Kurssikerta 3 (ja 1)

Aloitin kurssin pari viikkoa myöhässä, joten kolmannen kurssikerran  alku meni suurimmaksi osaksi ohjelman käytön uudelleen opettelussa ja toimintojen muistelussa. QGIS on tuttu jo aikaisemmilta kursseilta, mutta vuodessa ehtii kummasti unohtumaan asia jos toinenkin.  Ensimmäinen tehtävä menikin suurelta osin ohi, mutta onneksi ohjeet ovat selkeitä ja QGIS asennettavissa omalle koneelle, niin kotona testailukin onnistuu. Pikkuhiljaa tunnin edetessä alkoi ohjelmiston käyttö muistua mieleen ja aloin päästä kärryille siitä mitä tapahtuu. Kuten Olivia Halmekin 1. kurssikerrastaan kertoo, oli opettajan perässä pysyminen aluksi haastavaa ja itsellenikin on kovin tuttu tuo oman ruudun vertaaminen opettajan ruutuun tuttu tekniikka.

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyys sekä järvisyys.

Kuvassa 1 näkyy päivän kotitehtävä eli Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit sekä järvisyys prosentteina. Tulvaindeksi saatiin laskemalla alueen keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman keskiarvojen välinen suhde. joka kertoo virtaaman vaihteluista. Tämä MHQ/MNQ -indeksi kertoo virtaaman vaihtelusta ja sen avulla saadaan selville virtaaman huipun ja kuivimman ajan ero. Tulvaherkkyys ja valuma-alueen järvisyys vaikuttaa olevan yhteys ja järvisillä alueilla tulvaherkkyys on pienempi kuin vähäjärvisillä alueilla. Tähän vaikuttaa järvien tulvia tasaava vaikutus sekä alueen korkeuserot. Etenkin tasaisilla alueilla, joissa on vähän järviä, voi tulvavedet nousta yli äyräiden melko helposti.

Ongelmia minulle tuotti tietokantojen yhdistämisessä oikeiden nimikkeiden saaminen. Myös pylväsdiagrammit tuottivat päänvaivaa, kun en meinannut millään saada niitä näkyviin enkä järkevän näköisiksi. Muutaman kerran pitikin turvautua googlen apuun, jotta sai asiat toimimaan. Seuraava haaste oli tulosteen tekeminen. Tässä vaiheessa tajusin onneksi tarkastella aikaisempien luentojen materiaaleja, joista löytyi kuin löytyikin apua ongelmaan ja sain aikaiseksi kuvatiedoston melkoisen sukkelaan.

Karttojen tekemien oli hauskaa, vaikkei ongelmatonta ollutkaan. Vasta jälkeen päin kuitenkin huomasin, että kotitehtävän kartasta oli mittakaavaan jäänyt virhe, eikä se alakaan nollasta ja selitteen järvisyysprosentti-kohdastakin oli tippunut prosenttimerkki kyydistä.. Näköjään innokkuudenpuuskassa jäi oikoluku tekemättä. Karttaan olen muuten suht tyytyväinen, mutta tulvaindeksin eri arvojen värityksen sävyeroja olisi voinut säätää selkeämmäksi. Myös histogrammin palkit voisivat olla hitusen kapeampia.

 

 

Lähteet:

Halme, Olivia. 1. Kurssikerta: Räpiköintiä QGis-meressä (19.1.2018).  https://blogs.helsinki.fi/halmeoli/2018/01/19/1-kurssikerta-rapikointia-qgis-meressa/ (luettu 1.2.2018).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *