QGis (Cookies)

Lähdimme ensimmäisellä harjoituskerralla kokeilemaan QGis kartanteko-ohjelmaa. En ole koskaan aiemmin vastaavaa ohjelmaa käyttänyt, mutta onneksi logiikka tuntui aika hyvältä ja yleisillä tietoteknisillä valmiuksilla pääsi hyvin alkuun. Tuntuu, että esimerkiksi CorelDrawn, PhotoShopin ja Excelin tuntemisesta oli tässä hyötyä.

Sain harjoituksen aikana luotua toimivan teemakartan Itämeren typpipäästöistä! Se oli paljon helpompaa, kuin CorelDraw:lla, jota käytimme viime kurssilla alueiden kartoittamiseen. Legendakin syntyi ilman yhtään neliön piirtämistä! Tietenkin data täytyy olla valmiina aineistossa, mutta sitähän on netti täynnä, kunhan osaa hakea.

Erityisen innostunut olin matemaatikkona QGisin laskentamahdollisuuksista. Niin hienoa logiikkaa! Kun tiettyihin alueisiin on liitetty numeerista tietoa, niin niiden kanssa voi laskea vaikka minkälaisia suhteita! Vaikka koirien määrän suhde väkilukuun.

 

Itämeren ympärysvaltioiden typpipäästöt suhteutettuna Itämereen päätyvän typen kokonaspäästöihin

Me laskimme Itämeren ympärysmaiden typpipäästöjen suhdetta kaikkiin maalta tuleviin typpipäästöihin. Vielä kun muokkasimme eri arvoja, saatiin alueet erivärisiksi teemakarttatyökalun avulla, jolloin näin itsekin käsillä olevan datan paljon paremmin. Lukuina Suomen typpipäästöt tuntuivat surullisen suurilta, mutta suhteutettuna kaikkien maiden päästämiin typpipäästöihin Suomi ei ollutkaan pahimmasta päästä. Vielä kun poistin karttanäkymästä turhat kerrokset (layerit), lisäsin pohjoisnuolen (joka osoittaa valmiiksi miltei aina siihen pohjoiseen, joka kartassa on)ja mittakaavan (myöskin valmiiksi skaalattu!), ja annoin QGis:n luoda  minulle legendan ihan itse. Ja niin kartta oli valmis. Ihanaa! Niin helppoa tähän asti!

Teemakarttani ei juuri tuottanut yllätyksiä. Venäjän pahiksen roolista Itämeren saastuttajana on jo puhuttu paljon, ja samaa asiaa karttakin näyttää. Kiinnostavaa olisi myös suhteuttaa typpipäästöt valuma-alueella asuvien ihmisten määrään tai maatalouden määrään. Tällöin, toisin kuin typpipäästöjen kokonaismäärään verrattaessa, voisimme nähdä, missä maissa asiat ovat tosiasioihin nähden hyvällä mallilla. Tällä tarkastelumallilla Venäjäkin saattaisi saada pientä synninpäästöä, sillä sen valuma-alueella asuu luultavasti paljon enemmän ihmisiä kuin Suomessa, vaikka rantaviiva onkin lyhyt. Toisaalta Suomessa taas on luultavasti enemmän maatalouspinta-alaa. Viro näyttäisi kartallani hoitavan puhtoisen pulmusen roolissa, mutta pitää muistaa, että myös maapinta-ala ja väkiluku ovat pieniä moniin verrokkimaihin nähden.

Typpipäästöjä käsittelevää dataa saimme käyttöömme HELCOM:lta, joka on  Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio. Marita Selin avasi HELCOM:ia hieman omassa blogissaan ja kertoo sen tavoitteista.

Marita Selinin kurssiblogi, Ensimmäinen kurssikerta. Luettu 20.1.2018. https://blogs.helsinki.fi/selkala/2018/01/19/ensimmainen-kurssikerta/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *