Kolmas kurssikerta: aineistojen liittämistä ja valuma-alueita

Kolmannella kurssikerralla uutta asiaa tuli omasta mielestä aivan tarpeeksi. Työnteko aloitettiin heti ensimmäisen kymmenen minuutin aikana, kun toimme QGISiin Afrikan kartan ja siihen liittyviä arvoja. Kävimme läpi erilaisten aineistojen yhteen liittämistä niin ohjelmien välillä kuin pienemmälläkin kaavalla. Liittämiseen oli monia vaihtoehtoja riippuen aineistosta tai tiedon muodosta, joten siihen kului yllättävän paljon aikaa. Merge by selected featuresaggeragate sekä dissolve olivat vain muutamia eri keinoja, joten oikean työkalun löytämiseen onnistuu kyllä kuluttamaan aikaa. Excel tiedostojen liittämis ja niiden muuttamista .csv-tiedostoiksi harjoiteltiin myös muutamaan otteeseen 

Internetiin ja populaatioon liittyvä tiedosto aiheutti omalla kohdallani ongelmia, sillä QGIS ei laskutoimitusten jälkeen suostunut tuottamaan uutta tasoa, vaan lisäsi tiedot vain aikaisempaan tasoon. Periaatteessa tämä ei haitannut tehtävän tekoa ennen kuin yritin korjata asiaa, jolloin poistin vahingossa kaikki aikaisemmat arvot ja jouduin tekemään prosessin alusta. Vaikka hetken niin sanotusti hajotti, uudelleen tekeminen ei vienytkään tuhottomasti aikaa ja oli hyvää kertausta aineistojen liittämisestä. Pääsin takaisin mukaan, kun tarkastelimme konfliktien sijoittumista öljy- ja timanttiesiintymiin nähden, mistä syntyikin kovan työn tuloksena kartta Afrikan konflikteista ja luonnonvarojen sijoittumisesta (kuva 1).  

Kartasta voi huomata, kuinka kilpailu resursseista korreloi konfliktien sijainnin kanssa. Esimerkiksi itärannikolla monet konfliktit sijoittuvat timanttikaivosten ja öljykenttien lähelle. Toisaalta tästä ei voi vielä varmistaa syy-seuraussuhdetta, sillä konflikteja esiintyy muuallakin ja Afrikan historia on monivivahteinen. Siirtomaa-ajan sorto näkyi esimerkiksi Ruandan kansanmurhassaMonilla eripuraisilla valtioilla on pitkäaikaisia ongelmia talouden ja hallituksen kanssa, kun taas muutamat valtiot, kuten kehittynyt Botswana eivät ole tilaston mukaan kokenut suuria konflikteja timanttikaivoksistaan huolimatta. Lotta Mattilan blogissa on eritelty mahdollisia syitä ja seurauksia vielä monipuolisemmin (Mattila, 2021).

Kuva 1. Ensimmäinen kartta havainnollistaa konfliktien ja resurssien (öljy, timanttikaivokset) sijainnin Afrikassa kurssimateriaalin pohjalta.

 

Onneksi laskutoimitusten teko QGISin laskimessa sekä valmiin kartan printtaus alkavat tässä vaiheessa käydä jo tutuksi, joten koko tuntia ei tarvinnut taistella suht uusien asioiden kanssa. Lisäksi itsenäisen harjoituksen ohjeistus oli sen verran selkeä, että senkin tekeminen oli loppujen lopuksi ohjeiden seuraamista. 

Itsenäisenä harjoituksena oli luoda pääosin Suomessa sijaitsevien valuma-alueiden tulvaindeksi sekä liittää mukaan diagrammi kyseisten alueiden järvisyydestä (kuva 2). Kuten sanoin, ohjeet olivat varsin selkeät ja suuripiirteinen olemus kartalla syntyi varsin nopeasti. Ongelmana oli kuitenkin sopivien arvovälien valinta ja niiden visuaalinen puoli sekä järvisyyden pylväsdiagrammi, joka omassa kartassani vaikuttaa kömpelöltä. Yritin tehdä oman väriskaalan, mutta siitä tuli huonompi kuin valmiiksi saatavilla olevista. Olen huomannut kurssin aikana, että en ole harvinaisen luova tai visuaalisesti lahjakas henkilö, joten tällaisten päätösten tekeminen tuottaa aina päänvaivaa. Monelta matalan järvisyysprosentin omaavalta alueelta, varsinkaan rannikolta, ei erota diagrammia, sillä ne ovat liian pieniä. Lisäksi unohdin laittaa legendaan, että järvisyysprosentti vaihtelee nollan ja 19,8 % välillä. 

Kasper on blogissaan analysoinut järvisyyden ja tulvaindeksin yhteyttä erinomaisesti (Mickos, 2021). 

Kuva 2. Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti (0-19,8 %).

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

Mattila, L. (5.2.2021). Kolmas kurssikerta. Haettu https://blogs.helsinki.fi/lottmatt/

Mickos, K. (5.2.2021). Kurssiviikko 3: tietokantapainia. Haettu https://blogs.helsinki.fi/kmickos/

 

2 vastausta artikkeliin “Kolmas kurssikerta: aineistojen liittämistä ja valuma-alueita”

  1. Paluuviite: MAA-202 -KURSSIBLOGI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *