Olen moneen otteeseen blogissa maininnut, kuinka homma tuntuu jo luistavan; karttojen viimeistely, attributes-taulukon laskut sekä muutamat käytetyimmät toiminnot, kuten Join attributes by location tai Select by… ovat tulleet tutuiksi eikä niiden käytössä ole itsessään isompia ongelmia. Kuitenkin kun eteen lyötiin tehtävänanto ja muutama aineisto, veti se hiljaiseksi ja pakotti keräämään ajatuksia ennen kuin pääsi edes ensimmäisestä tehtävästä eteenpäin. Nyt huomasin, kuinka paljon todellisuudessa tulisi kaikista opituista asioista muistaa. Yksinkertaisista työkaluista vaikeampiin konsepteihin ja niiden yhdistelyyn. Esimerkiksi Helsinki-Vantaaseen liittyvä alueen valinta kahden muuttujan perusteella aiheutti sen laadun muistikatkoksia, että kaiken muun lisäksi unohtui, miten luodaan valituista arvoista uusi layeri. Toiston tärkeyttä ei voi tässäkään vaiheessa peräänkuuluttaa liikaa ja omalla kohdallani sitä pitäisi tehdä varmaankin vielä enemmän, sillä sen verran joutui kamppailemaan joidenkin asioiden kanssa. Toinen tärkeä asia itselleni (en kuulu luontaisiin GISWelhoihin) on ottaa prosessi meditatiivisena harjoituksena, mihin Arttukin viittasi edellisellä kurssikerralla. Juuri Helsinki-Vantaan tehtävään kului sen verran aikaa, että ellei Miles Davis olisi ollut auttamassa hommat olisivat varmasti vieläkin kesken. Kaikista esteistä on kuitenkin toistaiseksi päästy yli, vaikka vaikeimpia haasteita tai lisätehtäviä en ole ottanut vastaan. Aina pitää myös muistaa, että arkeen kuuluu muutakin kuin opiskelua, mistä hienosti kirjoitettu muistutus löytyy Martan blogista (Huttunen, 2021).
Ja onneksi ei sentään tarvitse aloittaa täysin tyhjästä, vaan materiaalit ovat kurssilla olleet laadukkaita eikä niiden kanssa ole ollut ongelmia. QGIS antaa mahdollisuuden tuoda lukuisia eri aineistoja ja tarkastella niitä erittäin tarkasti. Näen oman harhailuni osittain positiivisena asiana ainakin QGISin kannalta, sillä työkalujen mieleen palauttaminen kertoo monipuolisesta valikoimasta, jolla voi tehdä vaikka minkälaisia analyysejä. Tällä kerralla tutustuimme itsenäisesti puskurianalyyseihin esimerkiksi lentomelun ja juna- sekä metroasemien avulla. Puskurianalyysit voivat olla erittäin hyödyllisiä, kun halutaan selvittää esimerkiksi päästöjen vaikutusta tai tietyn palvelun vaikutusalueella olevien ihmisten määrää. Viimeksi mainittu sovellus oli teemana monissa harjoituksissa, joiden vastauksia voi tarkastella alla olevasta taulukosta (taulukko 1). Vapaavalintaisista tehtävistä valitsin kouluihin liittyvien tietojen laskemisen.
Clip ja buffer-toimintoon tutustuminen antoi jälleen uusia eväitä tulevaisuuden GIS-taistoihin ja koko tehtäväpaketin läpi puskeminen oli vapauttava tunne, jota en kuitenkaan mielelläni haluaisi kokea jokaisella kerralla. Geoinformatiikka on näyttäytynyt monessa valossa tällä loppusuoralle kääntyvällä kurssilla ja tämä oppitunti laittoi perspektiiviin sitä työnteon määrää, jota tarvitaan oikeaoppisiin analyyseihin. Vaikka ainaiset kartan hienosäädöt olivat aiemmin tuntuneet helpoilta, on selvää, että jos haluaisin joskus tulla Giswelhoksi, muutaman tunnin klikkailusessiot eivät yksin sitä mahdollista.
Lähteet
Huttunen, M. (18.2.2021). Harjoitus 5: Bufferointia (ja kaupunki-ikävää). Haettu https://blogs.helsinki.fi/humartta/2021/02/18/harjoitus-5-bufferointia-ja-kaupunki-ikavaa-paivittyy/