Moodlen toimintakatkos aiheutti heti aamulla itselleni päänvaivaa, mutta neljäs kurssikerta alkoi kuitenkin varsin rauhallisesti käydessämme läpi piste- ja ruutuaineistojen ominaisuuksia ja perusteita. En ollut tiennyt, että ruutuaineistot voivat maksaa tuhansia euroja, mutta toisaalta sen ymmärtää, kun tarkastelee nykypäivän laatua ja kattavuutta. Esimerkiksi lasertekniikan avulla voidaan tuottaa tulosta kymmenien senttien tarkkuudella erittäin laajalta alueelta.
Teoriaosuuden jälkeen siirryimme luomaan omaa ruutuaineistoa, kun jaoimme pääkaupunkiseudun kilometrin kokoisiin ruutuihin. Tärkein uusin asia oli isojen tietokantojen pilkkominen tällaiselle ruutuaineistoille, mikä tapahtui liitäntätyökalujen avulla. Kun niitä oppii hyödyntämään yhdessä valintatyökalujen kanssa, pääsee QGISissä tekemään mielenkiintoisia analyysejä varsin nopeasti. Luennolla haettiinkin kymmenien muuttujien joukosta kätevästi juuri tietyt analysoitavat kohteet, joista valmistui ruotsinkielisen väestön määrää havainnollistava ruututeemakartta. Tämän valmistuttua lopputunti kului Pornaisten rasteriaineiston yhdistelyyn sekä seuraavan tunnin alustamiseen.
Kurssin edetessä olen pyrkinyt aktiivisemmin kertaaman opetettuja asioita ja tein myös nyt harjoitellun teemakartan uudelleen, paitsi vaihdoin aiheen ruotsinkielisestä väestöstä ikäluokkien tarkasteluun ja tarkemmin 0–18-vuotiaiden määrään (kuva 1). Kuvasta voi nähdä, että karttaa ei ole siistitty, vaan turhat asiat, kuten järvet ja joet vievät liikaa huomiota ilmiön analysoinnilta. Vakuutin itselleni, että tämä olikin vain testi ja kiitos Ilarin vinkkien sain tehtyä oikeasta analyysistä (kuva 2) visuaalisesti hienomman (Leino, 2021).
Kotitehtävänä oli tuottaa oma ruututeemakartta sekä analysoida tuloksia. Säilytin saman muuttujan eli 0–18-vuotiaiden määrän, mutta laskin heidän osuutensa muuhun väestöön verrattuna (kuva 2), sillä halusin kerrata suhdelukujen laskemista. Absoluuttiset arvot olivat mielestäni suht hyvä aineisto, sillä ruututeemakartassa kohteet sijaitsevat rajatuilla alueilla, jotka perustuvat tasaisiin etäisyyksiin. Suhdelukukartta paljastaa kuitenkin huomattavasti paremmin, kuinka tarkasteltava kohde esiintyy suhteessa muihin kohteisiin. Tässä tapauksessa muihin ikäluokkiin. Ilman tätä vertailua aineisto nostaa väkiluvun yhteydessä esille yleensä sen alueen, jossa on eniten ihmisiä. Verrattuna absoluuttisiin arvoihin suhdelukukartta näyttää melkein päinvastaisen ilmiön eli pohjoisessa 0–18-vuotiaiden määrä on suurempi ja Helsingin keskustan alueella pienempi. Yleisestikin Helsingissä luku on pienempi kuin Vantaalla ja Espoossa, minkä olettaisin johtuvan Helsinkiin kohdistuvasta työ- ja opiskeluikäisestä muuttoliikkeestä. Helsingissä ja Vantaalla nuorten määrä on ollut laskussa, kun taas Espoossa luku on kaikkiin Suomen suurkaupunkeihin verrattuna paremmalla tasolla, mikä selviää kuntien raporteista (Vuori, Mäki, Bergroth, 2020; Jaatinen, S., 2020; Parviainen, E., 2020).
Ruututeemakartan ongelma on sen tarkkuus. Aikaisempien kurssikertojen kuntien väliseen vertailuun verrattuna tämän kerran aineisto on kieltämättä tarkempi. Kuitenkin jos kurssilla olisi aiemmin käsitelty pienempiä alueita, vektoriaineistot olisivat parempia kuin ruutuaineistot yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Tekemässäni ruututeemakartassa vaihtelu näkyy vain neliökilometrin kokoisella alueella, jonka sisällä voi olla paljonkin eroja. Tietysti kun ruutukokoa pienentää, kuten Antti on tehnyt omassa kartassaan, tarkkuuskin paranee (Paakkari, 2021).
Lähteet
Jaatinen, S. (2020). Väestörakenne 2018/2019. Espoon kaupunki. Haettu https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaestonmuutokset/Vaestorakenne_ja_vaestonmuutokset(340)
Leino, I. (8.11.2021). Kolmas kurssikerta. Haettu https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/08/kolmas-kurssikerta/
Paakkari, A. (11.2.2021). Viikko 4. Neljäs luento ja harjoitukset. Haettu https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/2021/02/11/viikko-4-neljas-luento-ja-harjoitukset/
Parviainen, E. (2020). Vantaan väestö 2019/2020. Vantaan kaupunki. Haettu https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151877_Vantaan_vaesto_2019-2020.pdf
Vuori, P., Mäki, N., Bergroth, C. (2020). Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019. Helsingin kaupunki. Haettu https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/20_09_17_Tilastoja_10_Vuori_Maki_Bergroth.pdf