Tietokantoja ja teemakarttoja
Kolmannen kurssikerran tavoitteena oli perehtyä tietokantojen yhdistämiseen ja muokkaamiseen MapInfo-ohjelmalla. Aloitimme heti käytännönharjoituksella, jossa käsittelimme, yhdistimme ja toimme uutta dataa MapInfoon Afrikan valtioista. Tarkoituksena oli tuottaa lopulta opettajan ohjeita seuraten teemakartta, jossa näkyy Afrikassa tapahtuneet konfliktit, sekä timanttikaivokset ja öljykentät valtioittain. Lisäksi tietokannasta löytyy joko laskettuna tai yhdistettynä tietoa Afrikan valtioiden Internetin ja Facebookin käyttäjämääristä, sekä näiden välisestä yhteydestä. Olettaisin, että tietokannasta löytyi myös loogisesti valtioiden asukasluvut, mutta tästä en mene takuuseen.
Lopulta sain kuin sainkin harjoituskartan valmiiksi juuri sopivasti ennen seuraavaan varsinaiseen kurssityöhön siirtymistä. Tämä ei kuitenkaan ollut aivan mutkatonta, sillä MapInfo aiheutti kokemattomalle käyttäjälle päänvaivaa heti alkumetreiltä lähtien. Olin ollut viime viikon poissa ja sen huomasi heti kun avasi ohjelman. Hetken joutui muistelemaan ihan MapInfon perustoimintoja. Ensimmäinen kohtaamani ongelma ilmeni jo tietojen kopioinnissa, sillä kopioituani tietokannan väärin, en pystynyt muokkaamaan sitä kunnolla tuotuani sen MapInfoon. Ilmeisesti muillakin ilmeni samantyyppisiä ongelmia. Tästä siis jo huomaa, että pienillä asioilla voi olla suuri merkitys, mikäli ei täysin tiedä mitä tekee tai yrittää keskittyä samalla liian moneen asiaan.
Seuraavaksi työni keskeytyi kun tietokantojen yhdistäminen ei toisessa vaiheessa jostain syystä toteutunutkaan, vaikka olin seuraavinani ohjeita. Olinkin kirjoittanut muistiinpanoihini siltä hetkeltä “Back in business, mutta metsään mentiin”. Se kuvaa aika osuvasti ahdistuksen hetkellistä syvyyttä. Onneksi apunani oli kuitenkin Arttu ja avuliaita kurssikavereita! Paniikkiturhautuminen kärryiltä tippumisesta oli selätetty, mutta edelleen MapInfon käytössä aiheutuu hieman haasteita. Olisi hyvä ymmärtää, mitä painelee ennen kuin painelee eikä niin, että seuraa vain sokeasti opettajan antamia ohjeita. Toki ohjeiden seuraaminen on oleellista ja erittäin aiheellista, mutta sen tulisi tapahtua niin, että ymmärtää mitä tekee eikä vain tee ettei tippuisi kärryiltä.
Tehtävänä oli vielä pohtia värikkäällä mielikuvituksella, mitä muuta kyseisillä Afrikkaa koskevilla tiedoilla voisi tehdä tai mitä niistä voisi päätellä kun tietokantoihin oli tallennettu tietoa vielä konfliktien tapahtumavuosista ja laajuuksista, timanttikaivosten ja öljykenttien löytövuosista, kaivausten tai porausten aloitusvuosista sekä tuottavuudesta, sekä Internet-käyttäjien lukumääristä eri vuosina. Ihan yksinkertaisesti vertailemalla näitä eri tietoja voitaisiin tutkia esimerkiksi paikallisesti onko timanttikaivosten tai öljykenttien löytämisvuodella mahdollista yhteyttä konfliktien tapahtumavuosiin, sillä timanteista ja öljystähän ihmiset ovat tunnetusti kiinnostuneita. Entä kaivosten tai porausten aloitusvuodella konfliktien tapahtumisvuosiin? Entä onko konfliktien määrällä ja laajuudella yhteyttä kenttien tai kaivosten tuottavuuteen tai määriin alueittain? Kaivosten tuottavuus/määrä vaikuttaa valtion vaurauteen, mikä voisi vähentää konflikteja, mutta toisaalta vaurauden epätasainen jakautuminen voi taas osaltaan lietsoa eripuraa. Timantit ja öljy ovat kansainvälisesti kiinnosta aihe ja siitä syystä sen piiriin sotkeutuu moni taho tehden tutkimuksestakin monitasoista.
Internet-käyttäjien lukumäärää vuosittain voitaisiin myös verrata kaivosten ja kenttien löytämisvuoteen valtioittain tai niiden määrään ja tuottavuuteen. Löytyykö näille mahdollisesti järkevää yhteyttä? Internet-käyttäjien määrä kertoo kuitenkin jotain alueen elintasosta. Entä onko teknologian kehitys mahdollisesti vaikuttanut uusien kaivosten löytämiseen? Voisiko elintason ja teknologian kasvu ja kehitys kenties lisätä tuottavuutta? Entä voisiko valtio tahallisesti vähentää tuottavuutta samoista syistä? Internet-aiheeseen liittyen voitaisiin myös tutkia yhteyttä konfliktien tapahtumavuosiin, määriin tai laajuuteen. Se voi nimittäin olla sekä vähentävä, että lietsova tekijä kun mietitään, mistä Internet-käyttäjien määrä kertoo ja toisaalta mihin sitä voi käyttää. Tietokannasta voidaan lisäksi tutkia onko kaivokset ja kentät keskimäärin löydetty samoihin aikoihin. Olisi ihan mielenkiintoista tutkia, mitä eroja löytyy valtioiden välillä ja pohtia näiden erojen syitä. Voisiko valtioiden historialla olla vaikutusta? Yksi kiinnostava tutkimuskohde olisi myös ihan pelkästään konfliktien ilmenemisvuodet ja onko asukasluvulla yhteys konfliktien määrään ja laajuuteen valtioittain?
Tulvaindeksikartta
Seuraavaksi siirryttiin varsinaisen kurssityön pariin. Olli Rantamäki totesi osuvasti blogissaan Ollirant’s blog, että karttoja on tullut aikalailla tehtyä, niin myös tällä kertaa. Tehtävänä oli tuottaa kahden muuttujan teemakartta, joka vertailee Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä (Kuva 1.).
Kuva 1. Tulvaindeksi ja järvisyys Suomessa valuma-alueittain. Lähde: Syken Oiva-tietokanta, Maanmittauslaitos 2011
Tulvaindeksi on luku, joka kuvaa virtaaman vaihtelua. Kun laskutoimitus suoritetaan jakamalla keskiylivirtaama (MHQ) keskialivirtaamalla (MNQ) saadaan tulvaindeksiluku, joka ottaa mukaan sekä kuivimmat kaudet, että tulvaisimmat ajat.
Teemakartan teko alkoi tietokantojen yhdistämisellä, sekä tulvaindeksin laskemisella. Samaan valuma-aluetietokantaan tuli siis kasata järvisyys%, keskiylivirtaama sekä keskialivirtaama. Seuraavaksi oli vuorossa itse kartan teko. Koska jakauma oli histogrammin mukaan vino, päädyimme vierustoverini kanssa käyttämään kvantiileja eli tasamääräisiä luokkia. Vierustoverini tosin muokkasi luokkia käsin ja piti luokkamäärän viitenä. Näin jälkikäteen ajateltuna luokkajakoja olisi ehkä voinut hieman muokata, sillä aineistossa oli selvästi muusta joukosta erottuvia arvoja. Luokkamäärän vähensin neljään yleisilmeen selkeyttämiseksi ja tämä osoittautui mielestäni hyväksi valinnaksi.
Seuraavaksi siirryin valitsemaan väriskaalaa karttaani. Värien valitseminen on mielestäni erittäin mielenkiintoista ja muiden blogitekstejä lukiessa kiinnitänkin paljon huomioita tehtyihin ratkaisuihin värien käytössä. Erityisesti mieleeni jäi Elias Annilan blogissaan Eliaksen PAK-blogi julkaisema Suomen rikollisuutta kuvaava kartta ensimmäiseltä kurssikerralta. Se oli mielestäni värivalintojen puolesta erittäin onnistunut ja selkeä. Omassa tulvaindeksikartassani päätin tällä kertaa ottaa riskin ja kokeilla räväköitä värejä. Skaala siirtyy liukuvasti sinisestä violetin ja liilan kautta punaiseen. Oli selvää valita skaala johon kuuluu sininen ja aluksi olin valitsemassa pelkästään sinisen värejä sisältävää palettia. Päätin kuitenkin kokeilla rohkeasti jotain uutta. Punainen ei ole tyypillisin valinta vesikohteita kuvatessa, mutta se herättää huomion, mikä on tässä tilanteessa ihan toimiva.
Järvisyysprosentti on esitetty kartassa pylväinä. Sain pylväiden kokoon hyviä neuvoja vierustoveriltani ja mielestäni päädyimme toimivaan kompromissiin, jossa pienet pylväät ovat kyllä hyvin pieniä, mutta suurimmat eivät kasva liian suuriksi. Väriksi oli mielestäni luonnollista valita jokin vaalea sävy pohjan tummien sävyjen pariksi. Päädyin vaalean beigeen. En ole ihan täysin varma, mitä mieltä olen lopputuloksesta. Pylväät kyllä tulevat hyvin esille, jopa ne pienimmät. Väriyhdistelmä on jotenkin oudolla tavalla toimiva. Sinisen sävy olisi viitannut vesiaiheeseen paremmin, joten jokin vaaleansininen sävy olisi mahdollisesti toiminut myös. Lopputulosta pohtiessa voin yhtyä Sara Todorovicin huomautukseen: “Kumpaakaan aineistoa ei pysty tutkimaan täysin täsmällisesti päällekkäisyyden vuoksi”. Koitin siirtää pylväitä Corelissa, mutta totesin sen turhaksi, sillä osa valuma-alueista on hyvin pieniä verrattuna pylväisiin ja ne monessa kohtaa sijaitsevat myös rykelmänä vierivieressä, jolloin pylväätkin menevät väkisin päällekkäin.
Tulvaindeksi kuvaa siis virtaaman vaihtelua ja antaa näin kuvan, siitä missä tulvat ovat voimakkaimpia. Karttaa tutkiessa huomataan, että tulvaindeksi painottuu rannikoille ja järvisyys muualle Suomeen, erityisesti Keski-Suomeen. Järvisyysprosentin kasvaessa tulvaindeksi siis pienenee. Tästä voidaan päätellä, että järvet vaikuttavat tulvia tasoittavasti. Tulvaindeksiin vaikuttaa myös järvisyyden lisäksi muita tekijöitä. Metsät ja erityisesti suot vähentävät tulvia. Tämän ja muun muassa vähäisen sademäärän vuoksi Lapissa tulvaindeksi on pieni. Pohjanmaan “maisemia luonnehtivat laajat peltoaukeat ja Pohjanlahteen hiljalleen virtaavat suomalaisittain suuret joet. Usein näitä maisemia kuvataan sanalla lakea”(Wikipedia). Tästä voidaan päätellä se melko itsestään selvä seikka, että maaston tasaisuudella on vaikutus tulvaindeksiin. Maastoon, joka on tasaista, vesi pääsee leviämään suuremmalle alueelle eikä veden virtaus ole myöskään kovin voimakasta. Tällaisille alueille äkillisiä tulvahuippuja ei siis synny, mutta tulvat eivät myöskään häviä nopeasti. Rakennettu ympäristö lisää osaltaan myös tulvien voimakkuutta ja tämä on nähtävissä erityisesti Etelä-Suomen rannikkoalueilla. Rakennettu ympäristö vähentää sade ja sulamisvesien imeytymistä, jolloin vedet valuvat jokiin lisäten erityisesti kevättulvien riskiä.
Lähteet:
Annila Elias. Eliaksen PAK-blogi.ENSIMMÄINEN KURSSIKERTA, KOROPLEETTIKARTAT JA MAPINFON KÄYTTÖ. https://blogs.helsinki.fi/eannila/. Luettu 29.1.2015
Pohjanmaa. Wikipedia. 29.1.2015 http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa
Rantamäki Olli. Ollirant’s blog. KURSSIKERTA 1 – KESÄPAIKOISTA JA PAIKKATIEDOSTA. https://blogs.helsinki.fi/ollirant/. Luettu 29.1.2015
Todorovic Sara. SARAN BLOGI. KURSSIKERTA 2 – Teemaa teeman päälle. https://blogs.helsinki.fi/stodorov/. Luettu 29.1.2015
