Tullut hieman yllätyksenä miten vaikealta tämä tekstin tuottaminen tuntuu.. Itse harjoitustyöt tuli tehtyä jo ajat sitten, mutta kirjoittaminen laahaa pahasti perässä. Varsinkin kun jäi nuo ensimmäiset kerrat tavallaan rästitöiksi heti alkuun… Bloginkin järjestys taitaa mennä vähän hassuksi kun ensimmäinen kirjoitus on kolmannelta kurssikerralta. 😀
Ensimmäisen kerran tehtävät sujui suht. nopeasti, kun kolmannen kerran tehtäviä tehdessä tuli selattua valmiiksi samoja materiaaleja läpi. Opin kuitenkin paljon uutta, kuten koordinaattijärjestelmän muuttamisen ja Browserin käyttöä. Myös työkalujen kertaamien teki hirmu hyvää ja löytyi niistäkin uusia asioita.
Typpipäästökarttaa (kuva 1) tehdessä tuli tapeltua valtioiden nimien sijoittamisen kanssa. Ne osuivat automaattisesti ja itsepintaisesti juuri typen päästölähteen merkin päälle, joka häiritsi suuresti. Moni näyttää jättäneen typpipäästö-kartasta juuri nuo valtion nimet sekä mm. vesistöt kokonaan pois, jolloin lopputulos on huomattavasti yksinkertaistetumpi. Näin olivat tehneet mm. Eemil Becker ja Matti Hästbacka. Yksinkertaistetumpi kartta on toisaalta selkeämpi, vaikka itse päädyin pitämään nimet lopullisessa versiossakin. Yksinkertaisempien karttojen rinnalla omani tuntuu hieman levottomalta ja ainakin Itämeren korkeuskäyrät olisi voinut jättää pois. Kartan varsinainen käyttötarkoitus kuitenkin mielestäni määrittelee sen, millainen tieto on tarpeellista. Jos tarkoituksena on antaa yleinen katsaus alueen päästölähteistä, yksinkertaistettu kartta on monesti parempi valinta. Joskus voi olla parempi tarjota yksityiskohtaisempaa tietoa esim. vesistöistä, joita pitkin päästöt kulkevat Itämereen. Huomasin muiden blogeja selatessani myös, että omassa kartassani typpipäästöjen arvot ovat hieman erilaiset kuin muilla. Onkohan jäänyt jokin työvaihe välistä vai tullut tehtyä jokin muu virhe… Omassa kartassa häiritsee myös, että ”väliarvot” (jotka näkyisi oranssina ja kellertävänä) ovat jääneet pois karttakuvasta ja Puola näkyy ainoana ei-vihreänä valtiona. Arvot olisikin voinut esittää pelkillä vihreän sävyillä, vaikka ajatuksena oli esittää vihreänä valiot, joiden päästöt ovat pienempiä ja punaisena kaikkein korkeimmat päästöt. Lopputulos on kuitenkin ihan ok vaikka joitain asioita voisikin muuttaa. Matti Hästbacka kertoo mielestäni blogissaan hyvin ja sopivan tiivistetysti typen vaikutuksista vesiekosysteemien toimintaan ja pääsääntöisistä päästölähteistä. Oli myös hyvä huomio, että mm. Venäjä ja Saksa laskevat jätevesiään Itämeren lisäksi muihinkin meriin, joka muuttaa niiden kokonaispäästöjen määrää verrattuna tämän kartan arvoihin. Myös asenteet, vedenpuhdistusteknologia sekä asukasmäärät vaikuttavat päästöjen määriin.
Kuva 2 esittää Suomen väestön jakautumista kunnittain. Pääpiirteittäin kartta vaikuttaa ainakin suuntaa antavasti oikealta. Luokitteluväli kuitenkin on aika suuri ja heittelevä. Etenkin tiheämmin asutut kunnat olisi voinut jakaa vielä useampaan luokkaan. Nyt kartan mukaan esimeriksi Uudenmaa ei erotu väkimäärältään verrattuna muihin isompiin kuntiin. Uudenmaan todellinen väkiluku on todellisuudessa kuitenkin huomattavasti suurempi kuin minkään muun kunnan, mikä ei kartasta käy ilmi.
Lähteet:
Becker, Eemil. Ensimmäinen kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/beemil/2018/01/26/ensimmainen-kurssikerta/
Hästbacka, Matti. Round I. https://blogs.helsinki.fi/madhastb/2018/02/05/round-i/