Kurssikerta 4

Ruutuja, rastereita ja rekisteröintiä

Neljännen kurssikerran tavoitteena oli tutustua ruutukarttojen tekemiseen. Lisäksi tuotimme uutta tietoa tietokantaan maantieteellisiä kohteita hyväksikäyttämällä, sekä harjoittelimme rasterikartan kiinnittämistä MapInfon avulla koordinaatistoon. Teimme lopuksi myös yksinkertaisen piirtämisharjoituksen rasterikartan avulla, jossa merkitsimme Pornaisten karttalehdelle sen keskustan päätiet ja asutuksen.

Itse kurssitehtävänä oli tällä kertaa laatia ruututeemakartta vapaavalintaisesta aiheesta. Itse päädyin tutkimaan ruotsikielisten jakautumista pääkaupunkiseudulla (Kuva 1.). Ruutukokona käytin 500 metriä. Tällä kertaa en ehtinyt kokeilemaan muita ruutukokoja tiukasta aikataulusta johtuen. Värisävyiksi valitsin punaisen sävyt ja luokittelussa käytin luonnollisia luokkavälejä. Rajasin luokkien lukumäärän neljään.

Ruotsinkielisiä2

Kuva 1. Ruututeemakartta ruotsinkielisten jakautumisesta pääkaupunkiseudulla

Visuaalisesti kartta on mielestäni melko onnistunut. Punaisen sävyt toimivat tässä yhteydessä hyvin ja rajattuani luokkien lukumäärän neljään, kartta pysyy myös selkeänä. Luokitteluun ja sen suunnitteluun olisi voinut käyttää hieman enemmän aikaa, mutta tällä kertaa MapInfon tarjoama valmis luokittelu tuotti kuitenkin onneksi kelvollisen lopputuloksen. Jouduin nimittäin hieman kertailemaan aiempien kurssikertojen oppeja MapInfon käytöstä ja siitä syytä aika oli kortilla. Luettavuuden parantamiseksi karttaan olisi pitänyt lisätä hieman nimistöä, sillä ideana oli tuottaa kartta, josta näkee ruotsinkielisten jakautumista erialueille. Selväksi kyllä tulee, missä asutuskeskittymät sijaitsevat, mutta mikäli ei tiedä, mitä nämä alueet ovat, niin kartta ei ole kovin informatiivinen. Nostin karttaan päällimmäiseksi kaupunkien rajat ja se oli mielestäni hyvä ratkaisu (vrt. Kuva 1. ja Kuva 2.) tehden siitä hieman informatiivisemman.

ruotsinkieliset

Kuva 2. Ruotsinkielisten jakautuminen niin, että kaupunkien rajat peittyvät ruutujen alle.

Kun päästään itse kartan tulkintaan, niin pääkaupunkiseudulta löytyy selkeät ruotsinkielisten asutuskeskittymät Kauniaisten, Espoon rannikon sekä Helsingin keskustan alueilta. Olli Rantamäki oli tehnyt oman ruututeemakarttansa samasta aiheesta ja pohtikin mielestäni hyvin sitä, kuinka suuren ongelman aiheuttaa se, ettei tiedossa ole ruutukohtaisia asukasmääriä. ”Luvut vaihtelevat erittäin paljon, ja täten sen huomaaminen, miten ruotsinkielisten suhteellinen osuus vaihtelee, on mahdotonta. Näin on vaikea arvioida, onko jotkut alueet erityisen vahvasti suomenruotsalaisia. Esimerkiksi kantakaupungissa ruotsinkielisiä näyttää olevan absoluuttisesti paljon, mutta suhteellisesti niiden määrä jäänee sangen pieneksi. ”

Vaikka ruutukohtaisia asukasmääriä ei olekaan tiedossa voi kartasta silti nähdä, minkä tyyppisille alueille ruotsinkieliset jakautuvat. Tämä tietysti edellyttää sen, että kartan lukijalla on jonkinlaista pohjatietoa pääkaupunkiseudusta ja sen alueista. Pääkaupunkiseudulla asuu nimittäin vanhoja suomenruotsalaisia sukuja, jotka muun muassa asuttavat Eiran, Punavuoren ja Munkkivuoren alueita, sekä Kauniaisten aluetta. Mielenkiintoista on myös pohtia, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että Espoon rannikon alueella asuu suhteessa paljon ruotsinkielisiä. Rannikon asunnot ovat melko uusia, isoja ja kalliita. Lisäksi alueella on hyvät purjehdusmahdollisuudet. Voisiko stereotyyppinen kuva suomenruotsalaisesta päteä tässä tapauksessa?

Keskusteltuani suomenruotsalaisen ystäväni kanssa, joka on perehtynyt pääkaupunkiseudun historiaan, minulle selveni muutama kiinnostava fakta ruotsinkielisten sijoittumisesta, mikä osittain laajensi myös käsitystäni Espoon rannikkoseudun ruotsinkielisestä asutuksesta. Vielä 1950-luvulla Espoo oli maaseutua ja asutusta ei ollut paljon. Rannikon kesämökit olivat enimmäkseen suomenruotsalaisten asuttamia, koska heillä oli rahaa. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset ovat asuttaneet rannikkoseutuja ja nämä suvut, jotka ovat asuneet esimerkiksi Westendissä kauan aikaa sitten ja omistaneet kenties paljon lääniä, ovat sitten halunneet muuttaa takaisin. Ystäväni nosti esille myös inhimillisen seikan, että monesti ihmiset, varsinkin vähemmistöt muuttavat toistensa vierelle. On tuttuja naapureita, kavereita, lenkkiseuraa ja lastenvahteja. Lisäksi hän muistuttaa, että suomenruotsalaisten osuus pääkaupunkiseudulla vähenee vuosivuodelta. Liekö tähän syynä muuttovirta muualle esim. Ruotsiin?

Pohtiessani ruututeemakartan ominaisuuksia ja luettavuutta törmäsin Susanna Saukkosen osuvaan kiteytykseen: ” Ruututeemakartalla on mielestäni hyväksyttävää esittää absoluuttisia arvoja koska rasterit ovat pieneltä alueelta. Ruututeemakartasta voi saada tarkempaa informaatiosta alueellisesta jakautumisesta kuin vaikka perinteisestä koropleettiteemakartasta. Ruututeemakartan luettavuus on mielestäni helppo kunhan värit ja koot on valittu oikein.”

Lähteet:

Rantamäki Olli. Olli Rantamäen PAK-blogi. Kurssikerta 4 – ruututeemakartta ja hiukan Helsingin historiasta. https://blogs.helsinki.fi/ollirant/. Luettu 13.2.2015

Saukkonen Susanna. Susannan matka paikkatiedon maailmaan’15. 4. opetuskerta : ruutuja ja rasterikarttoja Mapinfoon ja karttakuvan rekisteröinti. https://blogs.helsinki.fi/susannsa. Luettu 13.2.2014

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *