Ensimmäinen luento ja GISin uusi maailma

Ensimmäinen luento

Ensimmäisellä luennolla tutustuttiin QGIS-ohjelman käyttöön, joka itselleni ja monelle muulle, kuten Ville blogissaan (Väisänen, 2021) huomauttaa, oli uusi kokemus. Harjoituksen tekeminen oli ohjeistettuna varsin helppoa, mutta muutama virhe lopputulokseen pääsi (kuva 1). Kartan pitäisi näyttää typenpäästöjen osuuden Itämereen kosketuksissa olevien maiden kesken. Jostain syystä en kuitenkaan saanut muutettua typpiarvoja pienempiin osuuksiin, vaan ne ovat suurempina arvoina. 

Kartta on kuitenkin visuaalisesti samanlainen kuin muiden opiskelijoiden oikeaoppiset kartat, kuten Martan tai Elmon kartta (Huttunen, 2021; Holopainen, 2021) eli maat ovat jakaantuneet samanlaisiin kategorioihin, vaikka arvot ovat väärin. Toinen virhe on värien käyttö. Olisin voinut muuttaa värimaailmaa paljon neutraalimmaksi, sillä nyt monet eri värit nousevat esiin liian voimakkaasti. Tämä tekee kartasta vaikeasti luettavan ja sekavan, sillä siinä on muutenkin paljon sekalaista visuaalista tietoa, kuten typpipäästöt tummansinisellä sekä syvyyskäyrät punaisella. 

Muuten sanoisin onnistuneeni ensimmäiseksi kerraksi hyvin. Avatessani QGISin uudestaan seuraavaa harjoitusta varten, huomasin, että suurin osa eri komennoista ja vaiheista, mitä luennolla käytiin läpi, olivat jääneet mieleen. Tämä ei ollut ollenkaan, mitä olin olettanut. Yleensä tarvitsen monta toistoa, että pieninkin uusi tieto muistuu kunnolla. Nyt kuitenkin toimintojen suorittaminen sekä tietojen etsiminen sujuivat ilman suurempia vaikeuksia QGISin hienoisesta visuaalisesta sekavuudesta huolimatta. 

Tietysti muutamia yksityiskohtia täytyi vielä kerrata eikä tämä tarkoita, etten olisi kohdannut minkäänlaisia vaikeuksia, mikä näkyy heti seuraavasta harjoituksesta. Itse asiassa vaikeuksien ja omien virheiden tajuamisesta sain ohjelman käyttöön vielä lisää itseluottamusta, sillä monet geoinformatiikan osa-alueet tuntuvat itsestäni varsin haastavilta. Yhteenvetona sanoisin, että tästä on hyvä lähteä rakentamaan syvempää ymmärrystä koko konseptista ja siirtyä kohti vaativampia harjoituksia. 

Kuntaharjoitus

Huomasin, että vaikka moni asia painui mieleen, tietojen soveltaminen tuotti hieman vaikeuksia. Yritin soveltaa ensimmäisen luennon vaiheita liian kirjaimellisesti toiseen harjoitukseen, vaikka aineisto oli tietysti erilainen. Taisteltuani muutaman tunnin ja kerrattuani ensimmäisen luentokerran videota, tajusin, että laskutoimitusten teko on aivan turhaa, sillä tiedot on suhteutettu jo valmiiksi kunnittain. Tämän jälkeen tietojen visualisointi ja legendan, mittakaavan sekä pohjoisnuolen lisääminen sujuikin hyvin nopeasti ja kartta valmistui parissa kymmenessä minuutissa.

Karttani (kuva 2) esittää 0–14-vuotiaiden prosenttiosuutta Suomen kuntien väestöistä luonnollisiin arvoihin jaettuina (Natural Breaks QGISissä). Valitsin kyseisen aineiston, koska se antaa kuvaa hieman pidempiaikaisesta trendistä kuin syntyvyys. Toisaalta lukuihin vaikuttaa myös muuttoliike, joten ne eivät ole täydellisiä syntyvyyden tarkasteluun, vaan yleisesti ikärakenteen purkamiseen. 

Kartan tulos on hieman sekava, jos sitä tarkastelee todella yksityiskohtaisesti, mutta isompia trendejä on länsi- ja etelärannikon vertaaminen Itä-Suomeen sekä pohjoiseen. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa ovat alueita, joiden kunnilla on korkeammat prosentit. Yksittäisiä kuntia, joissa 0–14-vuotiaiden osuus on suuri ovat esimerkiksi Oulun, Tampereen ja Helsingin ympäryskunnat, kuten Pornainen tai Liminka. Toisaalta taas esimerkiksi Helsingissä 0–14-vuotiaiden osuus on pieni, minkä voisi olettaa johtuvan työikäisten ja opiskelijoiden muuttoliikkeestä ja lapsiperheiden vähäisemmästä määrästä. Toinen kurssikaveri, Eero, oli myös valinnut saman aiheen ja hänen kartassaan on omaani muutamia eroja luokka-arvojen muutoksen ansiosta. Itse en juuri miettinyt vaihtoehtoina muiden kuin luonnollisten arvojen perusteella jakamista, mutta nähtyäni Eeron kartan (Turkki, 2021), mietin varmasti tulevaisuudessa pidemmän aikaa, jos jokin toinen vaihtoehto sopisi paremmin. 

Vaikka alussa oli vaikeuksia aineiston ymmärtämisen takia, loppujen lopuksi tämäkin harjoitus tuntui helpolta. Sain vielä paremman ymmärryksen QGISin käytöstä ja luottamusta, että pystyn käyttämään sitä ilman tarkkaa ohjeistusta. 

 

Lähteet

Kurssimateriaali

Väisänen, V. (23.1.2021). QGIS-hommat tulille (blogikirjoitus). Haettu https://blogs.helsinki.fi/villvais/

Huttunen, M. (19.1.2021). Tästä se lähtee! (blogikirjoitus). Haettu https://blogs.helsinki.fi/humartta/

Holopainen, E (23.1.2021). Tutustuminen QGIS-ohjelmistoon [vk. 3] (blogikirjoitus). Haettu https://blogs.helsinki.fi/elmblog21/

Turkki, E. (24.1.2021). Qgis-ohjelmiston perusteet ja ensimmäisten karttojen tuottaminen (blogikirjoitus). Haettu https://blogs.helsinki.fi/turkkiee/2021/01/24/qgis-ohjelmiston-perusteet-ja-ensimmaisten-karttojen-tuottaminen/