia Ranieri, Elena Canzi, Francesca Danioni, Rosa Rosnati (Università Cattolica del Sacro Cuore, Milan, Italy)

Facing the unpredictable: how Bicultural Identity Integration affects biculturals’ response to the Covid-19 pandemic – Soraya E. Shamloo, Martina Faccini, Paola Dusi, Elena Trifiletti  (University of Verona, Italy)

Ethnic identity and bicultural integration in internationally adopted adolescents: protection factors against the impact of discrimination? – Lorente Judith, Pérez-Testor Carles, Aramburu Inés (Universitat Ramon Llull, Spain); Mercadal Josep (Institut Universitari de Salut Mental Vidal i Barraquer – Universitat Ramon Llull, Spain)

Bicultural Identity Integration and well-being among bicultural children: a longitudinal study – Martina Faccini, Soraya E. Shamloo, Daniela Raccanello, Paola Dusi, Elena Trifiletti (University of Verona, Italy)

Interaction in the institutions of well-being |GROUP FULL|

Human well-being is a key target of much institutional interventions. On the one hand, such interventions may involve advice-giving, by which the professionals may encourage the clients and socializing them into new ways of thinking, and concrete help for the clients in their search for better conditions for well-being, such as employment. On the other hand, there are institutional interventions where the main purpose of interaction is to provide the clients with an arena of fostering their own well-being through experiences of social inclusion, empowerment, and participation in communal activities. In addition, there are practices that may be seen to serve both above-mentioned wider aims. For example, increasing client involvement in the development of social and health care services has given rise to a new group of experts, who are invited to bring forward their experiential knowledge as client representatives in the service co-development groups. The explicit goal of such groups is to develop those institutional interventions that seek to foster human well-being, but in offering a locus of participation these groups can be seen to constitute an institutional intervention into well-being already in themselves.

All these different types of institutional interventions into well-being are essentially based on face-to-face social interaction between professionals and clients. A deeper understanding of these interactional processes is thus elementary in understanding how human well-being could be generally fostered and where the obstacles standing in the way of such attempts lie. To increase such understanding is the aim of the presentations in this working group.

Coordinator: Melisa Stevanovic
Presentations:

Self-promotion and self-dismission as interactional strategies by experts of experience in co-development of social and health care services – Elina Weiste et al.

Expertise by experience and the management of interactional agenda – Lise-Lotte Uusitalo et al.

Socializing client into new discourses of work in community-based mental health rehabilitation – Melisa Stevanovic et al.

Dilemmas of stigma in the organization of transitional work – Miira Niska et al.

Expressing thinking as an institutional resource: Stance taking in mental health rehabilitation group discussions Jenny Paananen et al.

Sosiaalipsykologia yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden kehittämisessä |GROUP FULL|

Asenteiden ja käyttäytymisen muutoksen tutkimus on ollut sosiaalipsykologian synnystä lähtien sen klassinen ydintutkimusalue. Monien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisun avaimet piilevät käyttäytymisen muutoksessa. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kroonisiin sairauksiin, etniseen syrjintään sekä työ- ja kouluhyvinvointiin voidaan vaikuttaa muuttamalla toiminta- ja elintapoja. Monet tieteenalat tuottavat tietoa vaikuttavista keinoista, mutta tutkimus on ollut hajanaista ja verkostoitumatonta, eikä tieto aina tavoita yhteiskunnallisia päättäjiä.Viime vuosina eri maiden julkishallinnossa on perustettu yksiköitä tai verkostoja tukemaankäyttäytymistieteellisen (mukaan lukien sosiaalipsykologisen) ymmärryksen kytkemiseen osaksijulkishallinnon toimenpiteitä. Nämä keinot eivät rajoitu tuuppaukseen, vaan kattavatmonipuolisen valikoiman käyttäytymiseen vaikuttamisen strategioita. Suomalaisena tuoreenaesimerkkinä Valtioneuvoston kanslia kutsui joukon sosiaalipsykologeja tukemaanKäyttäytymistieteellinen koronaneuvonanto -kokeiluhankkeessa.Käyttäytymiseen vaikuttamista tutkiva, ratkaisuja etsivä ja kenttäkokeita hyödyntäväsosiaalipsykologia on Suomessa hajautunut moneen eri lohkoon. Tämän työpajan tarkoitus onluoda kokonaiskuvaa siitä, miten sosiaalipsykologia – osana käyttäytymis- jayhteiskuntatieteiden verkostoa – voi antaa vaikuttavamman panoksen käyttäytymisenymmärtämiseen ja vaikuttamisratkaisujen luomiseen tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kesken.

Tämän työpajan tavoitteena on pohtia ja keskustella:

  • Miten sosiaalipsykologiaa voitaisiin kehittää Suomessa siten, että tuottaisimme käyttäytymisen muutokseen vaikuttamisen laadukasta akateemista tutkimusta sekä teorian että metodologian osalta?
  • Miten sosiaalipsykologian teorialähtöisyydestä voitaisiin siirtyä ratkaisuhakuisuuteen?
  • Millaisilla aloilla me sosiaalipsykologit voimme parhaiten toimia niin, että tutkijat, valtionhallinto ja vaikuttamistyötä tekevät järjestöt löytävät uusia yhteistyön muotoja ja synergiaetuja?
  • Miten voimme parantaa suomalaisen sosiaalipsykologian edellytyksiä tehdä korkeatasoista tutkimusta interventioista?
  • Miten voimme tehostaa sosiaalipsykologisen tutkimuksen hyödyntämistä politiikkatoimien suunnittelussa sekä parantaa valtionhallinnon ja järjestöjen edellytyksiä kohentaa hyvinvointia edistävien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta?
  • Millaisia asioita on huomioitava, kun tieteellistä tietoa hyödynnetään vaativissa käytännön sovellustilanteissa – haittavaikutusten minimoimiseksi ja vaikuttavuuden maksimoimiseksi?
Työryhmän koordinaattorit:

Nelli Hankonen, Helsingin yliopisto

Matti Heino, Helsingin yliopisto

Minttu Palsola, Helsingin yliopisto

Esitysten pitäjät:

Nelli Hankonen

Matti Heino

Kaisa Saurio

Minttu Palsola

Perspectives on populism and nationalist rhetoric |GROUP FULL|

This working group presents some examples of recent research on social psychology of nationalism and populism carried out in the University of Eastern Finland (UEF). Central in our research is its focus on the persuasive and mobilizing power of political rhetoric. Our research, funded by the Academy of Finland and Kone Foundation, strongly leans on research on collective memory/social representation of history and discursive approaches on political rhetoric. In particular, our research aims to broaden analysis of political communication in the field of multimodality and in so doing develop novel tools for the analysis political social psychology.

The individual presentations of the WG approach populism and nationalist rhetoric from different empirical perspectives. The presentations discuss the recent and ongoing studies on multimodal analysis of the mobilization of populist rhetoric in Finns Party election video, the uses of social representation of national history in social media memes of far-right movements, the multimodal mobilization of intergroup relations and nationalist discourse through press representations of COVID-19, as well as the meaning-making of the Finnish populist voters.

Coordinator:

Eemeli Hakoköngäs, University of Eastern Finland (UEF)

Presentations (tentatively):

Mobilizing collective hatred through humour: Affective–discursive production and reception of populist rhetoric  Inari Sakki, UEF

The appeals of populism – Helena Rovamo, UEF

Boosting Nationalism through COVID-19 Images: Multimodal Construction of the Failure of the “Dear Enemy” with COVID-19 in the National Press  – Jari Martikainen, UEF

The Social Representation of National History in Internet Memes of Two Far-Right Groups in Finland – Eemeli Hakoköngäs, UEF