Havahduin viimeisen kerran tehtävänantoon erittäin myöhään ja kiitän Marttaa siitä, että sain sen selville ajoissa. Viimeisen päivän uurastuksella ehdin kuitenkin etsiä muutaman aineiston tulvavyöhykkeistä Yhdysvaltojen alueilla. Kurssiaineiston linkeistä löytyi lisäksi hyvät pohjakartat, joten niitä ei tarvinnut metsästää koko päivää.
Alkuperäisestä ajatuksestani eli tulvariskikarttojen teosta syntyi ensimmäinen kartta (kuva 1), jota en kuitenkaan saanut aivan sellaiseksi kuin olisin halunnut. Halusin laskea puskurianalyysin avulla tulvariskialueella olevien ihmisten määrän, mutta huomasin myöhemmin, että USGS:n tiedot (USGS, 2021) olivat hieman rajoittuneita niiden paikallisuuden takia eivätkä ne edustaneet täydellisesti tulvariskejä, vaan pikemminkin joen lisääntynyttä volyymiä. En myöskään saanut liitettyä niitä isompaan kuvaan eli osavaltioskaalaan, koska tiedostossa ei ollut osavaltioiden nimiä. Kuitenkin kuten kuvasta näkyy, suurin osa tulvariskin alla olevista jokialueista sijaitsee maan itäosissa, joka on väestörikasta aluetta.
Koska ensimmäinen kokeilu ei onnistunut, päätin seuraavaksi keskittyä ihmismaantieteen teemoihin, joista ensimmäisen sain helposti samasta tiedostosta, josta olin saanut arvot väestökartan tekoon (Census, 2021). Tein siis kuvassa 2 näkyvän kartan, jossa vuoden 2019 syntyvyys on ilmoitettu ympyrädiagrammien koon avulla. Arvatenkin isoimmissa osavaltioissa syntyvyys oli suurin ja olisin voinut hyvin suhteuttaa väestöön, jolloin syntyvyyden ja taustalla olevan väestökartan tiedot olisivat poikenneet hieman toisistaan. Nyt ne toistavat liikaa samoja asioita.
Viimeisen kartan (kuva 3) tiedot löysin BEA:n sivuilta (BEA, 2021). Käytin tässäkin pohjana samaa väestökarttaa ja otin kaveriksi vuoden 2019 tulot, joten muuttujista voi jo päätelläkin jo jotain. Lisäksi paransin informaatiotasoa, sillä laitoin tulojen määrän ympyrädiagrammien sisään.
Itä- ja länsirannikolla on selkeästi isoimmat tulot, mikä sopii niiden maineeseen innovaatiovyöhykkeinä ja maan taloudellisina vetureina. Yllätyin hieman Kalifornian jäävän alle 70 tuhannen, mutta toisaalta se on paljon isompi kuin monet itärannikon valtiot, joten tuloerot ovat pakostikin varsin suuria. Muutamia muita yllättäviä arvoja löytyi Texasista ja Floridasta, joiden asukasluvut ovat varsin suuria ja joiden en olettanut jäävän monen Keskilännen osavaltion, kuten Wyomingin tai Nebraskan taakse. Mississippi on osavaltioista köyhin, mikä Wikipedian mukaan liittyy historiallisesti puuvillaan perustuneeseen talouteen sekä moniin luonnonkatastrofeihin, jotka ovat aiheuttaneet isoja ongelmia (Mississippi, 2021). Monet muutkin köyhimmistä valtioista ovat entisiä etelävaltioita.
Kurssi oli sitten siinä. Alkuun tuntui, että uudet asiat jäivät hyvin mieleen juurikaan tuntitehtäviä kertaamatta, mutta loppua kohti tehtävät vaikeutuivat siihen malliin, että ymmärsin kertauksen tärkeyden ihan eri tavalla. Tälläkin kerralla huomasin vielä virheitä omissa kartoissani, jotka muihin kurssilaisiin vertaillessa pistivät silmään. Erityisen mielenkiintoinen kartta oli Helmillä, joka esitti kaksi muuttujaa yhdessä ympyrädiagrammissa pohjakartan lisäksi. Virheistäni huolimatta uskon, että pystyn luomaan vähintään yksinkertaisen teemakartan tyhjästä, sillä se onnistui muutamaan otteeseen tälläkin tunnilla.
Lähteet
BEA. (3.3.2021). GDP and Personal Income. Haettu https://apps.bea.gov/iTable/iTable.cfm?reqid=70&step=1&acrdn=4
Census. (2.3.2021). US and World Population Clock. Haettu https://www.census.gov/popclock/
Lappalainen-Imbert, H. (2.3.2021). Kerta 7 – Itsenäisesti tehtävä kartta. Haettu https://blogs.helsinki.fi/laphelmi/2021/03/02/kerta-7-itsenaisesti-tehtava-kartta/
Mississippi. (8.3.2021). Wikipedia. Haettu https://en.wikipedia.org/wiki/Mississippi
USGS. (2.3.2021). Download WaterWatch Map Shapefile. Haettu https://waterwatch.usgs.gov/new/index.php?id=wwds_shp